Kansallisuus/Kulttuuri

Mayan

Pronunciation

eet-SAHM-nah

Vaihtoehtoiset nimet

Ei ole

Esiintyy

Mayan luomismyytit

Linjaus

Hunab Ku:n poika

Hahmon yleiskuvaus

Itzamná oli yksi mayojen mytologian tärkeimmistä jumalista. Hän oli taivaan sekä päivän ja yön hallitsija, ja hänet esitettiin mayojen taiteessa usein miellyttävänä, hampaattomana vanhana miehenä, jolla oli suuri nenä. Hänet tunnistettiin myös luojajumala Hunab Kuun (lausutaan hoo-NAHB-koo) pojaksi.

Itzamná yhdistetään toisinaan auringonjumala Kinich Ahauun (lausutaan kee-nich AH-wah) ja kuujumalatar Ixcheliin (lausutaan eesh-CHEL). Jumalatar saattoi olla Itzamnán vaimo tai hänen jumaluutensa naispuolinen muoto. Itzamnán tavoin hän antoi ihmisille monia hyödyllisiä taitoja, kuten kudonnan. Ixchel oli kuitenkin luonteeltaan tuhoisa ja saattoi aiheuttaa tulvia ja muita väkivaltaisia tapahtumia, kun taas Itzamná oli aina kiltti ja suojeleva ihmisiä kohtaan.

Major Myths

Erilaisissa myyteissä Itzamná esiintyy kulttuurisankarina, joka antoi mayoille sivilisaation perustan. Legendan mukaan hän opetti heidät viljelemään maissia, kirjoittamaan, käyttämään kalentereita ja harjoittamaan lääketiedettä. Hän otti käyttöön myös maanjakojärjestelmän ja loi rituaalit uskonnollista palvontaa varten.

Itzamná kontekstissa

Legendan mukaan yksi Itzamnán suurimmista opetuksista mayoille oli kalenterien luominen. Mayat käyttivät useita erilaisia kalentereita, muun muassa 260 päivän peruskalenteria, 365 päivän kalenteria, joka muistutti nykyään maailmalla suosittua gregoriaanista kalenteria, ja jopa kalenteria, joka yhdisti molemmat kalenterit valtavaksi 52 vuoden sykliksi. Mayat käyttivät kalentereita määrittääkseen ihanteelliset päivät kaikkien tärkeiden toimien suorittamiseen, aina maataloudesta uskonnollisiin toimiin. Merkittävimmät mayojen tuottamat kulttuuridokumentit olivat kalentereita, jotka sisälsivät tietoa päivittäisistä käytännöistä sekä jumalista ja jumalattarista.

Keskeiset teemat ja symbolit

Itzamná edustaa viisautta ja tiedon siirtämistä. Hänen viisauttaan symboloi hänen tyypillinen kuvauksensa vanhana miehenä. Toisin kuin monet mayajumalat, Itzamná edusti myös onnellisuutta, jota kuvaa hänen hampaaton hymynsä. Yksi tärkeä teema, joka kulkee läpi Itzamná-tarinoiden, on luominen ja keksiminen; jumala luo prosesseja ja järjestelmiä, joita voi kuvata vain loogisiksi, metodisiksi ja joissakin tapauksissa tieteellisiksi.

Itzamná taiteessa, kirjallisuudessa ja jokapäiväisessä elämässä

Itzamná esiintyy monissa maya-sivilisaation tuhon aikana ja sen jälkeen luoduissa maya-dokumenteissa, ja se esiintyy myös koristeellisena hahmona monissa mayojen rakenteissa. Esimerkiksi Palenquen maya-arkeologisella alueella Itzamná esiintyy yhdellä olemassa olevista temppelialustoista. Vaikka Itzamná ei ole kovin tunnettu mayamytologian ulkopuolella, se on edelleen tärkeä osa maya- ja meksikolaista kulttuuria.

Lue, kirjoita, ajattele, keskustele

Scott O’Dellin kirjoittama Vangittu (1979) on historiallinen romaani, joka sijoittuu mayojen aikaan. Kirjan keskiössä on nuori espanjalainen pappi, joka työskentelee lopettaakseen espanjalaisten tutkimusmatkailijoiden harjoittaman Keski-Amerikan heimojen, kuten mayojen, orjuuttamisen. O’Dell on kirjoittanut myös Newbery-mitalin voittaneen romaanin Sinisten delfiinien saari, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1960.

KATSO MYÖS Mayojen mytologia