A. Katse Jumalaan, joka valitsi Kyruksen.

1. (1-3) Jumalan kutsumus ja tehtävä Kyrukselle.

”Näin sanoo Herra voidellulleen,
Kyrukselle, jonka oikeasta kädestä minä olen pitänyt kiinni-
valloittaakseni kansakunnat hänen edessään
ja irrottaakseni kuninkaiden haarniskan,
aukaistakseni hänen edessään kaksinkertaiset ovet,
että portteja ei suljeta:
’Minä menen sinun edelläsi
Ja teen vinot paikat suoriksi;
Minä murskaan pronssiset portit
Ja katkaisen rautaiset kalterit.
Minä annan sinulle pimeyden aarteet
ja salattujen paikkojen kätketyt rikkaudet,
jotta tietäisit, että minä, Herra,
joka kutsun sinua nimelläsi,
olen Israelin Jumala.

a. Näin sanoo Herra voidellulleen, Kyrukselle: Jesaja jatkaa tätä merkittävää profetiaa edellisestä luvusta. Siinä Jumala ilmoittaa – nimeltä – kansansa vapauttajan tulevasta vankeudesta, ja hän tekee sen 200 vuotta ennen kuin mies Kyrus on syntynyt.

i. Hänen voideltunsa tarkoittaa, että Kyruksella oli Jumalalta erityinen voitelu tehtäväänsä. Jumala vuodatti Henkensä pakanakuninkaan päälle, koska Jumala halusi käyttää tätä miestä siunaamaan ja vapauttamaan kansansa.

ii. ”Ei-israelilaisen kuninkaan jumalallisesta voitelusta on olemassa ennakkotapaus, tosin vain yhdessä kohdassa (1. Kun. 19:15-16). Vaikka elävä Jumala tavallisesti käytti israelilaisia tällaisiin tarkoituksiin, hän on suvereeni ja voi käyttää ketä haluaa.” (Grogan)

iii. Näin sanoo Herra voidellulleen tarkoittaa, että tämä sana oli suunnattu erityisesti Kyrukselle. Tämä oli Jumalan viesti hänelle, ja Kyrus ilmeisesti kuunteli. ”Nämä asiat Kyrus tiesi lukemalla profetian kirjan, jonka Jesaja oli jättänyt jälkeensä kaksisataa kymmenen vuotta aikaisemmin.” (Josefus, Antiquities XI, 5 , siteeraa Grogan)

b. Jonka oikeasta kädestä olen pitänyt kiinni: Kuten monet meistä, Kyrus saattoi katsoa taaksepäin elämäänsä ja uraansa ja nähdä, kuinka Herra piti hänen kättään koko ajan. Alistaa kansat hänen edessään ja irrottaa kuninkaiden haarniska:

i. ”Hänen määräämälleen ja mahdollistamalleen, alistamaan monia kansoja. Ksenofon antaa ensimmäisessä kirjassaan… meille luettelon niistä. Kyrus alisti, sanoo hän, syyrialaiset, assyrialaiset, arabialaiset, kappodkialaiset, fryygialaiset, lydialaiset, karialaiset, foinikialaiset, babylonialaiset, baktrialaiset, inkeriläiset, kilikialaiset, saakialaiset, pafloagonialaiset, mariandilaiset ja monet muut kansat. Hän hallitsi myös aasialaisia, kreikkalaisia, kyproslaisia, egyptiläisiä….. Hän voitti, sanoo Herodotos, minkä tahansa maan, johon hän tunkeutui.” (Trapp)

c. Avaa hänen eteensä kaksoisovet, niin etteivät portit sulkeudu… Minä murskaan pronssiset portit kappaleiksi: Kyyroksen johtamat meedialaisten ja persialaisten armeijat valloittivat Babylonin kaupungin huomattavassa ryöstöretkessä, joka kuvataan Daniel 5:ssä. Antiikin historioitsija Herodotoksen mukaan Babylonian kuningas Belsazarin pitäessä uhkarohkeaa juhlaa Kyrus valloitti kaupungin ohjaamalla Eufrat-joen virtauksen läheiseen suohon; näin hän laski joen pinnan tasoa, jotta hänen joukkonsa pystyivät marssimaan veden läpi ja jokiporttien ali. Mutta he eivät olisi silti päässeet kaupunkiin, ellei sisäisten muurien pronssiportteja olisi jätetty selittämättömästi lukitsematta. Jumala avasi Babylonin kaupungin portit Kyrukselle ja kirjoitti sen kirjallisesti 200 vuotta ennen kuin se tapahtui.

i. ”Lokakuussa 539 eaa. Kyrus eteni alempaan Mesopotamiaan ja, jättäen Babylonin viimeiseksi, valloitti ja miehitti ympäröivän alueen. Kun Babylonin Nabonidus näki, mistä päin tuuli puhalsi, hän hylkäsi kaupunkinsa ja jätti sen poikansa Belsazarin haltuun… Babylonin valtaus oli yhtä veretön ja vaivaton kuin Daniel 6 antaa ymmärtää.” (Motyer)

d. Minä annan sinulle pimeyden aarteet ja salattujen paikkojen kätketyt rikkaudet: Sinä yönä, jona he valloittivat kaupungin, Kyrus ja hänen armeijansa veivät kaikki Babylonin huikeat aarteet – ja oli tärkeää, että Kyrus tiesi, että Herra oli antanut ne hänelle.

i. Yönä, jona Babylon kukistui, Kyrus ei todennäköisesti tuntenut suuresti Herran johdatusta tai läsnäoloa. Hän luultavasti piti itseään sekä nerokkaana että onnekkaana. Usein onnistumme jossakin asiassa vain Jumalan siunauksesta ja mielihyvästä, emmekä koskaan näe Jumalan ihmeellistä kättä kaiken takana.

ii. Jumala antoi varmasti Kyrukselle aarteita. Clarke siteeraa Pliniusta: ”Kun Kyrus valloitti Aasian, hän löysi kolmekymmentäneljätuhatta kiloa painavaa kultaa, lisäksi kultaisia astioita ja kultaesineitä.”

e. Jotta tietäisitte, että minä, Herra, joka kutsun teitä nimeltä, olen Israelin Jumala: Jumala ilmoitti kaiken tämän 200 vuotta ennen sen toteutumista, jotta Kyrus tuntisi ja kirkastaisi Herraa. Mutta Herra teki sen myös siksi, että Kyrus osoittaisi ystävällisyyttä Jumalan kansaa kohtaan ja antaisi heille luvan palata luvattuun maahan babylonialaisten heille määräämästä vankeudesta.

i. Kuninkaalliset julistukset, joilla Kyyroos täytti tämän profetian, löytyvät kohdista Esra 1:2 ja 2. Aikakirja 36:23.

2. (4-7) Jumalan Kyyroosille antaman kutsun ja tehtävän tarkoitus.

Palvelijani Jaakobin
ja valittujeni Israelin
vuoksi olen kutsunut sinut jopa nimelläsi,
nimelläsi,
nimesin sinut nimeltäsi, vaikket olekaan tuntenut minua.
Minä olen Herra, eikä ole toista,
ei ole muuta Jumalaa minun lisäkseni.
Minä vyötän teidät, vaikka ette ole minua tunteneet,
että he tietäisivät auringon noususta sen laskuun,
että ei ole ketään muuta kuin minä.
Minä olen Herra, eikä muuta ole,
Minä muodostan valon ja luon pimeyden,
Minä teen rauhan ja luon onnettomuuden,
Minä, Herra, teen kaiken tämän.”

a. Minun palvelijani Jaakobin tähden: Kyrus haluaisi ajatella, että Jumala valitsi hänet, koska hän oli älykkäin tai lahjakkain tai vahvin käytettävissä oleva mies. Todellisuudessa Jumalan painopiste oli hänen kansassaan. Ei Kyrus ollut se, joka sai Jumalan toimimaan, vaan hänen kansansa tila ja huuto. Se oli heidän tähtensä.

i. ”Se, että kaikki nämä voitot olivat pienen Israelin tähden, on yksi Jumalan historian hallinnan ironioista.” (Grogan)

ii. ”Kyrusta suositaan, jotta Israel vapautettaisiin. Kyrus saa valtakunnan, mutta vain siksi, että Jumalan kansa saisi vapautensa. Herra herättää yhden ja kukistaa toisen. Kaiken tämän päivän inhimillisten tapahtumien draaman takana on Jumala, joka suunnittelee, että hänen seurakuntansa – ahdistuksen ja vainon, kurittamisen ja ahdistuksen kautta – täydellistyy ja valmistuu perimään Jumalan valtakunnan.” (Redpath)

b. Minä olen nimennyt teidät, vaikka te ette ole minua tunteneet….. Minä vyötän sinut, vaikka et ole tuntenut minua: Kyrus ei edes tuntenut Herraa, mutta silti Jumala saattoi voidella hänet, ohjata häntä, siunata häntä ja käyttää häntä. Kuinka paljon enemmän Jumalan pitäisi pystyä tekemään niiden kautta, joilla on edes sinapinsiemenen verran uskoa Häneen.

i. Sananlaskujen 21:1:ssä sanotaan: Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesijoki; hän kääntää sen minne tahtoo. Jumala voi toimia toisissa ja toisten kautta hyvin odottamattomilla tavoilla.

c. Että he tietäisivät auringon noususta sen laskuun, ettei ole ketään muuta kuin minä: Tämä toteutui ihmeellisesti Esra 1:1-3:ssa. Tuo kohta osoittaa, kuinka kun Kyrus antoi julistuksensa, jossa hän salli Jumalan kansan palata luvattuun maahan, hän tunnusti koko maailmalle Israelin Herran Jumalan suuruuden ja ainutlaatuisuuden.

i. Kyyroksen, Persian kuninkaan, ensimmäisenä hallitusvuotena, jotta Herran sana Jeremian suun kautta kävisi toteen, Herra herätti Kyyroksen, Persian kuninkaan, hengen, niin että hän antoi julistuksen koko valtakunnassaan ja kirjoitti sen myös kirjalliseen muotoon: ”Näin sanoo Kyyroksen, Persian kuningas: Herra, taivaan Jumala, on antanut minulle kaikki maan valtakunnat. Ja hän on käskenyt minun rakentaa hänelle temppelin Jerusalemiin, joka on Juudassa. Kuka on teidän joukossanne koko Hänen kansastaan? Olkoon hänen Jumalansa hänen kanssaan, ja hän menköön Jerusalemiin, joka on Juudassa, ja rakentakoon Herralle, Israelin Jumalalle (Hän on Jumala), temppelin, joka on Jerusalemissa.”

d. Minä muodostan valon ja luon pimeyden, minä teen rauhan ja luon onnettomuuden; minä, Herra, teen kaiken tämän: Yksinkertaisesti sanottuna Jesaja tietää, Kyrus tietäisi ja julistaisi koko maailmalle, ja meidän pitäisi tietää tänä päivänä, että Jumala on vallassa. Koska tämä profetia annettiin kauan ennen kuin Jumalan kansa joutui siihen vankeuteen, josta Jesaja nyt ilmoittaa vapauttavansa, he saattoivat lohduttautua vankeuden aikana tietämällä, että Jumala on vallassa.

i. Jesajan pointtina on, että taivaassa ei ole kahta jumalaa tai voimaa, yhtä hyvää ja toista pahaa, kuten dualistisessa ”jin ja jang” mielessä. ”Kyrus oli persialainen, ja persialaisilla oli dualistinen käsitys Jumalasta ja maailmasta. Heidän hyvää jumalaansa he kutsuivat Ahura-mazdaksi ja pahaa jumalaa Angra-mainyaksi. Ensimmäinen oli luonut valon, toinen pimeyden.” (Bultema)

ii. Mutta Jumalalla ei ole vastakohtaa. Saatana ei ole eikä ole koskaan ollut Jumalan vastakohta. On olemassa yksi Jumala. Hän ei ole pahan tekijä; paha ei ole koskaan ”alkuperäinen”, vaan aina olemassa olevan hyvän vääristymä. Jumala on kuitenkin pahan kaikkivaltias, ja hän käyttää sitä saavuttaakseen ikuisen tarkoituksensa, joka on kaiken yhdistäminen Jeesuksessa (Ef. 3:8-11 ja 1:9-10). Jos Jumala pystyi edistämään iankaikkista tarkoitustaan sallimalla Poikansa kuolla pahan ja epäoikeudenmukaisen kuoleman ristillä, hän osaa käyttää sitä, minkä hän sallii, iankaikkiseen tarkoitukseensa.

iii. ”Epäilemättä Herra ei sinänsä ole pahan edustaja, mutta hän käyttää pahaa hyväkseen, jotta siitä syntyisi hyvää.” (Calvin, siteeraa Bultema)

iv. Kun Jumala tekee suuria, ihmeellisiä asioita, on helppo uskoa, että hän hallitsee. Kun ajat ovat vaikeita ja koettelemukset raskaita, meidän on uskottava siihen sitäkin enemmän.

B. Katse Jumalaan, joka loi kaiken.

1. (8) Jumala kutsuu luomakuntaa.

”Satakoon, te taivaat, ylhäältä,
ja taivaat vuodattakoot vanhurskautta,
maa avautukoon, synnyttäköön pelastusta,
ja vanhurskaus kukoistakoon yhdessä.
Minä, Herra, olen luonut sen.

a. Satakoon alas, te taivaat: Edellisessä kohdassa kuvattu suuri Jumala voi puhua taivaille ja tuoda sadetta. Se on totta kirjaimellisessa, luonnollisessa mielessä; mutta se on totta myös kirjaimellisessa, hengellisessä mielessä. Jumala voi lähettää taivaasta vedenpaisumuksen ja antaa taivaan vuodattaa vanhurskautta.

b. Antakaa maan avautua, antakaa niiden tuoda esiin pelastus: Jumala voi lähettää siunauksensa joka suunnasta. Se laskeutuu taivaasta, se nousee maasta.

c. Tuokoot he pelastuksen esiin, ja vanhurskaus nousee yhdessä: On tärkeää nähdä, että pelastus ja vanhurskaus syntyvät aina yhdessä. Kun Jumala tuo pelastuksen elämään, hän tuo siihen elämään myös vanhurskauden. Ne versovat yhdessä.

d. Minä, Herra, olen luonut sen: Mistä Jumala tässä puhuu? Siitä, että Hän loi luonnollisen, fyysisen maailman? Vai siitä, että Hän loi näkymättömän, hengellisen maailman? Molemmat ovat totta, joten molemmat voivat olla tässä mielessä.

2. (9-10) Luojamme vastustamisen typeryys.

”Voi sitä, joka riitelee Luojansa kanssa!”
Kuopiolainen riitelköön maan kuoppien kanssa!
Sanooko savi sille, joka sen muovaa: ’Mitä sinä teet?’
Vai sanooko käsityösi: ’Hänellä ei ole käsiä’?
Voi sitä, joka sanoo isälleen: ’Mitä sinä synnytät?’
Vai naiselle: ’Mitä sinä olet synnyttänyt?'”

a. Voi sitä, joka riitelee Luojansa kanssa: Kun tiedämme, että Jumala on kaiken Luoja, meidän pitäisi epäröidä vastustaa häntä millään tavalla. On yhtä typerää kuin jos savi sanoisi sille, joka muovaa sitä: ”Mitä sinä teet?”

i. On typerää vastustaa Luojaamme, koska koska Hän on luonut meidät, Hän voi rikkoa meidät. Jos on typerää vastustaa Luojaamme, koska koska Hän loi meidät, Hän tietää, mikä on meille parasta. On typerää vastustaa Luojaamme, koska olemme Hänelle suurimman velvollisuuden velkaa.

ii. ”Aika yleisesti on vallalla ajatus, että juutalaiset nurisivat Jumalan määräyksestä, jonka mukaan pakana vapauttaisi heidät, ja että nämä sanat ovat nuhtelu.” (Bultema)

b. Vai sanooko käsityösi: ”Hänellä ei ole käsiä”: Ainoa asia, joka on typerämpää kuin se, että luotu vastustaa ja vastustaa Luojaa, on se, että luotu uskoo, ettei Luojaa ole! Jesaja kuvaa saviruukkua, savenvalajan käsityötä, joka sanoo: ”Minun savenvalajallani ei ole käsiä”. Minulla ei ole Luojaa!”

c. Voi sitä, joka sanoo isälleen: ”Mitä sinä synnytät”. Synnyttäjällä ei ole mitään sananvaltaa hänen syntymiseensä. On yksinkertaisesti typerää ja haitallista, että kyseenalaistamme ja syytämme Jumalaa siitä, miten hän on meidät luonut. Jokaisella meistä on vahvuutemme ja heikkoutemme, ja meillä jokaisella on voittomme ja haasteemme. Meidän on yksinkertaisesti hyväksyttävä se, mitä olemme Jumalan edessä, ja odotettava hänen lunastavaa, muuttavaa voimaansa, joka muokkaa meidät hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kuvaksi (Room. 8:29).

3. (11-13) Kaiken luomakunnan Jumala herättää Kyruksen ja vapauttaa kansansa.

Näin sanoo Herra,
Israelin Pyhä ja hänen Luojansa:
”Kysykää minulta tulevista asioista, jotka koskevat minun poikiani,
ja käsityöni teosta te käskette minua.
Minä olen tehnyt maan,
ja luonut ihmisen sen päälle.
Minä – minun käteni – ojensin taivaat,
ja koko niiden joukon olen käskenyt.
Minä olen kasvattanut hänet vanhurskauteen,
ja johdatan kaikki hänen tiensä;
Hän saa rakentaa kaupunkini,
ja päästää maanpakolaiseni vapaaksi,
ei hinnasta eikä palkasta,
sanoo Herra Sebaot.

a. Minä olen tehnyt maan ja luonut ihmisen sen päälle: Toistuvasti läpi tämän laajan Jesajan kirjan osan Jumala korostaa asemaansa Luojana. Tälle ajatukselle tässä annettu merkitys osoittaa meille, että Jumalan tunteminen Luojana ei ole vaihtoehto tai vain oppikirja-taisteluita tuomioistuimissa ja julkisissa kouluissa. Kun hylkäämme Jumalan Luojana, hylkäämme Raamatun Jumalan ja palvelemme oman mielikuvituksemme Jumalaa. Hän todella loi meidät, ja sillä on todella merkitystä.

i. ”Vanhassa testamentissa Luoja ei ole vain se, joka aloitti kaiken, vaan myös se, joka pitää kaiken olemassaolossa, hallitsee ja ohjaa kaikkea.” (Motyer)

b. Minä ohjaan kaikki hänen tiensä; hän rakentaa kaupunkini ja päästää maanpakolaiseni vapaaksi: Kaiken vallan ja luomisen Jumala käyttää tätä valtaa kansansa hyväksi. Hän ohjaa ilmoitetun vapauttajan – Kyruksen – teitä ja saa hänet rakentamaan Jerusalemin uudelleen ja vapauttamaan vieraassa maassa vankeudessa olevan Jumalan kansan. Ja Kyrus ei tekisi sitä hinnan tai palkkion vuoksi, vaan Jumalalta saamastaan vakaumuksesta, että hänen on tehtävä se (Esra 1:1-3).

C. Katsominen Herraan, joka on kaikkien jumalien yläpuolella.

1. (14-17) Kun Herra ilmoitetaan oikeaksi Jumalaksi, epäjumalanpalvelijat alistuvat, ja Jumalan kansa pelastuu.

Näin sanoo Herra:
”Egyptin työläiset ja Kuusin
ja saabealaisten
kauppamiehet, kookkaat miehet,
tulevat sinun luoksesi, ja he ovat sinun;
He kulkevat takanasi,
He tulevat kahleissa,
ja he kumartavat sinua.
He rukoilevat sinua sanoen: ”Totisesti Jumala on sinussa,
Eikä ole toista,
Ei ole toista Jumalaa.”
Todellakin Sinä olet Jumala, joka kätket itsesi,
Oi Israelin Jumala, Pelastaja!
He joutuvat häpeään
Ja myös häpeään, he kaikki;
He menevät sekaisin yhdessä,
jotka ovat epäjumalien tekijöitä.
Mutta Israel pelastuu Herran kautta
Ikuisella pelastuksella;
Sinä et joudu häpeään etkä häpeään
Ikuisesti ja iankaikkisesti.

a. He kulkevat teidän takananne, he tulevat tänne kahleissa: Samoin kuin Israel vietiin vankeuteen pakkosiirron avulla, niin eräänä päivänä Israel tulee olemaan kansojen yläpuolella ja johtamaan niitä niin kuin heille ja Herralle sopii.

b. Ja he kumartavat sinua…. sanoen: ”Totisesti Jumala on sinussa… ei ole muuta Jumalaa”: Kansojen alistuminen Israelille ei ole niinkään Israelille itselleen, vaan Israelin Jumalalle.

c. Totisesti sinä olet Jumala: Jesaja vuodattaa tässä inspiroituneen ylistystulvan, kuvailee Jumalaa, korottaa Jumalaa, julistaa luottamusta Jumalaan, vastaanottaa Jumalalta.

i. Totisesti Sinä olet Jumala, joka kätket itsesi: Kyse ei ole siitä, että Jumala kätkee itsensä etsivältä syntiseltä. Jesaja vain julistaa sitä, mitä Paavali myöhemmin sanoisi 1. Tim. 1:17:ssä: Nyt iankaikkiselle, kuolemattomalle, näkymättömälle kuninkaalle, Jumalalle, joka yksin on viisas, olkoon kunnia ja kirkkaus aina ja iankaikkisesti. Aamen.

ii. Bultema on Totisesti Sinä olet Jumala, joka kätket itsesi, oi Israelin Jumala, Vapahtaja: ”Kun hän näkee, kuinka Jumala monien vuosisatojen ajan kätkee kasvonsa Israelilta, hän huutaa nämä sanat haltioituneena ja liikuttuneena. Herra kätkee itsensä Israelilta pakanoiden aikana (18:4; 40:27; 49:14; Hoosea 3:3-5) …. …. On siis selvää, ettemme saa soveltaa näitä sanoja etsivään syntiseen. Sellaisilta Jumala ei kätke itseään. Mutta kun Israel viimeisinä päivinä etsii häntä, se löytää hänet.”

2. (18-21) Herra julistaa suuruutensa ja epäjumalanpalveluksen typeryyden.

Sillä näin sanoo Herra,
joka on luonut taivaat,
joka on Jumala,
joka on muodostanut maan ja tehnyt sen,
joka on perustanut sen,
joka ei ole luonut sitä turhaan,
joka on muodostanut sen asuttavaksi:
”Minä olen Herra, eikä ole muuta.
Minä en ole puhunut salassa,
maan pimeässä paikassa,
en ole sanonut Jaakobin jälkeläisille,
”Etsikää minua turhaan”,
minä, Herra, puhun vanhurskautta,
minä julistan, mikä on oikein.
Kokoontukaa ja tulkaa,
Kerääntykää yhteen,
sinä, jotka olette paenneet kansoja.
Heillä ei ole tietoa,
jotka kantavat veistetyn kuvansa puuta,
ja rukoilevat jumalaa, joka ei voi pelastaa.
Kertokaa ja tuokaa esiin asianne,
Niin,
neuvottelkoot yhdessä.
Kuka on tämän julistanut muinaisista ajoista lähtien?
Kuka on sen kertonut siitä ajasta lähtien?
Enkö minä, Herra?
Eikä ole muuta Jumalaa minun lisäkseni,
Hurskas Jumala ja Vapahtaja;
Ei ole ketään muuta minun lisäkseni.

a. Sillä näin sanoo Herra, joka loi taivaat: Pelkällä toistolla Jesaja suorastaan hakkaa sen tietoisuuteemme – että Jumala on Luojamme, ja meillä on velvollisuuksia häntä kohtaan Luojana.

b. Joka ei luonut sitä turhaan, joka muodosti sen asuttavaksi: Tämä lyhyt toteamus – kuka ei luonut sitä turhaan – on raamatullinen perusta spekulatiiviselle opille, joka tunnetaan nimellä ”aukkoteoria.”

i. Aukkoteoria perustuu Jesajan 45:18:n ja 1. Mooseksen kirjan 1:2:n väliseen vertailuun, jonka he kääntävät niin, että maa tuli muodottomaksi ja tyhjäksi. Tässä Jesajan 45:18:ssa Jumala sanoo, ettei hän luonut sitä turhaan, ja turha on sama hepreankielinen tyhjyyttä tarkoittava sana, joka esiintyy 1. Moos. 1:2:ssa. Ajatuksena on, että Jumala ei luonut sitä turhaan (tyhjäksi), vaan että siitä tuli muodoton ja tyhjä saatanan hyökkäyksen ja autioitumisen aikakausien vuoksi, mikä selittää valtavat geologiset aikakaudet ja fossiiliset jäännökset, jotka näyttävät ajoittuvan kauas Raamatun historian ulkopuolelle. Aukkoteorian mukaan 1. Mooseksen kirja 1:3 ja seuraavat jakeet kuvaavat Saatanan tyhjäksi tekemän maailman uudelleen luomista.

ii. Ensimmäinen asia, joka on sanottava aukkoteoriaa vastaan, on se, että vaikka 1. Moos. 1:2:n (Maa oli muodoton ja tyhjä) kääntäminen sanoilla maa tuli muodottomaksi ja tyhjäksi ei noudata tässä kohtaa heprean kieliopin selkeintä ymmärrystä. Se on sallittua, mutta hieman venytettyä. Luonnollisin tapa kääntää kohta on sanoa, että maa oli ilman muotoa ja tyhjä sen sijaan, että maa tuli ilman muotoa ja tyhjäksi.

iii. Toinen asia, joka on sanottava aukkoteoriaa vastaan, on sen käyttäminen vastauksena fossiiliaineistoa koskeviin tulkintoihin. Ne, jotka uskovat aukkoteoriaan, liittävät vanhat ja sukupuuttoon kuolleet fossiilit tähän pitkään ja epämääräiseen ”aukkoon” 1. Moos. 1:1 ja 1:2 välillä. Mutta olipa aukkoteorialla mitä ansioita tahansa, se ei voi selittää muinaisten eläinten sukupuuttoa ja fossiilistumista. Raamattu sanoo selvästi, että kuolema tuli Aadamin kautta (Room. 5:12), ja koska fossiilit ovat kuoleman seurausta, niitä ei voinut tapahtua ennen Aadamin aikaa.

iv. Bultema tästä jakeesta ja aukkoteoriasta: ”Haluamme vain todeta, että tämä teksti ei yksinään ole riittävä todiste sen puolesta. Joka tapauksessa on selvää, että maan perimmäinen tarkoitus ei ole olla tyhjä, vaan sen asuttavat kääntynyt Israel ja kääntyneet kansat.”

c. En sanonut Jaakobin siemenelle: ”Etsikää minua turhaan”: On pahaa ajatella, että Jumala koskaan sanoo kansalleen: ”Etsikää minua turhaan”. Kun etsimme Jumalaa koko sydämestämme, löydämme hänet. Jeremia 29:13 sanoo: Ja te etsitte minua ja löydätte minut, kun etsitte minua kaikesta sydämestänne. Hepr. 11:6 sanoo: ”Sen, joka tulee Jumalan luo, täytyy uskoa, että hän on olemassa ja että hän palkitsee ne, jotka ahkerasti etsivät häntä.”

d. Heillä ei ole tietoa, jotka kantavat veistetyn kuvansa puuta ja rukoilevat jumalaa, joka ei voi pelastaa: Kun Herra ilmoittaa omasta suuruudestaan, uskollisuudestaan ja pelastavasta voimastaan, se luonnollisesti asettuu vastakkain kansan typerien epäjumalien kanssa – joita on kannettava sen sijaan, että ne voisivat kantaa sitä, joka niitä palvoo.

e. Kuka on julistanut tämän muinaisista ajoista lähtien? Ennustavien profetioiden hämmästyttävä ilmiö osoittaa, että Jumala on se, joka Hän sanoo olevansa, ja että Hänen lisäkseen ei ole muuta Jumalaa.

f. Oikeudenmukainen Jumala ja Vapahtaja: Yhtä paljon kuin mikä tahansa muu, tämä osoittaa Jumalan hämmästyttävää voimaa, viisautta ja rakkautta. Ensi silmäyksellä on mahdotonta nähdä, miten oikeudenmukainen Jumala voi olla Vapahtaja, kun oikeudenmukaisuus vaatii syntisten tuomitsemista kadotukseen. Mutta suuren rakkautensa yllyttämänä Jumala täytti oikeudenmukaisuutensa vaatimukset ristillä, joten hän pystyi ulottamaan itsensä meille Vapahtajana ja silti pysymään vanhurskaana Jumalana.

i. Kuten Paavali asian ilmaisee Room. 3:26:ssa: Jotta hän olisi vanhurskas ja vanhurskauttaisi sen, joka uskoo Jeesukseen.

3. (22-25) Herran puoleen katsominen ja pelastuksen löytäminen antautumisessa.

”Katsokaa minuun ja pelastukaa,
kaikki te maan ääripäät!
Sillä minä olen Jumala, eikä toista ole.
Minä olen vannonut itseni kautta,
Sana on lähtenyt minun suustani vanhurskaudessa,
eikä se palaa,
että minun edessäni jokainen polvi kumartaa,
jokainen kieli vannoo valan.
Hän on sanova,
’Totisesti Herrassa minulla on vanhurskaus ja voima.
Hänen tykönsä ihmiset tulevat,
ja kaikki häpeävät,
jotka kiivastuvat Häntä vastaan.
Herrasta kaikki Israelin jälkeläiset
ovat vanhurskaiksi tulleet ja kirkastuvat.”

a. Katsokaa minuun ja pelastukaa, kaikki te maan ääret: Tämä yksinkertainen mutta voimakas lausuma osoittaa pelastussuunnitelman.

i. Se osoittaa pelastuksen yksinkertaisuuden: Meidän on vain katsottava. ”Voi lukea ehkä teologiaa käsitteleviä kirjoja, joissa selitetään kaikenlaista yrittäen osoittaa, miten ihminen voi tavoittaa Jumalan, mutta nämä teoriat ovat kaukana totuudesta. Pyhä Henki tarvitsee täsmälleen neljä kirjainta, joista kaksi on samoja, kertoakseen meille, mitä tehdä: l-o-o-k. Siinä kaikki. Se on yksinkertaisin, perustavanlaatuisin asia, jonka kuka tahansa ihminen voi tehdä, mutta joka on kuitenkin vaikeinta tehdä jokapäiväisessä elämässä.” (Redpath)

ii. Se osoittaa pelastuksen painopisteen: meidän on katsottava Jumalaan eikä koskaan itseemme tai mihinkään muuhun ihmisestä. ”Katsokaa minuun”, on Hänen Sanansa, mikä tarkoittaa, että katsokaa poispäin kirkosta, koska se ei pelasta ketään; poispäin saarnaajasta, koska hän voi tuottaa pettymyksen ja pettymyksen; poispäin kaikesta ulkoisesta muodosta ja seremoniasta. Sinun on katsottava pois kaikesta tästä valtaistuimelle ja nähtävä siellä sydämessäsi ylösnoussut, hallitseva Herra Jeesus Kristus.” (Redpath)

iii. Se osoittaa pelastuksen taustalla olevan rakkauden: Jumala rukoilee ihmistä: ”Katso minuun.”

iv. Se osoittaa pelastuksen varmuuden: Ja pelastukaa.

v. Se osoittaa Jumalan pelastavan rakkauden laajuuden: Kaikki te maan ääret!

b. Katsokaa minuun: Neljäs Mooseksen kirja 21:ssä Israelin kansa sairastui tappaviin käärmeenpuremiin, ja Mooses nosti pylvääseen nostetun pronssikäärmeen kuvan, ja kansa, joka katsoi siihen, jäi henkiin. Kansa ei pelastunut tekemällä mitään, vaan yksinkertaisesti katsomalla pronssikäärmeeseen. Heidän täytyi luottaa siihen, että jokin niinkin näennäisen typerä asia kuin tuollaiseen katsominen riittäisi pelastamaan heidät, ja varmasti jotkut menehtyivät, koska he pitivät sitä liian typeränä tehdäkseen sellaista.

i. Niin sanotaan tässä Jesajan kirjassa: Katsokaa minuun ja pelastukaa, kaikki te maan ääret! Me saattaisimme olla valmiita tekemään sata asiaa ansaitaksemme pelastuksemme, mutta Jumala käskee meitä luottamaan vain häneen – katsomaan häneen.

ii. ”Missä ikinä olenkaan, kuinka kaukana tahansa, se vain sanoo: ’Katsokaa!’. Se ei sano, että minun on nähtävä; se sanoo vain ’Katso!’. Jos katsomme jotakin asiaa pimeässä, emme näe sitä, mutta olemme tehneet sen, mitä meille sanottiin. Niinpä jos syntinen vain katsoo Jeesukseen, hän pelastaa hänet; sillä Jeesus pimeässä on yhtä hyvä kuin Jeesus valossa, ja Jeesus silloin, kun et näe häntä, on yhtä hyvä kuin Jeesus silloin, kun näet. Kyse on vain ”katso!” ”Ah!” sanoo eräs, ”olen yrittänyt nähdä Jeesusta tänä vuonna, mutta en ole nähnyt häntä. Siinä ei sanota ’näe häntä’, vaan ’katso häntä!’.” (Spurgeon)

c. Katsokaa minuun ja pelastukaa, kaikki te maan ääret: Sunnuntaina 6. tammikuuta 1850 nuori mies, joka ei ollut aivan kuusitoistavuotias, käveli erään pikkukaupungin kyläkadulla noin viidenkymmenen kilometrin päässä Lontoosta Englannissa. Katkeran kylmänä päivänä satoi rankasti lunta, mutta hän oli enemmän huolissaan seurakunnan löytämisestä, koska hän oli syvästi tietoinen siitä, että hän tarvitsi Jumalaa ja että hänen elämänsä oli hajonnut, syntiä ja epäonnistunut jo tuossa nuoressa iässä. Kun hän kulki kadulla lumisateessa, hänestä tuntui, että oli liian pitkä matka kirkkoon, jota hän oli aikonut käydä katsomassa, joten hän käveli sivukujalle ja astui pieneen metodistikappeliin. Hän istuutui penkille lähelle takaosaa, ja sisällä oli yhtä kylmä kuin ulkona! Paikalla oli vain noin kolmetoista ihmistä.

Viisi minuuttia sen jälkeen, kun jumalanpalveluksen oli määrä alkaa kello yhdeltätoista, aamun vakituinen saarnaaja ei ollut tullut. Sää oli viivästyttänyt häntä. Niinpä yksi diakoneista tuli apuun ja alkoi johtaa jumalanpalvelusta, ja pienen hetken kuluttua hän julisti tekstinsä: ”Katsokaa minuun ja pelastukaa, kaikki maan ääret, sillä minä olen Jumala, eikä muita ole.” Näin hän sanoi. Diakoni ei tiennyt paljoa, joten hän puhui vain noin kymmenen minuuttia.”

Charles Spurgeon itse kertoo, mitä tapahtui: ”Olin vaeltanut ympäriinsä etsien lepoa, enkä löytänyt sitä, kunnes eräs yksinkertainen, lukutaidoton maallikkosaarnaaja primitiivisten metodistien joukosta nousi saarnastuoliin ja esitti tekstinään tämän kohdan: ’Katsokaa minuun, niin pelastutte, kaikki maan ääret’. Hänellä ei ollut paljon sanottavaa, luojan kiitos, sillä se pakotti hänet toistamaan tekstiään, eikä mitään muuta tarvittu – ainakaan minulta – kuin hänen tekstinsä. Muistan, kuinka hän sanoi: ”Kristus on se, joka puhuu. ”Minä olen puutarhassa tuskissani, vuodatan sieluni kuolemaan asti; minä olen puun päällä, kuolemassa syntisten puolesta; katsokaa minua! Katsokaa minua!” Muuta teidän ei tarvitse tehdä. Lapsi voi katsoa. Melkein idiootti voi katsoa. Vaikka ihminen olisi kuinka heikko tai köyhä tahansa, hän voi katsoa, ja jos hän katsoo, lupaus on, että hän jää henkiin.’ Sitten hän pysähtyi, osoitti sinne, missä minä istuin lehterin alla, ja sanoi: ”Tuo nuori mies näyttää hyvin kurjalta. Niin varmaan tein, sillä siltä minusta tuntui. Sitten hän sanoi: ”Sinulla, nuori mies, ei ole mitään toivoa eikä mitään mahdollisuutta päästä eroon synnistäsi, paitsi katsomalla Jeesukseen.” Sitten hän huusi, niin kuin luulen, että vain primitiivimetodisti voi huutaa: ”Katso! Katso, nuori mies! Katso nyt! Ja minä katsoin, ja kun he lauloivat hallelujaa ennen kotiinlähtöä omalla vakavalla tavallaan, olen varma, että yhtyin siihen. Sattui olemaan päivä, jolloin lumi makasi syvällä ja sitä satoi lisää; niinpä kotiin mennessäni nuo Daavidin sanat soivat sydämessäni: ”Pese minut, niin minä olen valkoisempi kuin lumi.” Tuntui kuin koko luonto olisi ollut sopusoinnussa sen siunatun vapautuksen kanssa synnistä, jonka olin löytänyt yhdessä ainoassa hetkessä katsomalla Jeesukseen Kristukseen.”

Jollain hyvin oudolla ja hämmästyttävällä tavalla tuo nuori mies katsoi sielunsa syvyyksistä Jumalan sydämeen. Hän lähti ulos kirkosta, ja hän kertoo, että kun hän käveli kaduilla, hänen taakkansa oli otettu pois, eikä se enää koskaan palannut. Hän käveli uusi jousi askeleessaan, uusi ilo kasvoillaan, uusi rauhan tunne sydämessään. Hän oli katsonut ja elänyt.

d. Sillä minä olen Jumala, eikä muita ole: Siksi meidän on katsottava Herraan ja yksin Herraan. Vain hän on Jumala. Instituutiot eivät ole Jumala. Kirkko ei ole Jumala. Pastorit eivät ole Jumala. Veljet ja sisaret Kristuksessa eivät ole Jumala. Me emme katso heihin, me katsomme Herraan, sillä Hän yksin on Jumala.

e. Minä olen vannonut itseni kautta: Kun Jumala vahvistaa valan, kenen kautta hän vannoo? Hän vannoo itsensä kautta. Ei ole ketään suurempaa, joten Hän vannoo oman pyhän nimensä ja luonteensa kautta.

i. Kuten Hepr. 6:13 sanoo: Sillä kun Jumala antoi lupauksen Aabrahamille, niin koska hän ei voinut vannoa kenenkään suuremman kautta, hän vannoi itsensä kautta.

f. Että minun edessäni jokainen polvi kumartaa, jokainen kieli vannoo: Herra ilmoittaa tässä, että tulee päivä, jolloin jokainen polvi kumartaa Häntä, ja jokainen kieli vannoo Hänen suuruutensa kautta. Paavali ilmeisesti lainasi tätä kohtaa Filippiläisille 2:10-11.

i. Paavalin lainaus Jesajan 45:23:sta Fil. 2:10-11:ssä on musertava todiste Jeesuksen Kristuksen jumaluudesta. Jes. 45:23:ssa puhuu selvästi Herra Jumala (minä, Herra, puhun, Jes. 45:19). Nyt Paavali selvästi asettaa nämä korkeat sanat ja tämän korkean ylistyksen Jeesukselle: että Jeesuksen nimessä kaikki polvet kumartuisivat, ne, jotka ovat taivaassa, ja ne, jotka ovat maan päällä, ja ne, jotka ovat maan alla, ja että jokainen kieli tunnustaisi, että Jeesus Kristus on Herra, Isän Jumalan kunniaksi. Lisäksi tunnustetaan, että Jeesus Kristus on Herra – ja sana Herra on sama sana, jota Paavalin muinaisessa Raamatussa käytetään Vanhan testamentin sanasta ”Herra”.

g. Herrassa minulla on totisesti vanhurskaus ja voima: Tämä on jokaisen uskovan julistus. Vanhurskaus ja voima löytyvät Herralta, ei itsestämme tai mistään muualta. Totisesti, Herrassa kaikki Israelin jälkeläiset tulevat vanhurskaiksi ja kirkastuvat.