A. Herran kysymys Siionille.

1. (1-2a) Jumala todella välittää ja kohtaa rakastavasti ne Siionin asukkaat, jotka epäilivät hänen huolenpitoaan heistä.

Siten sanoo Herra:
”Missä on todistus äitisi avioerosta,
jonka minä olen hylännyt?
Vai kuka velkojistani on se, jolle minä olen sinut myynyt?
Kuka velkojistani on se, jolle minä olen sinut myynyt?
Vääryyksienne tähden te olette myyneet itsenne,
ja rikkomustenne tähden teidän äitinne on erotettu.
Miksi, kun minä tulin, ei siellä ollut ketään?
Miksi, kun minä huusin, ei siellä ollut ketään vastaamassa?

a. Missä on todistus äitisi avioerosta: Pohjimmiltaan Jumala puhuu epäilevälle Siionille: ”Sanot, etten enää välitä sinusta. Sanot, että olen eronnut sinusta. Hyvä on sitten, esitä asiakirja. Mutta sellaista ei ole, koska en ole eronnut sinusta. Tulette näkemään, että vääryyksienne tähden olette myyneet itsenne. Se on teidän oma vikanne, eikä kenenkään muun.”

i. ”Maanpaossa oleva Israelin kansa vertaa itseään eronneeseen vaimoon, joka on Jumalan unohtama ja hylkäämä. Herra keskeyttää tällaisen ajattelun ja murtautuu siihen haastamalla kansansa sanoen: ’Missä on avioerokirja? Esittäkää se. Esittäkää lasku ja näyttäkää minulle, missä minä erosin teistä. Mutta Israel ei pysty siihen. Tietenkään hän ei voi löytää sitä, koska Hän ei ole koskaan antanut sitä hänelle. Jumala ei voi erota niistä, jotka Hän on ottanut liittosuhteeseen itsensä kanssa.” (Redpath)

ii. ”Avioero syyttää pettämätöntä rakkautta epäonnistumisesta; orjuus syyttää suvereenia voimaa heikkoudesta ja suvereeneja voimavaroja riittämättömyydestä. Totuus on kuitenkin hyvin erilainen, sillä kaikessa oli kyse syntien ansaitusta palkasta.” (Motyer)

b. Miksi, kun minä tulin, ei ollut ketään miestä: Kun näkee, että Siionin vaikeudet johtuvat heidän omasta tottelemattomuudestaan, missä on mies, joka puolustaa Israelia? Kuka puolustaa heidän asiaansa Jumalan edessä?

i. Tai voi olla toinenkin merkitys: ”Tässä Herra vertaa itseään mieheen ja perheenisään, jota hänen oma vaimonsa ja lapsensa kohtelevat häpeällisesti. Kun hän tuli kotiin, kukaan ei toivottanut häntä tervetulleeksi, ja kun hän huusi, kukaan ei vastannut hänelle. Näin ollen Häntä, jolla oli oikeus kaikkeen heidän kunnioitukseensa, kohdeltiin kuin jotakuta vailla mitään oikeuksia olevaa.” (Bultema)

2. (2b-3) Jumala kyllä välittää ja muistuttaa Siionia voimastaan.

Onko käteni lainkaan lyhentynyt niin, ettei se voi lunastaa?
Vai eikö minulla ole voimaa vapauttaa?
Todellakin nuhteellani minä kuivaan meren,
teen joet erämaaksi,
niiden kalat haisevat, koska ei ole vettä,
ja kuolevat janoon.
Pukeudun taivaat mustaan,
ja teen säkkikankaan niiden peitteeksi.”

a. Onko käteni lyhentynyt yhtään niin, ettei se voi lunastaa: Herra vastaa nyt omaan kysymykseensä. Vastaus tähän retoriseen kysymykseen on selvä: ”Ei”. Siionin epäilyksistä huolimatta Herran voima ja auktoriteetti on kiistaton.

b. Minä puen taivaat mustuuteen: Taivas on surussa Jumalan kansan synnin ja epäuskon vuoksi. ”Voi sitä murhetta Jumalan sydämessä – sitä kipua, tuskaa, tuskaa, tuskaa, kärsimystä – kun hänen lapsensa tekevät syntiä!… Synti Jumalan kansan elämässä pukee taivaan mustuuteen ja säkkiin.” (Redpath)

i. Spurgeon suhteuttaa tämän ristiinnaulitsemiseen: ”Viimeisen tässä kirjatun ihmeen, nimittäin sen, että taivas peitettiin säkkikankaalla, teki Herramme silloinkin, kun hän oli kuolemantuskassaan. Me luemme, että keskipäivällä aurinko verhoutui, ja koko maassa oli pimeys kolmen mustan tunnin ajan. Ihme kyllä, hän, joka roikkui verta vuotavana siellä, oli tehnyt tuon mahtavan ihmeen! Aurinko oli katsonut häntä ristillä roikkuvana ja ikään kuin kauhuissaan peittänyt kasvonsa ja kulkenut eteenpäin kymmenkertaisessa yössä. Jeesuksen kyyneleet sammuttivat auringon valon. Jos hän olisi ollut vihainen, hän olisi saattanut sammuttaa sen valon ikuisiksi ajoiksi, mutta hänen rakkautensa ei ainoastaan palauttanut tuota valoa, vaan se on antanut meille valon, joka on tuhat kertaa kallisarvoisempi, jopa ikuisen elämän ja ilon valon.”

B. Herran palvelijan, Messiaan, horjumaton kuuliaisuus.

1. (4-5) Jumalan huolenpito näkyy dramaattisesti Messiaan alistumisessa Herralle.

”Herra Jumala on antanut minulle
oppineiden kielen,
jotta osaisin puhua
sanan oikeaan aikaan väsyneelle.
Hän herättää minut aamusta aamuun,
Hän herättää minun korvani kuulemaan niin kuin oppineet.
Herra Jumala on avannut minun korvani,
enkä minä ollut kapinallinen,
enkä kääntynyt pois.

a. Herra Jumala on antanut minulle oppineiden kielen: Messias puhuu nyt jälleen profeetallisesti ja selittää, että Herra Jumala on antanut hänelle kyvyn puhua viisaasti. Mutta mitä tarkoitusta varten? Puhuakseni sanan oikeaan aikaan sille, joka on väsynyt. Mikä ihana käyttö oppineiden kielelle!

b. Hän herättää minut aamusta aamuun: Messias puhuu profeetallisesti päivittäisestä, ihmeellisestä, syvästä yhteydestään Isän Jumalan kanssa. Näinä aikoina Jeesus kuuli Isältään, niin että Hän saattoi sanoa: Hän herättää minun korvani kuulemaan niin kuin oppineet. Messias saattoi puhua oppineiden kielellä, koska päivittäisessä ajassa Jumalan kanssa Hän oppi kuulemaan kuin oppineet.

c. Herra Jumala on avannut minun korvani, enkä minä ollut kapinallinen: Messias muistelee profeetallisesti puhuessaan 2. Moos. 21:5-6:ssa kuvattua tapaa, jossa palvelijasta tuli isäntänsä vapaaehtoinen orja. Tämän vapaaehtoisen palvelijan merkki oli korva, joka avattiin lävistämällä se nuolella, joka tehtiin isännän sisäänkäyntiä vasten. Tämä puhuu Messiaan täydellisestä alistumisesta Herran JUMALALLE.

i. Jos palvelija halusi kuuden vuoden orjuuden jälkeen sitoutua isännälleen elinikäisesti – ottaen huomioon isännän hyvyyden ja hänen palvelijalleen antamansa siunaukset – hän saattoi tämän seremonian kautta sitoutua isäntäänsä elinikäisesti. Tätä sitoumusta ei motivoinut velka tai velvollisuus, ainoastaan rakkaus isäntää kohtaan.

ii. Seremoniassa palvelijan korva lävistettäisiin – avattaisiin – puukolla, todistajien läsnäollessa – silloin hän palvelisi häntä ikuisesti (2. Moos. 21:5-6). Psalmi 40:6 puhuu myös tästä Isän ja Pojan välillä tapahtuvasta seremoniasta, jossa psalmisti puhuu profeetallisesti Messiaan puolesta: Sinä et halunnut uhria ja uhrilahjaa, sinä olet avannut korvani. Jeesus oli Isän täydellinen orja (Fil. 2:7).

2. (6-9) Herran huolenpito näkyy Messiaan rohkeassa suuruudessa, kun hän alistui Herralle.

Minä annoin selkäni niille, jotka löivät minua,
ja poskeni niille, jotka kitkivät parran,
enkä peittänyt kasvojani häpeältä ja syljeltä.
”Sillä Herra Jumala auttaa minua,
Sentähden en joudu häpeään,
Sentähden olen asettanut kasvoni kuin piikiven,
ja tiedän, etten joudu häpeään.
Hän on lähellä, joka vanhurskauttaa minut,
Kuka riitautuu minua vastaan?”.
Kannattaa meitä seisoa yhdessä.
Kuka on minun vastustajani?
Kannattaa häntä tulla minun lähelleni.
Varmasti Herra Jumala auttaa minua.
Kuka on se, joka tuomitsee minut?
Kyllä he kaikki vanhenevat kuin vaate;
Koi syö heidät.

a. Minä annoin selkäni niille, jotka löivät minua, ja poskeni niille, jotka repivät parran pois; en peittänyt kasvojani häpeältä ja syljeltä: Tämä profetia puhuu hyytävän yksityiskohtaisesti Messiaan kärsimyksistä. Tiedämme, että Jeesusta hakattiin selkään (Mark. 15:15). Tiedämme, että Jeesusta hakattiin kasvoihin (Luuk. 22:63-65). Tiedämme, että Jeesusta pilkattiin ja syljettiin päälle (Mark. 15:19-20).

i. Evankeliumeissa ei ole erityistä mainintaa niistä, jotka repivät Jeesuksen parran irti osana hänen ristiinnaulitsemista edeltävää kärsimystään, mutta tämän Jesajan kohdan perusteella tiedämme, että niin tapahtui. Miten kauheat tuskat Jeesus kärsi! Se on jopa enemmän kuin mitä evankeliumien kirjoittajat meille selittävät! ”Meillä on edessämme profetian kieli, mutta se on yhtä tarkkaa kuin se olisi kirjoitettu tapahtumahetkellä. Jesaja olisi voinut olla yksi evankelistoista, niin tarkasti hän kuvaa sitä, mitä Vapahtajamme kärsi.” (Spurgeon)

ii. ”Hän kärsi syvimmän nöyryytyksen, sillä (partakarvojen) kitkeminen ja jonkun kasvojen peittäminen syljellä oli Lähi-idän käsitysten mukaan nöyryyttävintä kärsimystä, mitä ihmiselle voitiin aiheuttaa.” (Bultema)

iii. ”Monet meistä voisivat antaa Kristukselle kaiken terveytemme ja voimamme ja kaiken rahan, mitä meillä on, hyvin sydämellisesti ja iloisesti; mutta kun kyse on maineesta, tunnemme puristusta. Se, että sinua panetellaan, että sinusta sanotaan jotain saastaista; se on liikaa lihalle ja verelle. Näyttää siltä, että sanotte: ”Minua ei voi tehdä naurunalaiseksi, en voi sietää sitä, että minua pidetään pelkkänä huijarina.” Mutta todellisen Kristuksen palvelijan ei pidä tehdä itseään maineettomaksi, kun hän ryhtyy hoitamaan Herransa työtä. Siunattu Mestarimme oli valmis siihen, että riettaimmat ja alhaisimmat ihmiset pilkkasivat häntä.” (Spurgeon)

iv. Huomaa se huolellisesti: Minä annoin selkäni tarkoittaa, että Jeesus teki sen vapaaehtoisesti. Voimmeko yhä ajatella, että Jumala ei välitä meistä?

b. Sillä Herra Jumala auttaa minua: Kaiken tämän kärsimyksen, nöyryytyksen ja tuskan keskellä Messiaalla on horjumaton luottamus Herran Jumalan apuun.

i. Voiko meillä olla sama luottamus Jumalaan? ”On säälittävää, että kristitty kieltäytyy kärsimästä ja ryhtyy taistelijaksi huutaen: ’Meidän on puolustettava oikeuksiamme’. Oletko koskaan nähnyt Jeesusta tuossa asennossa?” (Redpath) Sen sijaan luottakaa Herraan ja julistakaa, sillä Herra Jumala auttaa minua.

c. Siksi minä olen asettanut kasvoni kuin piikiven: Huolimatta siitä, että Messias tietää häntä odottavan tuskan, hänellä on vankkumaton päättäväisyys totella Herraa JUMALAA ja seurata hänen tietään. Hänen kasvonsa asettuvat koviksi kuin piikivi, eikä mikään käännä häntä pois.

i. Tämä toteutui täsmälleen Jeesuksen elämässä, joka oli päättänyt mennä Jerusalemiin, vaikka tiesi, mikä häntä siellä odotti. Kun nyt oli tullut aika ottaa hänet vastaan, hän asettui vakaasti menemään Jerusalemiin. (Luuk. 9:51)

ii. On olemassa kahdenlaista rohkeutta – hetken rohkeutta, joka ei vaadi mitään edeltävää ajattelua, ja ”suunnitelmallista” rohkeutta, joka näkee edessä olevan vaikeuden ja marssii vakaasti sitä kohti. Jeesuksella oli tällaista rohkeutta; hän saattoi nähdä ristin horisontissa, mutta asetti silti kasvonsa kuin piikivi.

iii. Spurgeonilla on hieno saarna tästä tekstistä otsikolla The Redeemer’s Face Set like a Flint. Nämä ovat hänen otsikkonsa ja kohtansa:

1. Kuinka Jeesuksen järkähtämätön päättäväisyys joutui koetukselle.

– Maailman tarjouksilla.

– Hänen ystäviensä suostutteluilla.

– Hänen asiakkaidensa kelvottomuudella.

– Kärsimyksen ensimmäisten pisaroiden katkeruudesta Getsemanessa.

– Helppoudesta, jolla Hän olisi voinut perääntyä, jos Hän olisi halunnut.

– Hänen pilkkaajiensa pilkasta.

– Ristin täydestä rasituksesta ja tuskasta.

2. Miten Jeesuksen vankkumaton päättäväisyys säilyi.

– Hänen jumalallisesta koulutuksestaan.

– Hänen tietoisesta syyttömyydestään.

– Hänen järkkymättömästä luottamuksestaan Jumalan apuun.

– Hänen eteensä asetetusta ilosta.

3. Miten jäljitellä Jeesuksen järkähtämätöntä päättäväisyyttä.

– Kun on jotain oikeaa, puolusta sitä.

– Kun sinulla on oikea tarkoitus, joka kirkastaa Jumalaa, toteuta se.

d. Ja minä tiedän, etten joudu häpeään: Messiaan rohkeus ei ole tympeää alistumista kohtaloon. Se on luottavaista varmuutta Herraan JUMALAAN. Hän voi asettaa kasvonsa kuin piikiven, koska hän voi sanoa: ”Minä tiedän, etten minä häpeä.”

e. Hän on lähellä, joka vanhurskauttaa minut, joka riitelee kanssani: Tämä on Messiaan tapa lainata Room. 8:31: Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Jos se ei ole tarpeeksi selvää, Hän sanoo sen uudelleen:

i. Itse asiassa syy siihen, miksi Room. 8:31 koskee meitä, on se, että se koskee ensin Jeesusta, ja me olemme Kristuksessa. Jos Jeesus seisoo tässä voiton paikassa, silloin kaikki ne, jotka ovat Kristuksessa, seisovat myös siinä.

3. (10-11) Herran palvelija haastaa kaikki alistumaan Herralle niin kuin hän tekee.

”Kuka teistä pelkää Herraa?
Kuka tottelee hänen palvelijansa ääntä?
Kuka vaeltaa pimeydessä eikä hänellä ole valoa?
Luotakoon hän Herran nimeen
Ja luottakoon Jumalaansa.
Katsokaa, kaikki te, jotka sytytätte tulta,
jotka ympäröitte itsenne kipinöillä:
Kulkekaa tulenne valossa ja kipinöissä, jotka olette sytyttäneet-
Tämän te saatte minun kädestäni:
Te makaatte kärsimyksissänne.

a. Kuka teistä pelkää Herraa? Kuka tottelee Hänen palvelijansa ääntä: Nyt Messias puhuu kansalleen ja kehottaa heitä pelkäämään Herraa ja tottelemaan Hänen Palvelijaansa – Messiasta itseään.

i. ”Vain se, joka osaa totella, voi kutsua muita kuuliaisuuteen.” (Motyer)

b. Kuka vaeltaa pimeydessä eikä hänellä ole valoa? Hän luottakoon Herran nimeen ja luottakoon Jumalaansa: Messias johdattaa kansansa valon tielle. Yksinkertaisesti: Luota Herran nimeen ja luota Jumalasi. Se ei välttämättä ole helppoa, mutta se on varmasti yksinkertaista!

c. Katsokaa, kaikki te, jotka sytytätte tulta: Saatamme ajatella, että tämä tuli on myönteinen asia, mutta koko jakeen valossa se ei ole myönteinen. Se muistuttaa pikemminkin Nadabin ja Abihun siveetöntä tulta, jota kuvataan 3. Moos. 10:1:ssä. Jos me vaellamme tuon tulen valossa ja teidän sytyttämissänne kipinöissä, niin me saamme kidutusta Herran kädestä. Tämä noudattelee Messiaan kehotusta luottaa Herran nimeen eikä omiin ponnisteluihimme Jumalan edessä, jotka ovat kuin epäpyhä tuli.

i. ”Ne, jotka ’sytyttävät tulta’, viittaavat ihmisiin, joilla oli omat suunnitelmansa ja omat jumalansa. Koska he olivat hylänneet Jumalan sanan valon, heitä kohtaisi kauhea rangaistus.” (Wolf)

ii. ”Piina… esiintyy vain tässä, mutta sen verbi… takaa sen merkityksen surun, tuskan ja tyytymättömyyden – jopa ’tuskan paikan’ – nimenomaan synnin aiheuttamat tuskat Jumalan kirouksen alla.” (Motyer)