Käsitteellä ”kieliopillinen kategoria” viitataan sanan erityisiin ominaisuuksiin, jotka voivat saada kyseisen sanan ja/tai siihen liittyvän sanan muuttamaan muotoaan kieliopillisista syistä (sanojen välisen yhteisymmärryksen varmistaminen).
Sana ”poika” on esimerkiksi substantiivi. Substantiiveilla on kieliopillinen kategoria nimeltä ”lukumäärä”. Lukumäärän arvot ovat yksikössä (yksi) ja monikossa (kaksi tai useampi).
- Poika leikkii.
- Pojat leikkivät.
Lauseessa 1 ”poika” on perusmuodossaan, jolloin sen ”lukumäärän” arvo on yksikössä. Poikia on yksi, ja siihen liittyvä apuverbi ”olla” on yksikön muodossa (on).
Virkkeessä 2 ”pojan” muoto on muuttunut muotoon ”pojat”, mikä antaa sen ”lukumäärälle” arvon monikko. Poikia on useampi kuin yksi, ja siihen liittyvä ”olla” on monikkomuodossa (ovat).
Yllä olevassa esimerkissä ”pojan” ”lukumäärä” vaikuttaa pojan muotoon ja vaikuttaa myös siihen liittyvän sanan (olla) muotoon. ”Number” on ”kieliopillinen kategoria”.
Englannissa on yli kaksikymmentä kieliopillista kategoriaa. Seuraavassa luetellaan englanninoppijoiden kannalta yleisimmät ja tiivistetään niiden pääpiirteet.
Numero
Numero on substantiivien ja pronominien ominaisuus ja ilmaisee määrää. Numerolla on kaksi arvoa:
- yksikkö: ilmaisee vain yhtä
- monikko: ilmaisee kahta tai useampaa
sanatyyppi | luku | |
---|---|---|
singulaari | pluraliteetti | |
sanakirjain | poika | pojat |
pronomini | I | me |
Kasvu
Kasvu on pronominien ja substantiivien ominaisuus, ja ilmaisee niiden suhdetta muuhun lauseeseen. Case:lla on kolme arvoa (joista kaksi ei koske substantiiveja):
- subjektiivinen (vain pronominit): kun sana on subjekti
- objektiivinen (vain pronominit): kun sana on objekti
- possessiivinen (pronominit ja substantiivit): kun sana ilmaisee hallussapitoa (omistusta)
sanatyyppi | kotelo | |||||
---|---|---|---|---|---|---|
subjektiivi | objektiivi | posessiivi | ||||
pronomini | minä | minulle | ||||
substantiivi | poika |
Sukupuoli
Luonnollinen sukupuoli on pronominien ominaisuus, ja erottaa sukupuolet toisistaan. Luonnollisella sukupuolella on kolme arvoa:
- maskuliini: ilmaisee miehen
- feminiini: ilmaisee naisen
- neutri: ilmaisee kaikkea muuta
sanatyyppi | sukupuoli | ||
---|---|---|---|
maskuliininen | feminiininen | neutri | |
pronomini | he/him/his | she/her/hers | it/its |
Huomaa, että vanhan englannin kielessä oli ”kieliopillista sukupuolta” siinä missä sanoilla itselläänkin oli sukupuoli. Jäänteitä tästä löytyy ”luonnollisesta sukupuolesta”, joka perustuu pikemminkin ihmisten sukupuoleen kuin sanojen sukupuoleen.
Person
Person on pronominien ominaisuus ja erottaa keskustelun osanottajat toisistaan. Henkilöllä on kolme arvoa:
- ensimmäinen persoona: viittaa puhujaan
- toinen persoona: viittaa kuulijaan
- kolmas persoona: viittaa kaikkiin muihin ihmisiin tai asioihin
sanatyyppi | persoona | |||
---|---|---|---|---|
1. | 2. | 3. | ||
pronomini | minä/minut me/me |
sinut | sinut | he/hän, she/her, it they |
Tense
Tense on verbien ominaisuus, ja se vastaa lähinnä sijaintia ajassa. Aikamuodolla on kaksi arvoa:
- menneisyys: ilmaisee ennen nykyhetkeä
- nykyhetki: ilmaisee nyt (ja joskus ennen ja jälkeen nyt)
sanatyyppi | tense | |
---|---|---|
past | present | |
verbi | oli did hän työskenteli juoksi |
am do hän työskenteli juoksi |
Huomaa, että ”futuuriaikaa” ei tässä näytetä, koska tiukasti-se ei ole aikamuoto vaan rakenne, jolla puhutaan tulevaisuudesta (nykyhetken jälkeen).
Aspect
Aspect on verbien ominaisuus, ja se ilmaisee näkemyksemme toiminnan tai tilan aikarakenteesta. Aspektilla on kolme arvoa:
- yksinkertainen: ajalla ei ole rakennetta
- jatkuva: ilmaisee jatkuvaa toimintaa
- täydellinen: ilmaisee päättynyttä toimintaa
sanatyyppi | aspekti | ||
---|---|---|---|
simple | continuous | perfect | |
verbi | he työskentelevät | he työskentelevät | he ovat työskennelleet |
mieliala
Mieliala on verbien ominaisuus, ja liittyy puhujan tunteisiin sen todellisuudesta, mitä hän sanoo. Moodilla on kolme arvoa:
- indikatiivi: ilmaisee yksinkertaisen toteamuksen
- imperatiivi: ilmaisee käskyn
- konjunktiivi: ilmaisee jotain toivottua tai kuviteltua
sanatyyppi | mieliala | ||
---|---|---|---|
indikatiivi | imperatiivi | subjunktiivi | |
verbi | James nousi ylös. | Seiso ylös! | Me vaadimme, että hän seisoo. |
Onko tarpeeksi hiljaista? | Ole hiljaa! | On tärkeää, että olet hiljaa. |
Kieltä
Kieltä on transitiiviverbien* ominaisuus ja ilmaisee subjektin suhdetta toimintaan. Äänellä on kaksi arvoa:
- aktiivi: subjekti tekee teon
- passiivi: subjekti vastaanottaa toiminnan
sanatyyppi | äänne | |
---|---|---|
aktiivi | passiivi | |
siirtymäverbi | Kissa söi hiiren. | Kissa söi hiiren. |
*Transitiiviverbi voi ottaa suoran objektin. (Intransitiivinen verbi ei ota suoraa objektia.)
Aste
Aste on porrastettavien adjektiivien ja adverbien ominaisuus, ja se ilmaisee määrää. Asteella on kolme arvoa:
- positiivinen: ilmaisee peruslaatua
- komparatiivi: ilmaisee suurempaa laatua
- superlatiivi: ilmaisee maksimaalista laatua
sanatyyppi | aste | |||
---|---|---|---|---|
positiivinen | vertaileva | superlatiivinen | ||
asteikko. adjektiivi | onnellinen | onnellisempi | onnellisin | |
asteikkoinen adverbi | huolehtiva | huolellinen | huolehtivaisemmin | huolehtivaisimmin |
Tekijä: Josef Essberger