”Kahvin päiväunien” kannattajat juovat kupin kahvia ennen lyhyitä unia keinona nostaa energiatasoja. Tutustu trendin taustalla olevaan tieteeseen täältä.

Tulosta tämä sivu

Viimeisin päivitetty maaliskuussa 2019

”Kahvin nokoset” – kahvin juominen ennen lyhyitä, 15-20 minuutin mittaisia päiväunia – uskotaan lisäävän energiansaantia adenosiiniin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi, joka on unta edistävä yhdiste.

Kofeiini ja adenosiini ovat rakenteeltaan samankaltaisia, joten kofeiini voi toimia huijarina ja estää adenosiinin toiminnan, jolloin väsymys korvautuu valppauden ja herätyksen tunteella1.

Kofeiini imeytyy elimistöön noin 45 minuutin kuluttua nauttimisesta, mikä lisää vireystilaa sen jälkeen, kun se on sulatettu. Kahvin juominen ennen päiväunia voi lisätä energiaa, koska adenosiinitasot laskevat nukkuessamme, jolloin kofeiinin kanssa kilpailevan yhdisteen määrä aivoissa on pienempi. Tämä tehostaa kofeiinin vaikutusta lisäämällä kofeiinireseptorien saatavuutta aivoissa2. Lue lisää kofeiinin vaikutuksesta adenosiinireseptoreihin täältä.

On syytä huomata, että kofeiini voi vaikuttaa ihmisten uneen. Päivittäisen kofeiinin saannin, heikentyneen unen laadun ja lisääntyneen päiväväsymyksen välillä on yhteys3. Tutkimukset viittaavat myös siihen, että kofeiinin aineenvaihdunnassa on geneettistä vaihtelua, ja on tunnistettu useita geenejä, jotka vaikuttavat yksilön herkkyyteen kofeiinille4,5, joten jotkut yksilöt ovat todennäköisesti herkempiä kofeiinin vaikutuksille kuin toiset.

Pienessä tutkimuksessa on havaittu, että ajo-onnettomuudet vähenivät merkittävästi niillä, jotka nauttivat 200 mg kofeiinia ja ottivat 30 minuutin päiväunet verrattuna siihen, että he eivät nauttineet lainkaan kofeiinia tai että he eivät olleet ottaneet päiväunia6. Tarkempien johtopäätösten tekemiseksi tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia. Koska kofeiinin kulutukseen reagoimisessa on yksilöllistä vaihtelua, kahvin päiväunet saattavat sopia joillekin yksilöille ja toisille eivät.

  1. Fredholm B.B. et al. (1999) Actions of caffeine in the brain with special reference to factors that contribute to its widespread use. Pharmacol Rev, 51:83-133.
  2. Bjorness T.E., Greene R.W. (2009) Adenosine and Sleep. Curr Neuroharmacol, 7(3):238-245.
  3. Clark I. ja Landolt H.P. (2016) Coffee, Caffeine, and Sleep. Sleep Med Rev, 31:70-78.
  4. Retey J.V. ym. (2007) Geneettinen variaatio adenosiini A2A-reseptorigeenissä (ADORA2A) vaikuttaa yksilölliseen herkkyyteen kofeiinin vaikutuksille uneen. Clin Pharmacol Ther, 81:692-8.
  5. Cornelis M.C. ym. (2007) Adenosiini A2A -reseptorin geneettinen polymorfismi liittyy tavanomaiseen kofeiinin käyttöön. Am J Clin Nutr, 86:240-4.
  6. Reyner L.A., Horne, J.A. (1997) Kuljettajien uneliaisuuden tukahduttaminen: kofeiinin ja lyhyiden päiväunien yhdistelmä. Psychopharmacol, 34(6):721-5.

Tämä tieto on tarkoitettu terveydenhuollon ammattiyleisölle.
Huomioi ympäristö ennen tulostamista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.