A. Jumalan ylistäminen siitä, mitä hän on tehnyt.

1. (1) Johdanto: Sillä sinä olet tehnyt ihmeellisiä tekoja.

Oi Herra, sinä olet minun Jumalani.
Minä ylistän sinua,
minä ylistän sinun nimeäsi,
sillä sinä olet tehnyt ihmeellisiä tekoja,
sinun vanhat neuvosi ovat uskollisuutta ja totuutta.

a. Herra, sinä olet minun Jumalani: Jesaja 24 puhui tuomiosta, joka tulee maailman ylle, erityisesti suuren ahdistuksen aikana. Tuona aikana ne, jotka ovat tulleet luottamaan Herraan, ylistävät häntä jopa hänen vanhurskaan tuomionsa keskellä. He korottavat äänensä, he laulavat, Herran majesteettisuuden tähden he huutavat ääneen mereltä (Jesaja 24:14). Tämä laulu osoittaa, millainen sydän ylistää Jumalaa ahdistuksen keskellä, jopa suuren ahdistuksen keskellä.

b. Herra, sinä olet minun Jumalani: Tieto siitä, että Herra – Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, Jeesuksessa Kristuksessa ja hänen kauttaan ilmoitettu Jumala – on meidän Jumalamme, saa meidät haluamaan ylistää häntä. Kun joku tai jokin muu kuin Herra on Jumalamme, syyllistymme epäjumalanpalvelukseen.

c. Minä ylistän sinua, minä ylistän sinun nimeäsi: Palvoja tekee tässä päätöksen ylistää Jumalaa (minä ylistän). Palvonta ei saa koskaan olla pelkkä tunne, vaikka se olisikin voimakas tunne. Meidän tulee palvoa Jumalaa päätöksellä.

i. ”Jos en ylistäisi ja siunaisi Kristusta, Herraani, ansaitsisin, että kieleni revitään juurineen suustani. Jos en siunaisi ja ylistäisi hänen nimeään, ansaitsisin sen, että jokainen kivi, jonka päälle astun kaduilla, nousisi kiroamaan kiittämättömyyttäni, sillä olen hukkunut velkaa Jumalan armolle – pääni ja korvani yli – äärettömälle rakkaudelle ja rajattomalle myötätunnolle olen velkaa. Ettekö te ole samanlainen? Silloin kehoitan teitä Kristuksen rakkauden kautta, herätkää, herättäkää sydämenne nyt ylistämään hänen kunniakasta nimeään.” (Spurgeon)

d. Sillä sinä olet tehnyt ihmeellisiä asioita: Kun ajattelemme kaikkia niitä ihmeellisiä asioita, joita Herra on tehnyt, on melko helppoa tehdä päätös palvoa Herraa. Jumala haluaa, että palvontamme on täynnä ajatusta ja muistelua Jumalan suurista teoista, ei vain tunnereaktiota.

e. Sinun vanhat neuvosi ovat uskollisuutta ja totuutta: Kun muistamme Jumalan sanan suuruuden ja pysyvyyden, se saa meidät mitä ylistämään häntä. Mikä on luotettavampaa, ikuisempaa ja pysyvämpää kuin Jumalan sana?

2. (2-3) Jumalan ylistäminen hänen vanhurskaasta tuomiostaan.

Sillä Sinä olet tehnyt kaupungin raunioiksi,
linnoitetun kaupungin raunioiksi,
muukalaisten palatsiksi,
ei enää kaupungiksi,
sitä ei enää koskaan rakenneta uudestaan.
Sentähden väkevä kansa ylistää Sinua,
kauhistuttavien kansojen kaupunki pelkää Sinua.

a. Sillä Sinä olet tehnyt kaupungista raunion: Voimme palvoa Jumalaa hänen tuomiostaan, koska luotamme hänen oikeudenmukaisuuteensa. Kuten Sodoman ja Gomorran kohdalla, Jumala ei koskaan tee kaupungista rauniota, ellei tuomio ole ansaittu, ja Jumala on varautunut vanhurskaisiin.

i. Mihin kaupunkiin viitataan? Ei mitään tiettyä kaupunkia, vaan todellisuudessa jokaista kaupunkia. ”Täysin puuttuu jokin erityinen kansallinen viittaus, eikä mikään kaupungin sisällä harjoitettava toiminta erota sitä millään erityisellä tavalla. Näin ollen se voidaan parhaiten ymmärtää kuvallisena kuvauksena järjestäytyneen ihmisyhteiskunnan ruumiista, eräänlaisena ’turhamaisuusnäyttelynä’, joka joutuu jumalallisen tuomion kohteeksi. Kun Jumala panee tahtonsa täytäntöön tuomiossa, hän tekee lopun olemassa olevasta inhimillisestä järjestyksestä, niin että tavallaan jokainen kaupunki joutuu kaaokseen.” (Clements, siteeraa Grogan)

b. Vahva kansa ylistää Sinua: Herran kansa näkee hänen työnsä ja ylistää häntä. Tämä on ensimmäinen Jumalan tuomion kahdesta vaikutuksesta. Toiseksi, kauheiden kansojen kaupunki pelkää Sinua. Epäoikeudenmukaiset pelkäävät Jumalaa, kun he näkevät Hänen vanhurskaan tuomionsa.

3. (4-5) Ylistetään Jumalaa Hänen hyvyydestään heikkoja kohtaan.

Sillä Sinä olet ollut köyhälle voimavara,
vahvuus hädänalaiselle hänen ahdingossaan,
pakopaikka myrskyn edestä,
varjo kuumuudelta,
sillä kauhistuttavien pauhu on kuin myrsky muuria vasten.
Sinä vähennät muukalaisten metelin,
Kuin kuumuus kuivassa paikassa,
Kuin kuumuus pilven varjossa,
Kammottavien laulu vähenee.

a. Sillä Sinä olet ollut köyhille voimaksi, hädänalaisille voimaksi: Jumala on ylistyksemme arvoinen, sillä hän tuo voimaa köyhille ja hädänalaisille.

b. Turvapaikka myrskyltä, varjo kuumuudelta: Tämä on ihana syy ylistää Jumalaa, ja jopa muukalaiset (ulkomaalaiset) ovat siunattuja hänen hyvyydestään. Jumala hiljentää jopa kauheiden laulun.

B. Jumalan ylistäminen siitä, mitä hän tekee.

1. (6) Loistavat juhlat Jumalan kansalle.

Ja tällä vuorella
Sotajoukkojen Herra tekee koko kansalle
valikoimaisten palojen juhlaa,
juomaviinien juhlaa,
rasvaisten, ytimestä täyteisten, lihavien,
hyvin puhdistettujen juomien juhlaa.

a. Tällä vuorella Herra Sebaot pitää juhlan kaikille kansoille: Raamattu puhuu useissa kohdissa siitä, mitä joskus kutsutaan Karitsan hääaterialle. Ilm. 19:9 sanoo: Autuaita ovat ne, jotka on kutsuttu Karitsan hääaterialle! Jesaja 25:6:n mukaan voisi sanoa, että tämä suuri juhla tapahtuu maan päällä, ei taivaassa.

b. Valikoitujen palojen juhla, sakan päällä olevien viinien juhla, lihavien, täynnä luuydintä olevien, hyvin puhdistettujen, sakan päällä olevien viinien juhla. Jumalan kansalle tämä on ”voitonjuhla” tai ”palkintojuhla”, kun viimeinen taistelu on ohi. Mikä juhla siitä tuleekaan.

i. Jeesus odottaa todella innolla tätä juhlaillallista. Hän sanoi opetuslapsilleen viimeisellä ehtoollisella: ”En juo tätä viinipuun hedelmää tästä lähtien ennen kuin sinä päivänä, jolloin juon sen uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa” (Matt. 26:29). Tässä Jeesus puhui kaipaavasta odotuksestaan sitä päivää kohtaan, jolloin hän ottaisi ehtoollisen kansansa kanssa Karitsan hääaterialla. Jeesus on innoissaan tästä tapahtumasta; oletko sinä?

2. (7-8) Pahan tuhoaminen.

Ja hän tuhoaa tällä vuorella
Peitteen pinnan, joka on heitetty kaikkien ihmisten päälle,
ja esiripun, joka on levitetty kaikkien kansojen päälle.
Hän nielaisee kuoleman ikuisiksi ajoiksi,
Ja Herra Jumala pyyhkii kyyneleet pois kaikilta kasvoilta,
Kansansa nuhteet
Hän ottaa pois kaikesta maasta,
Sillä Herra on puhunut.

a. Verho, joka on levinnyt kaikkien kansojen ylle: Tämän Herra hävittää. Kuva on, että kaikkien kansojen ylle on levinnyt verho, joka estää heitä näkemästä Jumalaa, rakastamasta Jumalaa ja tottelemasta Jumalaa. Tänä kunniakkaana päivänä Herra tuhoaa tuon verhon.

i. Uudessa testamentissa Paavali puhuu siitä, että Israel on sokeutettu verholla: Mutta vielä tänäkin päivänä, kun Moosesta luetaan, heidän sydämensä päällä on verho (2. Kor. 3:15). Jesajan aikana oli ilmeisempää, että kansat olivat verhottuja. Paavalin aikana oli ilmeisempää, että Israel oli verhottu. Mutta sekä kansojen että Israelin kohdalla lääke on sama: Kun ihminen kuitenkin kääntyy Herran puoleen, verho otetaan pois (2. Kor. 3:16).

b. Hän nielaisee kuoleman ikuisesti: Herra tuhoaa myös kuoleman. Tulee päivä, jolloin kuolema on voimaton. Kuolema otettiin käyttöön Aadamin kapinan myötä (1. Moos. 2:16-17), ja jonain päivänä Jumala poistaa sen kokonaan.

i. Paavali tiesi tämän ja odotti tätä päivää innolla. Hän julisti 1. Kor. 15:54: Kuolema nielaistaan voitolla. Tämä on totta jokaisen uskovan kohdalla, kun kuolema kukistetaan ylösnousemuksella. Ylösnoussut ruumis ei ole henkiin herätetty ruumis. Se on uusi elämänjärjestys, joka ei enää koskaan kuole.

ii. Freud oli väärässä sanoessaan: ”Ja lopuksi on vielä kuoleman tuskallinen arvoitus, johon ei ole vielä löydetty eikä luultavasti koskaan löydetä minkäänlaista parannuskeinoa.” Verratkaa tuota surullista lausumaa Jesajan voitonriemuiseen julistukseen: Hän nielaisee kuoleman iäksi.

iii. ”Siitä lähtien, kun kuolema kulki Jeesuksen Kristuksen, joka on olennainen elämä, suonissa, se on tuhoutunut tai nielty, niin kuin mehiläinen kuolee, kun se on jättänyt pistonsa haavaan.” (Trapp)

c. Ja Herra Jumala pyyhkii kyyneleet pois kaikilta kasvoilta: Näin ihanaa on Jumalan hellä armo. Kyse ei ole vain siitä, että Hän ottaa pois ne asiat, jotka saivat meidät surullisiksi, tai edes siitä, että Hän antaa meille nenäliinan silmiemme kuivaamiseksi. Sen sijaan Hän pyyhkii lempeästi ja rakastavasti kyyneleet pois kaikilta kasvoilta.

d. Kansansa moitteet Hän ottaa pois koko maan päältä: Nyt tarvitsemme Jumalan nuhtelua kansalleen. Jos Jumala ei nuhtelisi ja korjaisi meitä, voisimme ajautua yhä kauemmas ja kauemmas Hänestä. Mutta tulee päivä, jolloin synti ei enää vaivaa meitä, jolloin emme enää kykene kapinoimaan. Tuona loistavana päivänä Hän ottaa pois kansansa nuhtelun. Me kiitämme Jumalaa tuosta tulevasta päivästä, ja me kiitämme Jumalaa myös Hänen kansansa uskollisesta nuhteesta siihen asti.

3. (9) Jumalan kansan todistus.

Ja sinä päivänä sanotaan:
”Katso, tämä on meidän Jumalamme,
me olemme odottaneet häntä, ja hän pelastaa meidät.
Tämä on Herra,
me olemme odottaneet häntä,
me iloitsemme ja riemuitsemme hänen pelastuksestaan.”

a. Katso, tämä on meidän Jumalamme: Me julistamme sitä silloin, koska olemme julistaneet sitä nyt. Me olemme niitä, jotka eivät pelänneet tunnustaa Jeesusta ihmisten edessä maan päällä, ja me tulemme olemaan siunattuja kuullessamme hänen tunnustavan meidät taivaallisen Isämme edessä (Luuk. 12:8).

b. Olemme odottaneet häntä, ja hän pelastaa meidät: On ihmeellistä odottaa Herraa ja nähdä Hänen tuovan pelastuksensa. Jumala tuntuu joskus kaukaiselta tai julmalta, kun meidän on odotettava Häntä, mutta Jumalan tiet ovat todella parhaita, ja ne osoittautuvat parhaiksi.

c. Me iloitsemme ja riemuitsemme Hänen pelastuksestaan: Jos se on meidän pelastuksemme – siinä mielessä, että se on itse tekemämme, itse luomamme pelastus, silloin ei ole mitään syytä iloita ja riemuita. Mutta koska se on Hänen pelastuksensa, on kaikki, mistä iloita ja riemuita.

d. Ja sinä päivänä sanotaan: Jokainen näistä asioista – sen tunnustaminen, että Hän on meidän Jumalamme, kärsivällisen odottamisen täyttymys ja iloitseminen Hänen pelastuksestaan – jokainen näistä täyttyy lopulta sinä päivänä. Mutta ne voivat toteutua olennaisesti jo nyt! Voimme ylistää Jumalaa näistä asioista juuri nyt! Ja kun teemme niin, saamme osan tuon päivän kirkkaudesta toteutumaan elämässämme juuri nyt.

i. ”Jumalan ylistykseen hurmioituminen on sielun korkein tila. Se, että saamme armon, josta ylistämme Jumalaa, on jotakin; mutta se, että olemme kokonaan pukeutuneet ylistykseen Jumalalle saadusta armosta, on paljon enemmän. Miksi, ylistys on taivas, ja taivas on ylistys! Rukoileminen on taivas alhaalla, mutta ylistys on taivaan ydin ylhäällä. Kun kumarrat palvonnassa, olet korkeimmillasi.” (Spurgeon)

4. (10-12) Herra ratkaisee kaikki asiat.

Sillä tällä vuorella lepää Herran käsi,
ja Mooab poljetaan hänen alleen,
niinkuin oljet poljetaan roskakasaan.
Ja hän ojentaa kätensä heidän keskellään
Niin kuin uimari ojentaa kätensä uimaan,
Ja hän kaataa heidän ylpeytensä
Yhteensä heidän käsiensä juonittelun.
Korkeiden muurienne linnoituksen
Hän kaataa, lyö matalaksi,
Ja kaataa maan tasalle, maahan, tomuksi.

a. Sillä tällä vuorella lepää Herran käsi: Herra laskee suosion, voiman ja kunnian kätensä Siionin vuorelle. Suuren ahdistuksen jälkeen, kun Jeesus Kristus hallitsee Jerusalemista käsin, koko luomakunta tietää, että Herran käsi todella lepää tällä vuorella.

i. ”Jumalan voimallisella ja armollisella läsnäololla (jota Raamatussa usein merkitään Jumalan kädellä) tulee olemaan vakituinen ja vakiintunut asuinpaikka; se ei siirry paikasta toiseen, kuten se teki ilmestysmajan kohdalla, eikä poistu sieltä, kuten se teki Jerusalemista.” (Poole)

b. Ja Mooab on poljettava maahan: Sinä päivänä Jeesus hallitsee kansoja kaikella auktoriteetilla ja vanhurskaudella (Ps. 2:8-12). Jumala kurottautuu (Kuten uimari kurottautuu uimaan) ja alentaa jokaisen ylpeän, kapinoivan sydämen. Ne, jotka vastustavat hänen hallintoaan, hän kaataa maahan, tomuun.

i. ”Voimakkaassa antropomorfisessa kuvassa profeetta kuvaa Herran käden lepäävän siunaavana Siionin vuorella ja hänen jalkansa polkevan Mooabin päälle tuomiossa.” (Grogan) Kumman siis haluamme – Jumalan rakastavan käden kosketuksen vai olla hänen tuomion jalkojensa alla?