Kooksimetriaa on kysytty vuoden 2008 toisen asiakirjan kysymyksessä 26.3 ja vuoden 2010 ensimmäisen asiakirjan kysymyksessä 17.2. Lisäksi vuoden 2009 ensimmäisen asiakirjan kysymyksessä 19.3 viitataan ”happisaturaatiovajeeseen” myrkytysdiagnoosin yhteydessä. Yleisesti ottaen korkeakoulu haluaa kysyä syitä pulssioksimetrin lukemien ja kooksimetrin lukemien väliseen eroon. Lyhyesti sanottuna voidaan sanoa, että matalat kooksimetrilukemat edustavat aina todellista hypoksiaa ja korkeat kooksimetrilukemat edustavat aina todellista normoksiaa, kun taas pulssioksimetrissä näin ei ole. Kooksimetriä eivät häiritse ympäristön valo, sykkivän virtauksen puuttuminen, kolmiliuskainen regurgitaatio, karboksihemoglobiini tai metyleenisininen väriaine.
- Oksihemoglobiini
- Deoksihemoglobiini
- Karboksihemoglobiini
- Metahemoglobiini
Alhaiset kooksimetrilukemat edustavat aina todellista hypoksiaa.
KORKEAN KO-OKSIMETRILUKEMAN JA MATALAN PULSSIOKSIMETRILUKEMAN SYYT
(i.e, pulssioksimetri ei havaitse, että saturaatio on normaali)
- Puutteellinen perifeerinen perfuusio
- Ambientaalinen valo
- Puutteellinen koettimen kosketus
- Väriaineet – metyleeninsininen
- Trikuspidaalinen regurgitaatio
MATALAN KOOKSIDIOKSIDIOKSIDIOKSIDIN SYYToksimetrian ja KORKEA Pulssioksimetrian lukemat
- Karboksihemoglobiini
- Metaemoglobiini
- Radiotaajuushäiriöt
- Leukosyyttien varkaus (solujen hapenkulutus keruuputkessa, voi esiintyä myös tilanteissa, kuten vaikeassa trombosytoosissa)
”Happisaturaatiokuilu”
Kysymys 19.3 vuoden 2009 ensimmäisessä paperissa viitataan ”happisaturaatiovajeeseen”. Vaikka ”aukko” ei olekaan virallisesti hyväksytty termi kuvaamaan tätä ilmiötä, se on hyvin tunnettu dyshemoglobinemian piirre. Se syntyy, kun pulssioksimetri näyttää tiettyä saturaatiota, mutta ABG-laite tai CO-oksimetri antaa eri lukeman. Saturaatiolukemien ”kuilu” edustaa epänormaalin hemoglobiinin pitoisuutta veressä.