Tahrattoman sikiämisen suuri novena

Ranska tuntee niin sanotun ”Tahrattoman sikiämisen suuren novenan”, jota vietetään vuosittain 30. marraskuuta – 8. joulukuuta. Se perustettiin vuonna 1936, ja sitä harjoitetaan tähän päivään asti keskeytyksettä. Alkuperäinen syy tälle novenalle oli perustajien mukaan ”nykyisten tapahtumien äärimmäinen vakavuus”, viitaten kommunismin ja fasismin, erityisesti natsismin, yhdistettyyn uhkaan. novenassa pyydettiin kiihkeää rukousta Ranskan sosiaalisen ja kristillisen uudistumisen puolesta ja yleisen rauhan puolesta. Tätä paavi Pius XI:n kahdeksankymmenettä syntymäpäivää kunnioittavaa kehotusta ei osoitettu vain Ranskan katolilaisille. Se sai myönteisen vastauksen sadoilta tuhansilta uskovilta monissa maailman maissa.

”Tahrattoman sikiämisen suuren novenan” osallistujia pyydettiin lausumaan joka päivä vähintään yksi rukousnauhan vuosikymmen ja sen jälkeen kolme kertaa vetoomus: ”Oi Maria, synnittömästi siitetty, rukoile meidän puolestamme, jotka turvaudumme sinuun”. Synninpäästö myönnettiin niille, jotka osallistuivat novenan rukouksiin/a kirkossa (kolmesataa päivää kerrallaan) ja saivat pyhän ehtoollisen jonakin novenan päivänä oktaavin aikana tai oktaavin aikana. Vielä kuusikymmentäkuusi vuotta kestäneen Novenan jälkeenkin perusrukousvelvoitteet ovat pysyneet samoina, joskin vuodesta 1947 alkaen siihen lisättiin erityinen rukous Immaculatalle. Tämä rukous heijastaa sen ajan erityisiä huolenaiheita ja tapahtumia. Novenaa mainostetaan erityisellä pyhällä kortilla, jonka toisella puolella on Neitsyt Marian kuva ja toisella puolella ohjeet novenan rukoilemisesta. Siinä luetellaan erityisesti erityinen rukous Immaculatalle.

Tässä on joitakin vuosien varrella mainittuja kohokohtia ja aikomuksia:

Jublavuosi, jolloin muistetaan Ranskan vihkimistä Marialle Ludvig XIII. Rukousta pyydetään universaalin sodan uhan torjumiseksi.

Ranskan paluusta Jumalan luo, hänen ”ensisijaiseen kutsumukseensa”.

Aseistettujen joukkojemme voiton puolesta.

Mainitussa aikomuksessa todetaan yksinkertaisesti: Ranskan puolesta.

Ranskan pelastamiseksi (ymmärrettynä kokonaisvaltaisesti).

Tästä lähtien lisätään erityinen rukous tahrattomalle sikiölle.

Ranskan pelastuksen ja maailmanrauhan puolesta ”särkyneiden sydänten, raunioiden ja koko maailmankaikkeuden suunnattoman kärsimyksen edessä.”

– Sama aikomus leimaa vuosia 1943 ja 1944. Vuonna 1944 se täsmentyy seuraavasti:
– Tue niitä, jotka taistelevat
– Lohduta niitä, jotka itkevät
– Lohduta niitä, jotka kärsivät
– Auta niitä, jotka kuolevat
– Kiirehdi vankien paluuta
– Myönnä voitto asevoimillemme
– Anna rauha koko maailmalle

Rukouksessa ilmaistaan kiitollisuutta äskettäin löydetystä rauhasta, mutta siinä mainitaan myös sisäinen rauha Ranskan kääntymyksen puolesta. Vuosina 1946 ja 1947 ilmaistaan samankaltaisia huolia.