Ashley Christensen ja Kaitlyn Goalen tapasivat Mississippin Greenwoodissa vuonna 2010 Southern Foodways Alliancen symposiumissa. Kait asui tuolloin New Yorkissa ja työskenteli Tasting Table -ruokajulkaisun päätoimittajana, ja Ashley oli vasta muutama vuosi avaamassa ensimmäistä ravintolaansa Poole’s Dineria Raleighissa, Pohjois-Carolinassa. ”Tapasimme tapahtumassa ja kävimme muutaman hyvän keskustelun viikonlopun aikana”, Ashley kertoo. ”Sitten vain pidimme yhteyttä sinne tänne.”
Seitsemän vuotta eteenpäin, ja nyt he pyörittävät Raleigh’n ravintolaryhmää – Ashley on sen James Beard -palkittu keittiömestari, ja Kait on toiminnanjohtaja. He olivat syömässä illallista Players’ Retreatissa, college-baarissa ja -ravintolassa, joka on toiminut 1950-luvun alusta lähtien, kun he päättivät yhdessä, että he haluavat mennä naimisiin. ”Jossain vaiheessa Kait katsoi ylös kannettavalta tietokoneeltaan, koska kyseessä oli työillallinen, ja sanoi: ’Luulen, että haluan mennä naimisiin!'” Kait jatkaa. Ashley muistelee. ”Siitä puhuimme lisää ja päätimme, että olimme molemmat valmiita. Aloimme kertoa ihmisille muutamaa kuukautta myöhemmin, ja menimme naimisiin noin 18 kuukautta sen jälkeen.”
Kumpikin Ashley ja Kait halusivat ehdottomasti pitää häät, jotka tuntuivat heidän omilta. He halusivat niiden olevan hauskat ja vapaat kaikesta tunkkaisuudesta – he pohtivat edestakaisin, halusivatko he edes seremoniaa. Kun he lopulta päättivät, että he itse asiassa halusivat pitää seremonian, he myös tajusivat, että he halusivat koko tapahtuman tuntuvan suurelta juhlalta, jossa oli uskomatonta ruokaa, musiikkia ja vapaamuotoinen ohjelma. ”Ensimmäinen asia, jonka valitsimme, oli paikka”, Ashley kertoo. ”Menimme naimisiin ystävämme Eliza Kraft Olanderin kotona, koska se on yksi kaikkein rakkaimmista paikoistamme maan päällä.” 55 hehtaarin alueella on useita jättimäisiä ulkoveistoksia, muun muassa elävän kokoinen T. rex ja Thomas Sayren korkealle kohoavat ”earthcastings.”
Pari suunnitteli koko hääviikonlopun itse ja antoi sitten soihdun ystävälleen Carol Pyszkowskille, jotta he voisivat todella nauttia viikonlopusta. ”Hän on tapahtumasuunnittelija, ja tiesimme, että hän pystyisi navigoimaan suunnitelmamme epätavallisen logistiikan määrää”, Ashley toteaa.
Vaikka paikan valinta sujui helposti, Kait ei ollut varma, että puvun etsintäprosessi sujuisi. (Hän tiesi haluavansa pukeutua mekkoon, mutta ei johonkin valkoiseen.) Mutta hänellä oli onnea: ensimmäinen mekko, jota hän sovitti, kultainen Kate McDonaldin mekko, oli lopulta se oikea. Sillä välin Ashley teki yhteistyötä ystävänsä Mala Pielatin kanssa, joka oli aiemmin ollut Billy Reidin valmisvaatteiden räätäli, luodakseen hänelle vaaleansinisen puvun ja vaaleanpunaisen pukupaidan. AC-KG-logo, joka näkyi kutsuissa, oli kirjailtu takin kaulukseen.
Saapujia ja vieraita kehotettiin pukeutumaan mukavimpiin kesäisiin puutarhajuhla-asuihinsa, ja he kokoontuivat tontilla sijaitsevalle pyöreälle pihatielle katsomaan, kun Ashley ja Kait menivät naimisiin huvimajan alla. ”Seremonia oli lyhyt, mutta niin uskomaton”, Ashley sanoo. ”Meidät vihki John T. Edge, hyvä ystävämme ja Southern Foodways Alliancen johtaja. Joimme samppanjaa kävellessämme sisään, koirillamme oli kukkapannat, ja kirjoitimme omat valamme. Se oli rentoa ja juhlallista, mutta myös tunteellista.”
Sen jälkeen kaikki kokoontuivat vastaanotolle, jonka oli tarkoitus tuntua ”todella intiimiltä, ylelliseltä hengailulta”, Ashley sanoo. ”Meillä ei ollut tanssilattiaa, määrättyjä istumapaikkoja tai mitään sellaista. Yritimme järjestää ruoan, baarit ja bändin niin, että ihmiset voisivat kulkea tilassa eikä heidän tarvitsisi tuntea olevansa missään missään tiettyyn aikaan.”
Ravintoloitsijoina ruoka oli väistämättä etusijalla. Heidän yrityksensä AC Eventsin tapahtumatiimi teki suurimman osan menusta. ”Se oli yhdistelmä lempiruokiamme ja asioita, joista Ashley tunnetaan, kuten gratinoituja makaroneja, tomaattipiirakkaa ja paistettuja pehmeäkuorisia rapuja”, Kait kertoo. ”Pyysimme myös joitakin hyviä ystäviämme alueen ravintoloista tekemään ruokalajeja – ystävämme Mike Lee Durhamin M Sushi -ravintolasta Pohjois-Carolinasta valmisti naurettavia uni ja toro -käsirullia, ja ystävämme Lin Peterson Locals Seafood -ravintolasta kuorii ostereita raakabaariin”. Ja Josh DeCarolis Mothers and Sonsista teki myöhäisillan spagetti carbonaran.” Täyden baarin lisäksi heillä oli jättimäinen 30 litran samppanjapullo ja Aperol Spritz -kärry tervehtimässä ihmisiä heidän saapuessaan, sekä jäädytettyjä margaritoja uima-altaalla.
Musiikki oli illan toinen painopiste: Pariskunta pyysi ystäväänsä Brad Cookia järjestämään elävän musiikin, ja tämä puolestaan pyysi joitakin erittäin lahjakkaita muusikkoystäviään ”hääbändiksi”. Mukana olivat Justin Vernon ja Matthew McCaughan Bon Iveristä, Brad ja hänen veljensä Phil Cook sekä Amelia Meath ja Nick Sanborn Sylvan Essosta. ”He istuivat ympyrässä aivan kaiken keskellä, joten se tuntui todella intiimiltä ja avoimelta”, Kait kertoo. ”Koko illan aikana meillä oli muutama ystävä, jotka tekivät pieniä vieraita ja lauloivat kappaleita – Caitlin Cary, entinen Whiskeytownin jäsen, ja Sam Jones Sam Jones BBQ:sta.” Brad yllätti Ashleyn myös kutsumalla Bruce Hornsbyn soittamaan muutaman kappaleen. ”Heitä on aina yhdistänyt rakkaus häneen”, Kait selittää. ”Eikä kukaan muu kuin bändi ja minä tiennyt, että hän oli tulossa paikalle! Hän oli niin ystävällinen ja antelias ajallaan.”
”Emme suunnitelleet ensitanssia, mutta kun Bruce Hornsby ja Justin Vernon lauloivat ’Black Muddy Riverin’, me tanssimme ja itkimme todella kovaa…. luulen, että kaikki tanssivat”, Ashley sanoo.
Kiinni puoli kymmenen aikaan illalla joku hyppäsi altaaseen. Ja ennen pitkää kaikki olivat sisällä. ”Se oli tuonpuoleista ja juuri sellainen kuin halusimme illan menevän”, Ashley sanoo. ”Lähdimme noin kahdelta yöllä, vietimme yön läheisessä Umstead-hotellissa, heräsimme ja allekirjoitimme avioliittolupamme.” Sitten he palasivat Elizan kotiin toisiin allasbileisiin rentoutumaan, jossa heidän ystävänsä pita-auto, Soomsoom, auttoi hoitamaan kaikkien krapulaa.