Se osoittaa myös, miten hitaasti jotkin valtiot vastaavat kyselyihin: Maltalta kesti 67 päivää vastata komission ensimmäiseen kirjeeseen ja Kyprokselta 42 päivää.

Bulgaria puolestaan lähetti lokakuussa 2019 kirjeen Euroopan komissiolle, joka vastasi kuukauden kirjeen.

Bulgarian kanssa vaihdettiin kuusi ja Kyproksen ja Maltan kanssa yhdeksän kummankin kanssa lokakuusta 2019 lokakuuhun 2020.

Kysymys on hiljattain johtanut siihen, että Kypros ja Malta joutuvat mahdollisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen eteen Luxemburgissa passikaupoista, jotka kriitikoiden mukaan houkuttelevat rikostaustaisia henkilöitä.

Al Jazeera -kanavan viime kuussa tekemä tutkimus paljasti, että korkeat kyproslaiset virkamiehet keskustelivat keinoista, joilla voitaisiin tarjota kansalaisuus tuomitulle rikolliselle.

Mediaverkosto julkaisi 1400 vuotanutta asiakirjaa, joista kävi ilmi, miten Kypros antoi karkureille mahdollisuuden saada Kyproksen – ja sitä kautta EU:n – kansalaisuuden.

Kolmen maan joukosta Bulgaria aloitti ensimmäisenä järjestelmänsä vuonna 2005, jolloin se tarjosi kansalaisuutta ihmisille 1 miljoonan euron sijoitusta vastaan.

Kansalaisuus oikeuttaa heidät sitten asumaan ja työskentelemään missä tahansa Euroopan unionissa, mikä aiheuttaa mahdollisia turvallisuusriskejä.

Euroopan komissio kieltäytyi luovuttamasta kirjeitä tarkempaa tarkastelua varten vetoamalla oikeuskäytäntöön.

”Bulgarian kanssa käydyt keskustelut ovat luonteeltaan puhtaasti kahdenvälisiä, koska ne koskevat vain komissiota ja asianomaista jäsenvaltiota”, se totesi vastauksena tiedonvälityksen vapautta koskevaan pyyntöön.

Komissio esitti samanlaisia perusteluja Maltan ja Kyproksen kohdalla korostaen, ettei niiden luovuttaminen ole yleisen edun mukaista, kun otetaan huomioon aiemmin käynnistetyt rikkomismenettelyt.

Komission mukaan järjestelmät heikentävät EU:n kansalaisuuden aseman koskemattomuutta ja vapaata liikkuvuutta.

Se antaa myös äänioikeuden ihmisille, joilla ei ollut mitään yhteyksiä Euroopan unioniin ennen kuin he maksoivat joskus miljoonia euroja passeista.

Komissio on myös huolissaan siitä, että EU:n ehdokasvaltiot sekä Yhdistynyt kuningaskunta käyttävät vastaavia järjestelmiä, jotka tarjoavat tuleville tuleville potentiaalisille asiakkaille erityisen pääsyn EU:hun.

Yhdistynyt kuningaskunta ei ole enää Euroopan unionin jäsen.

Oikeuskomissaari Didier Reynders sanoi lokakuussa, että järjestelmiä käytetään edelleen näissä maissa houkutellakseen sijoittajia etuoikeutettujen kumppanuussopimustensa tai erilaisten EU:n kanssa tehtyjen liittymishakemusten kautta.