Keppisammal, monivuotiset, ikivihreät, karkeasti sammalmaiset kasvit, jotka kuuluvat keppisammalten heimoon (Lycopodiaceae) kuuluviin sukuihin Diphasiastrum, Huperzia, Lycopodiella ja Lycopodium. Varret ovat haarautuneita, usein maahan laskeutuvia ja suomumaisten lehtien peittämiä. Lehdet ovat pitkulaisia tai pitkulaisia tai hoikkia, muodoltaan kapenevia tai suorakaiteen muotoisia, kokonaisia tai pikkuruisesti hammastettuja.
Sukupuolistuminen
Kerhosammalilla esiintyy sukupolvien vuorottelua, esim. suvuton vaihe vuorottelee sukupuolisen vaiheen kanssa. Jokainen vaihe on itsenäinen kasvi. Lisääntyminen tapahtuu itiöiden avulla, jotka tuotetaan itiökoteloissa (sporangioissa), joita kannetaan suvuttoman vaiheen tai sporofyyttivaiheen kasvien muuttuneiden lehtien yläpinnoilla. Useimmissa kanadalaisissa lajeissa nämä muunnetut lehdet ovat tiivistyneitä ja muodostavat käpyjä. Itiöt itävät ja tuottavat pieniä maanalaisia kasveja (prothallia), joissa on siittiöitä tuottavia antheridioita ja munia tuottavia archegoniaa. Prothalliat ovat sukupuolinen sukupolvi. Munan hedelmöittyminen ja sitä seuraava kehitys tuottaa tutun keräsammalkasvin, sporofyyttisukupolven. Jotkut lajit lisääntyvät gemmojen (suvuttomat silmut, jotka irtoavat emokasvista) avulla, esim. Kanadassa H. selago.
Jakauma ja elinympäristö
Tämä monimuotoinen ryhmä on peräisin ainakin devonikaudelta (410-353 miljoonaa vuotta sitten). Puiden kokoisia fossiilisia edustajia (esim. Lepidodendron ja Sigillaria) on runsaasti hiilikerrostumissa hiilikaudella (353-300 miljoonaa vuotta vanha). Eläviä lajeja tunnetaan noin 100. Niitä esiintyy eniten trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, mutta 19 lajia esiintyy Kanadassa, pääasiassa kosteilla, metsäisillä alueilla. D. alpinum ja H. selago ovat alpiinisia ja arktis-alpiinisia. Juokseva mänty (D. complanatum ja D. digitatum) ja pohjamänty (Lycopodium obscurum) ovat hyviä joulukoristeita. Keltaisia itiöitä käytettiin aiemmin tablettien päällystämiseen ja lääkkeissä; ne ovat myös räjähtäviä ja niitä käytettiin salamakivääreissä.