Alalahkon Heteroptera jäseniä kutsutaan ”oikeiksi ötököiksi”. Niillä on hyvin erottuvat etusiivet, joita kutsutaan hemelytroiksi ja joiden tyvipuolisko on nahkamainen ja apikaalipuolisko kalvomainen. Levossa nämä siivet kulkevat ristiin toistensa yli ja asettuvat tasaisesti hyönteisen selän päälle. Näillä hyönteisillä on myös pitkulaiset, lävistävät ja imevät suulakit, jotka lähtevät pääkapselin ventraalisesta (hypognathous) tai anteriorisesta (prognathous) osasta. Alaleuat ja yläleuat ovat pitkät ja langanmuotoiset, ja ne lomittuvat toisiinsa muodostaen joustavan ruokailuputken (proboscis), jonka halkaisija on enintään 0,1 mm mutta jossa on sekä ravintokanava että sylkikanava. Nämä nielurisat ovat suojavaipan (labium) sisällä, joka lyhenee tai vetäytyy ruokailun aikana.

Heteropteroihin kuuluu monipuolinen joukko hyönteisiä, jotka ovat sopeutuneet monenlaisiin elinympäristöihin – maa-, vesi- ja puolivesieläimiin. Maalla elävät lajit liittyvät usein kasveihin. Ne käyttävät ravintonaan verisuonikudoksia tai siemeniin varastoituneita ravinteita. Toiset lajit elävät haaskaeläiminä maaperässä tai maan alla luolissa tai muurahaispesissä. Toiset taas ovat erilaisten pienten niveljalkaisten saalistajia. Muutamat lajit syövät jopa selkärankaisten verta. Luteet ja muut Cimicidae-heimon jäsenet elävät yksinomaan lintujen ja nisäkkäiden (myös ihmisten) ektoparasiitteina. Vesihyönteisiä (Aquatic Heteroptera) tavataan sekä makean että suolaisen veden pinnalla, rantojen läheisyydessä tai vedenpinnan alapuolella lähes kaikissa makean veden elinympäristöissä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta nämä hyönteiset ovat muiden vesieliöiden saalistajia.