Tutkimusasetelma

Tämä tutkimus on satunnaistettu, kontrolloitu rinnakkaisryhmäkoe, jossa on kaksi olosuhdetta ja kaksi interventiotilanteen haaraa. Osallistujat jaetaan satunnaisesti joko kontrolli- tai interventio-olosuhteeseen. Interventiotilanteen osallistujat saavat sekä kognitiivisen että käyttäytymismoduulin, mutta eri järjestyksessä. Tarkemmin sanottuna interventiotilanteen osallistujat noudattavat joko ensin kognitiivista ja sitten käyttäytymismoduulia (ensimmäinen hoitohaarukka) tai päinvastaista järjestystä (toinen hoitohaarukka). Kognitiivisen ja käyttäytymismoduulin välisen kontaminaation minimoimiseksi interventiotilanteen yksittäisiä osallistujia ei määritetä satunnaisesti harjoitusjärjestykseen. Samasta paikasta (esim. koulusta) tulevat interventiotilanteen osallistujat, jotka aloittavat koulutuksen samaan aikaan (esim. aalto), noudattavat samaa järjestystä. Saman koulun peräkkäisissä aalloissa järjestys on päinvastainen. Kuvassa 1 esitetään yleiskatsaus tutkimussuunnitelmaan. Eettisen hyväksynnän tälle tutkimukselle antoi Utrechtin yliopiston lääketieteellisen keskuksen riippumaton lääketieteellinen eettinen komitea.

Kelpoisuuskriteerit

Tutkimukseen osallistujat rekrytoidaan hollantilaisista lukioista. Osallistujat ovat 12-16-vuotiaita, ja heillä on kohonneita ulkoistavan käyttäytymisen ongelmia. Käytetään seuraavia sisäänottokriteerejä: opettajien ilmoittama ulkoistavan käyttäytymisen ongelmien subkliininen tai kliininen taso (TRF:n ulkoistavan käyttäytymisen osa-asteikko >84. persentiili) ja keskimääräinen tai keskimääräistä parempi älykkyysosamäärä (arvioitu älykkyysosamäärä > 80). Osallistujat suljetaan pois, jos heillä on opettajan raportoimia vaikeita autismin kirjon oireita (ASV-oireiden pistemäärä > 98. persentiili) ja/tai jos heidän kielelliset, auditiiviset tai visuaaliset taitonsa ovat vakavasti heikentyneet (mikä ilmenee koulupsykologin antamasta merkinnästä, jonka mukaan nuorella ei ole riittäviä hollannin kielen taitoja kyselylomakkeiden ja koulutuksen ymmärtämiseen, tai jos hänellä on auditiivisia tai visuaalisia vammoja). Osallistujia, joilla on lieviä autismin kirjon oireita (ASV-oirepisteet < 98. persentiili) ja/tai muita samanaikaisia psykiatrisia ongelmia (esim. masennus, ADHD), ei suljeta pois osallistumisesta tähän tutkimukseen.

Otoksen koko

Tämän tutkimuksen otoskoko perustuu odotettuun eroon ensisijaisissa lopputulosmuuttujissa (tunteiden säätely ja ulkoistavat käyttäytymisongelmat) interventio-olosuhteen (molemmat sekvenssit yhteenlaskettuna) ja kontrolliolosuhteen välillä. Meta-analyysit osoittivat, että kognitiivisen käyttäytymisterapian odotettu vaikutuskoko (d) lapsille ja nuorille, joilla on ulkoistavia käyttäytymisongelmia, on välillä 0,25-0,30 . Pienen tai keskisuuren vaikutuksen havaitsemiseksi (Cohenin d = 0,25-0,30), kun kaksipuolinen tyypin I virhetaso on 0,05, teho 0,95 ja kolme mittaushetkeä, tarvitaan 100-142 osallistujaa . Pudotuksen huomioon ottamiseksi olemme määritelleet kokonaisnäytekooksi 160 (80 osallistujaa kontrolliolosuhteissa ja 80 osallistujaa interventio-olosuhteissa).

Koska aiemmissa tutkimuksissa ei ole tutkittu kognitiivisten ja käyttäytymiskoulutuksen moduulien välisiä eroja, ei ole mahdollista arvioida moduulien välisen eron odotettua vaikutuskokoa. Herkkyys-tehoanalyysit osoittivat kuitenkin, että kun 80 osallistujaa on kahdessa interventiohaarassa, virhetaso on 0.05, teho on 0.95 ja 19 toistuvaa viikoittaista mittausta, jopa pienet 0.09-vaikutuskoot voidaan osoittaa tutkimuskohteiden sisäisillä analyyseillä .

Menettely ja satunnaistaminen

Ensiksi osallistujakoulut lähettävät informaatiokirjeen ja suostumuslomakkeen kaikille mahdollisesti kelpoisuusehdot täyttäville murrosikäisille ja heidän vanhemmilleen. Kun sekä nuorelta että 12-15-vuotiaiden nuorten vanhemmilta on saatu tietoon perustuva suostumus (16-vuotiailta nuorilta ei vaadittu vanhemman tietoon perustuvaa suostumusta), opettajat täyttävät seulontatoimenpiteet (ulkoistavat käyttäytymisongelmat ja autismin kirjon oireiden vakavuus, ks. seulontatoimenpiteet). Seuraavaksi koulu toimittaa tiedot nuoren älykkyydestä. Jos tietoja älykkyysosamäärästä ei ole saatavilla tai ne on saatu yli kaksi vuotta sitten tehdystä älykkyystestistä, tehdään lyhyt älykkyystesti. Kuvassa 2 esitetään tutkimusprosessi SPIRIT (Standard Protocol Items Recommendations for Interventional Trials) -kaaviolla.

Jos osallistujat täyttävät sisäänottokriteerit, heidät satunnaistetaan joko interventio- tai kontrollitilanteeseen. Satunnaistaminen tapahtuu yksilötasolla tietokoneella luotujen satunnaislukujen avulla. Nuoret, heidän vanhempansa ja opettajansa tietysti huomaavat, mihin tilaan he osallistuvat, joten jako ei ole sokea. Osallistujat eivät kuitenkaan ole tietoisia siitä, että tutkimme kahden harjoittelujakson välistä eroa. Tämän jälkeen nuoret lataavat kyselylomakesovelluksen älypuhelimeensa ja aloittavat viikoittaiset ja päivittäiset kyselylomakkeet. Ensin luodaan 3 viikon viikkomittauksen perustaso (ks. toimenpiteet-osio). Lisäksi nuoret täyttävät ensimmäisen päivittäisen päiväkirjamittauksen viitenä peräkkäisenä päivänä. Lisäksi nuoret, heidän vanhempansa ja opettajansa täyttävät perustason mittaukset T1:ssä, ensimmäisessä kolmesta arvioinnista. Nuorten kyselylomakkeet ja tehtävät antaa koulutettu tutkimusavustaja yksilöllisesti koulussa kussakin arviointihetkessä. Nuoret täyttävät kyselylomakkeet tietokoneella. Opettajat täyttävät kyselylomakkeet paperilla. Vanhemmille lähetetään linkit kyselylomakkeisiin sähköpostitse.

Toimenpidevaiheeseen osallistuvat aloittavat joko kognitiivisella moduulilla (Think Cool) tai käyttäytymismoduulilla (Act Cool). Viiden viikon kuluttua, jolloin interventio-ehtoon osallistujat seuraavat viittä yksilöterapiaistuntoa, kaikki osallistujat, vanhemmat ja opettajat täyttävät T2-toimenpiteet. Seuraavaksi on kolmen viikon harjoittelutauko, joka mahdollistaa mahdollisten viivästyneiden vaikutusten mittaamisen. Koulutustauon aikana kaikki osallistujat jatkavat viikoittaisen kyselylomakkeen täyttämistä ja täyttävät toisen Daily Diary -mittarin. Tämän jälkeen interventiotilanteen osallistujat seuraavat toista moduulia (Think Cool tai Act Cool, riippuen ensimmäisestä moduulista), joka koostuu myös viidestä yksittäisestä istunnosta. Lopulta kaikki osallistujat täyttävät jälkitestit T3:ssa. Viikoittaisesta mittauksesta on myös kolmen viikon jälkimittaus, jossa osallistujat täyttävät myös kolmannen päivittäisen päiväkirjamittauksen.

Kokeellinen ja kontrolliolosuhde

Kokeellinen manipulointi

Toimenpideolosuhteen osallistujat saavat 11 yksittäistä 45-minuutin istuntoa Think Cool Act Cool -tunnesäätelykoulutusta. Tämä on manualisoitu kokeellinen koulutus, joka on suunniteltu perustuen näyttöön perustuvien hoitojen komponentteihin nuorille, joilla on ulkoistavia käyttäytymisongelmia, kuten Coping Power ja Aggression Replacement Training . Koulutuksen tarjoaa osallistujan koulussa koulutettu kliinikko, jolla on taustaa lastenpsykologiasta.

Ennen varsinaisia moduuleja osallistujat aloittavat esittelytilaisuudella, jossa he tutustuvat kouluttajaan, koulutuksen sisältöön ja asettavat henkilökohtaisia tavoitteita. Seuraavaksi osallistujat saavat ensin joko Think Cool -moduulin tai Act Cool -moduulin ja sen jälkeen toisen moduulin. Molemmat moduulit koostuvat viidestä yksittäisestä istunnosta. Moduulien sisältö on esitetty taulukossa 1.

Kummassakin moduulissa nuoria ohjeistetaan tekemään päivittäin kotona tehtävät tehtävät, ”vihan lämpömittaripäiväkirja”, joissa he kuvaavat lyhyesti, missä tilanteissa he suuttuivat ja mitä strategioita he käyttivät vihan säätelyyn ja ongelmien ratkaisemiseen. Päiväkirjassa kuvattuja tilanteita käytetään harjoituksissa harjoitusmateriaalina. Jos nuoret eivät täytä kotitehtävää, kliinikot käyttävät muita tilanteita nuorten elämästä.

Ajattele viileästi

Tässä moduulissa osallistujat oppivat kognitiivisia tunteiden säätelystrategioita. Moduuli perustuu Think Cool Chain -ketjuun, ja se koostuu kognitiivisesta lähestymistavasta tunteiden säätelyyn, jota tyypillisesti käytetään nykyisissä interventioissa (esim ). Ketjun ensimmäinen vaihe (istunto 1) on vihan ilmaiseminen tilanteisiin, tunteisiin, tuntemuksiin ja kognitioihin perustuvan vihan lämpömittarin avulla (esim. ”minua syytetään aina”). Nuoret oppivat myös tunnistamaan ”käännekohdan”, pisteen lämpömittarissa, jossa on fiksua käyttää jotakin tunteiden säätelystrategiaa. Ketjun toisessa vaiheessa harjoitellaan kolmea kognitiivista tunteiden säätelystrategiaa (kognitiivinen häiriötekijä, kognitiivinen rentoutuminen ja kognitiivinen uudelleenarviointi). Nuoret harjoittelevat näitä strategioita istunnoissa 1 ja 2. Ketjun kolmas vaihe on kognitiivinen ongelmanratkaisu, jota harjoitellaan vaiheittain istunnoissa 3, 4 ja 5. Nuoret oppivat erityisiä kognitiivisia ongelmanratkaisutaitoja (ymmärtävät ongelman useista eri näkökulmista, pohtivat mahdollisia ratkaisuja ja näiden ratkaisujen mahdollisia seurauksia, päättävät, mikä on sopivin ratkaisu) ja harjoittelevat näitä taitoja vaiheittain paperi- ja lyijykynäharjoitusten avulla.

Act cool

Tässä moduulissa osallistujat opettelevat käyttäytymiseen perustuvia tunteiden säätelystrategioita Act Cool -ketjulla (Act Cool Chain -ketju), joka käsittää käyttäytymislähestymistavan tunteiden säätelyyn, joka on tyypillisesti käytössä nykyisin käytössä olevissa interventioisssa (esim. Ensimmäinen vaihe (istunto 1), on vihan ilmaiseminen vihan lämpömittarilla, joka on samanlainen kuin lämpömittari, jota käytetään Think Cool -moduulissa. Act Cool -moduulissa lämpömittari perustuu kuitenkin käyttäytymiseen (esim. ”jos suutun, korotan ääntäni”) eikä kognitioihin. Ketjun toisessa vaiheessa harjoitellaan käyttäytymiseen perustuvia tunteiden säätelystrategioita (käyttäytymiseen perustuva häiriötekijä, käyttäytymiseen perustuva rentoutuminen ja aikalisä). Nuoret harjoittelevat näitä strategioita istunnoissa 1 ja 2. Ketjun kolmas vaihe on käyttäytymiseen perustuva ongelmanratkaisu, jota harjoitellaan käyttäytymisharjoitusten avulla istunnoissa 3, 4 ja 5. Nuoret oppivat erityisiä käyttäytymistaitoja (rajan asettaminen, avun pyytäminen, selityksen pyytäminen) ja harjoittelevat vaikeiden tilanteiden (syytökset, pettymykset, turhautuminen) käsittelyä.

Lääkäreiden koulutus ja ohjaus

Kokeiluharjoittelua antaville lääkäreille järjestetään kaksipäiväinen koulutuskurssi, jota ohjaavat koulutuskäsikirjan kehittäjät. Koulutuskurssi alkaa johdannolla, jossa annetaan tietoa moduulien teoreettisesta taustasta ja käytännön vinkkejä moduulien toteuttamiseen liittyen. Ensimmäisenä koulutuspäivänä keskitytään Think Cool -moduuliin ja toisena koulutuspäivänä Act Cool -moduuliin. Iltapäivällä lääkärit harjoittelevat koulutustaitojaan osallistumalla roolipeleihin ja pohtimalla niitä. Lisäksi koulutuksessa keskitytään kognitiivisten ja käyttäytymislähestymistapojen erotteluun, turvallisen ilmapiirin luomiseen, nuorten motivoimiseen, harjoitusten selittämiseen ja kotitehtävistä keskustelemiseen. Interventiojakson aikana kliinikot osallistuvat vähintään kahteen kolmen tunnin mittaiseen valvontaistuntoon, joihin kliinikot tuovat aiheita, joista he haluaisivat keskustella tai joita he haluaisivat harjoitella, ja pohtivat taitojaan. Lisäksi kliinikot voivat pyynnöstä saada konsultaatiota puhelimitse.

Kontrolliolosuhteet

Kontrolliolosuhteisiin osallistujat saavat tavanomaista hoitoa (care-as-usual, CAU). CAU määritellään standardihoidoksi, joka on saatavilla koulussa kaikille nuorille, joilla on käyttäytymisongelmia. Tähän kuuluvat esimerkiksi opettajien tarjoamat käyttäytymisen hallintatekniikat (esim. positiivisen käyttäytymisen vahvistaminen). Lisäksi molempien ehtojen osallistujilta ei evätä mahdollisuutta saada tarvittaessa muunlaista apua (esim. psykofarmasiaa). Saatu CAU ja lisäapu mitataan ja raportoidaan.

Toimenpiteet

Kaikki konstruktiot, toimenpiteet ja informantit on tiivistetty taulukossa 2.

Screening-toimenpiteet

Externalisoivat käyttäytymisongelmat

Opettajat raportoivat nuoren externalisoivista käyttäytymisongelmista opettajan raportointilomakkeen (Teacher Report Form) externalizing subscale of the Teacher Report Form age 6-18 . Tämä asteikko koostuu 32 kohdasta (esim. ”Tappelee paljon”), jotka arvioidaan kolmiportaisella asteikolla 0:sta (ei pidä paikkaansa) 2:een (pitää hyvin paikkansa tai pitää usein paikkansa).

Autismin kirjon oireiden vaikeusaste

Autismin kirjon oireiden vaikeusastetta mitataan opettajan raportoimalla autismin kirjon oireiden asteikolla. Tämä kyselylomake koostuu 24 kysymyksestä (esim. ”Käyttäytyy oudosti ja toistuvasti”), jotka voidaan arvioida viisiportaisella asteikolla 1:stä (täysin eri mieltä) 5:een (täysin samaa mieltä).

Älykkyys

Älykkyyttä arvioidaan Wechslerin lasten älykkyysasteikon (Wechslerin älykkyysasteikko) hollantilaisella versiolla (Wechslerin älykkyysasteikko lapsille (Wechsler Intelligence Scale for Children) (Wechsler Intelligence Scale for Children). Jos nuori on suorittanut WISC-III-NL:n 24 kuukauden kuluessa ennen tutkimuksen alkamista, käytetään tätä ÄO:n kokonaispistemäärää. Jos tätä pistemäärää ei ole saatavilla, nuori täyttää alatestit ”Block Design” ja ”Vocabulary”. Tämän jälkeen globaali älykkyysosamäärä arvioidaan skaalattujen osakokeiden pistemäärien summan perusteella Full Scale IQ:n (FIQ) likimääräisen laskukaavan avulla. FIQ-arvioiden on todettu olevan luotettavia ja korreloivan vahvasti kokonaisälykkyysosamäärän kanssa.

Primary outcome measures

Emotion regulation difficulties

Emootioiden säätelyyn liittyvien ongelmien mittaamiseen käytetään hollantilaista versiota lyhyestä Difficulties in Emotion Regulation Scale (DERS) -asteikosta. DERS on 15-kohtainen itsearviointimittari, jolla arvioidaan tunteiden säätelyyn liittyviä vaikeuksia. Kohdat (esim. ”Kun olen järkyttynyt, minusta tulee hallitsematon”) arvioidaan viisiportaisella asteikolla 1:stä (lähes koskaan) 5:een (lähes aina).

Tunteiden säätelystrategiat

Tunteiden säätelystrategioita vastauksena vihan tunteisiin arvioidaan Fragensbogen zur Erhebung der Emotionsregulation bei Kinder und Jugendlichen (FEEL-KJ) -mittarin hollantilaisella versiolla. Tässä tutkimuksessa arvioidaan vihan alaskaalaa, joka koostuu 30 kohdasta (esim. ”Jos tunnen itseni vihaiseksi… teen jotain hauskaa”), jotka arvioidaan viisiportaisella asteikolla 1:stä (ei koskaan) 5:een (lähes aina). Kyselylomakkeessa erotetaan toisistaan adaptiiviset ja maladaptiiviset tunteiden säätelystrategiat.

Lisäksi kognitiivisia ja behavioraalisia tunteiden säätelystrategioita mitataan äskettäin kehitetyllä vinjettimittarilla. Toimenpide perustuu aiempiin vinjettimittauksiin . Nuori lukee vinjetin, jonka tarkoituksena on herättää vihan tunteita, ja arvioi, kuinka todennäköistä on, että hän käyttää tiettyä tunteiden säätelystrategiaa 7-portaisella asteikolla 0:sta (ei varmasti) 6:een (varmasti). Vinjettiä kohden on kuusi käyttäytymisstrategiaa (adaptiiviset strategiat: rentoutuminen, käyttäytymisen häirintä, sosiaalinen tuki; maladaptiiviset strategiat: suora ilmaisu, epäsuora ilmaisu, välttäminen) ja kuusi kognitiivista strategiaa (adaptiiviset strategiat: kognitiivinen uudelleenarviointi, kognitiivinen häirintä, perspektiiviin sijoittaminen; maladaptiiviset strategiat: itsesyytökset, mököttäminen, tukahduttaminen).

Sisäistävä käyttäytyminen

Sisäistävää käyttäytymistä mitataan moni-informatiivisesta näkökulmasta ASEBA-kyselylomakkeiden ala-asteikoilla, joita annetaan nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmille . Nuoret (YSR), opettajat (TRF) ja vanhemmat (CBCL) täyttävät vastaavasti hollantilaisten ASEBA-versioiden ulkoistamisasteikon 32, 32 ja 35 kohtaa . Kohdat (esim. ”Tappelee paljon / Tappelen paljon”) arvioidaan kolmiportaisella asteikolla 0:sta (ei pidä paikkaansa) 2:een (pitää erittäin hyvin paikkansa tai pitää usein paikkansa).

Viikoittainen mittari

Tunteiden säätelyä ja aggressiota arvioidaan myös 6-kohtaisella itseraportoidulla viikoittaisella mittarilla. Kyselylomake sisältää kolme tunteiden säätelyä koskevaa kohtaa (esim. ”Kuinka usein tällä viikolla suutuit niin, ettet pystynyt hillitsemään itseäsi?”) ja kolme aggressiota koskevaa kohtaa (esim. ”Kuinka usein löit jotakuta tällä viikolla?”), jotka arvioidaan viisiportaisella asteikolla 0:sta (ei koskaan) 4:ään (useammin, … kertaa). Mittari perustuu DERS:n ja YSR:n kohtiin .

Sekundaariset tulosmittarit

Mielialan vaihtelevuus

Mielialan vaihtelevuutta mitataan Daily Mood Device -mittarilla, joka on mukautettu versio Electronic Mood Device -mittarista . Tässä tutkimuksessa mielialan vaihtelevuuden mittaus on integroitu viikoittaisen mittauksen älypuhelinsovellukseen. Jokaisella mittaushetkellä nuoria pyydetään arvioimaan päivittäisen mielialansa voimakkuutta onnellisuuden, surun, vihan ja ahdistuksen osalta (”Tänään tunnen …”) viitenä peräkkäisenä päivänä. Kutakin mielialatilaa mitataan kolmella kohdalla (yhteensä 12 kohdetta), jotka arvioidaan 9-portaisella asteikolla 1:stä (ei onnellinen / vihainen / …) 9:ään (onnellinen / vihainen / …). Onnellisuudesta käytetään sanoja ”iloinen”, ”onnellinen” ja ”iloinen”, surullisuudesta ”iloinen”: ”surullinen”, ”alakuloinen” ja ”alakuloinen”, vihan osalta: ”vihainen”, ”vihainen” ja ”äkkipikainen” ja ahdistuksen osalta: ”

Sisäistämisongelmat

Sisäistämisongelmat nuoret raportoivat Youth Self Reportin 11-18-vuotiaiden sisäistämisasteikolla. Tämä osa-asteikko koostuu 34 kohdasta (esim, ”Itken paljon”), jotka arvioidaan kolmiportaisella asteikolla 0:sta (ei pidä paikkaansa) 2:een (pitää erittäin hyvin paikkansa tai pitää usein paikkansa).

Potentiaaliset välittäjät

Emotionaaliset säätelytaidot (ks. toimenpiteiden osalta ensisijaista lopputulosta koskeva osio) ja sosiaaliset informaatioprosessit nähdään protentionaalisina välittäjinä malleissa, joissa testataan Think Cool Act Cool -harjoittelun vaikutuksia ulkoistaviin käyttäytymisongelmiin.

Sosiaalinen tiedonkäsittely

Sosiaalisten tiedonkäsittelytaitojen vinoumia ja puutteita arvioidaan Sociale Informatie Verwerkings Test (SIVT) -testillä . SIVT koostuu kuudesta videosta, jotka esittävät vihamielisiä, epäselviä tai satunnaisia ihmissuhdeongelmia, joissa on mukana vertainen tai aikuinen tekijä. Kaikissa videoissa tilanteen lopputulos on uhrin kannalta kielteinen. Sosiaalisen tiedonkäsittelyn eri vaiheita (koodaus, tulkinta, tavoitteen asettaminen, vastauksen tuottaminen, vastauksen arviointi ja valinta) mitataan puolistrukturoidulla haastattelulla ja monivalintakysymyksillä. Tässä tutkimuksessa käytetään vain epäselviä ja satunnaisia tilanteita, koska aiemmat tutkimukset osoittavat, että vihamielisissä tilanteissa aggressiivisia ja ei-aggressiivisia tilanteita ei voida kovin hyvin erottaa toisistaan. Jokaisena ajankohtana nuori katsoo kaksi videota; epäselvä ja vahingossa tapahtuva tilanne, jossa on sekä ikätoveri että aikuinen tekijä, mutta järjestys tasapainotetaan.

Potentiaaliset moderaattorit

Affektiivinen reaktiivisuus

Reaktiivisuutta arvioidaan affektiivisen reaktiivisuusindeksin (ARI-S) avulla . ARI-S on 6-kohtainen itseraportointimittari, joka arvioi ärtyneisyyttä (esim. ”Menetän usein malttini”) kolmiportaisella asteikolla 0:sta (ei pidä paikkaansa) 2:een (pitää varmasti paikkansa).

Vanhempien hyväksyntä-hylkääminen

Vanhempien hyväksyntää-hylkäämistä mitataan 18-kohtaisella lyhyellä versiolla Vanhempien hyväksyntä-hylkääminen-kyselylomakkeesta (PARQ) . Vanhemmat raportoivat PARQ:n kolmesta ala-asteikosta: lämpö, laiminlyönti ja erittelemätön torjunta (esim. ”Sanon lapsestani mukavia asioita”). Kohdat arvioidaan neliportaisella asteikolla 1:stä (ei pidä melkein koskaan paikkaansa) 4:ään (pitää melkein aina paikkansa).

Hoidon eheys

Hoidon eheydellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sitä, missä määrin interventio on toteutettu aiotulla tavalla. Hoidon eheyden mittaamiseksi kliinikot täyttävät kyselylomakkeen jokaisen istunnon jälkeen. Kyselylomake perustuu muihin hoidon eheyden mittareihin, ja se koostuu useista osa-alueista; hoidon altistuminen, hoidon noudattaminen ja hoidon eriyttäminen (esim. ”Oli vaikeaa keskittyä käyttäytymiseen eikä kognitioihin tässä istunnossa”). Kyselylomakkeella mitataan myös osallistujan ymmärtämistä ja reagointikykyä (esim. ”Nuori osallistui aktiivisesti tähän istuntoon”). Kaikkiaan mittari koostuu noin 25 kohdasta istunnon sisällöstä riippuen. Kohtiin vastataan neliportaisella asteikolla 1:stä (ei lainkaan) 4:ään (täysin). Lisäksi kaikki koulutustilaisuudet nauhoitetaan. Riippumattomat koodarit pisteyttävät satunnaisesti valitun 10 %:n osan istunnoista hoidon eheyden eri näkökohtien (esim. sitoutuminen, eriyttäminen) osalta.

Muut tiedot

Demografiset tiedot (sukupuoli, etninen tausta ja sosioekonominen asema) selvitetään lähtötilanteessa. Lisäksi T3:ssa mitataan saatu tavanomaista hoitoa ja lisäapua.

Analyysit

Tiedot analysoidaan intention-to-treat -periaatteen mukaisesti , ja puuttuvien tietojen käsittelyyn käytetään tekniikkana moninkertaista imputaatiota. Vastataksemme ensimmäiseen tutkimuskysymykseen, onko Think Cool Act Cool -tunnesäätelyharjoittelu tehokas tunnesäätelytaitojen parantamisessa ja ulkoistavan käyttäytymisen ongelmien vähentämisessä, T1-T3:n tiedot analysoidaan varianssianalyysillä ja/tai rakenneyhtälömallinnuksella. Tutkimme, voidaanko tunteiden säätelyn eri näkökohdat ja ulkoistavan käyttäytymisen ongelmien monitietoiset näkökulmat yhdistää latenteiksi muuttujiksi. Jos näin on, näitä latentteja muuttujia käytetään rakenneyhtälömalleissa. Muussa tapauksessa varianssianalyysit tehdään erikseen eri konstruktioille. Tutkiaksemme, mikä moduuli (Think Cool vs. Act Cool) ja mikä jakso lisää tehokkaimmin tunteiden säätelyvalmiuksia, käytämme kappaleittaisia kasvukäyräanalyysejä ja varianssianalyysejä. Moderoivuutta testataan käyttämällä moniryhmäanalyysejä tai regressioanalyysejä, ja välittämistä testataan satunnaisvälitteisillä ristikkäisviiveisillä paneelimalleilla ja rinnakkaisprosessin kappalemittaisella latentilla kasvukäyrämallinnuksella. Analyysit ja tulosten raportointi tehdään Consolidated Standards of Reporting Trials (CONSORT) -standardien mukaisesti.