02.01.2020
Kumpikaan, Iran tai Israel, ei voi pyrkiä sotaan. Mutta diplomaattinen romahdus sen jälkeen, kun Yhdysvallat vetäytyi Iranin ydinsopimuksesta, strategiset virheet ja sotilaallinen varustautuminen tekevät suoran konfliktin – jopa tahattoman – todennäköisemmäksi.
Jännitteet Israelin ja Iranin välillä ovat kasvaneet sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump vetäytyi yksipuolisesti Yhdysvalloista vuonna 2018 yhteisestä kattavasta toimintasuunnitelmasta (Joint Comprehensive Plan of Action) – vuonna 2015 solmitusta sopimuksesta, jonka tarkoituksena oli hillitä Iranin ydinohjelmaa pakotteiden lieventämisen vastineeksi.
JCPOA-sopimuksen allekirjoittaneet Euroopan maat eivät ole kyenneet tehokkaasti poistamaan Iranin kanssa käytävää kauppaa koskevia uudistettuja kauppasaartoja, mikä sai Teheranin käynnistämään uraanin rikastamisen asteittain uudelleen sopimuksen murentuessa vuoden 2019 puolivälissä. Samaan aikaan vastakkainasettelut Iranin ja Yhdysvaltojen asiamiehiä vastaan Persianlahdella sekä Israelin hyökkäykset Iranin asiamiehiä vastaan Syyriassa ja Irakissa ovat kiihtyneet.
Israel ja Iran ovat olleet vastakkain 1980-luvulta lähtien. Yhdysvaltain hyökättyä Irakiin vuonna 2003 ja vedettyä virallisesti amerikkalaiset joukot pois vuonna 2011 alueellinen voimatasapaino kuitenkin rikkoutui, ja Lähi-itä jäi ilman selkeää hegemoniaa. Tämä loi tyhjiön, joka on tuonut maat lisääntyvään konfliktiin.
Agressiivisesta retoriikastaan huolimatta kummankaan maan virkamiehet eivät tavoittele täysimittaista, suoraa sotaa. Mutta näkemyserot, heikkenevä sitoutuminen JCPOA:n jäänteisiin sekä Israelin, Iranin ja Yhdysvaltojen vaalien oikut lisäävät kaikki sitä mahdollisuutta, että tahaton yhteenotto voisi kärjistää konfliktin.
International Crisis Groupin Iran-analyytikko Ali Vaez sanoi DW:lle, että konfliktista on tullut ”ruuvi, joka pyörii vain yhteen suuntaan, ja se kiristyy ja kiristyy ajan mittaan.”
”On olemassa vakava riski, että virhearvioinnit voivat sysätä osapuolet entistä suurempaan ja suorempaan vastakkainasetteluun”
Lue lisää: Iranin laskelmoitu eskalaatio Persianlahdella
Iranin laajeneva vaikutusvalta
Iran on viime vuosina laajentanut vaikutusvaltaansa alueella. Syyriassa se on tukenut presidentti Bashar Assadin toimintaa. Irakissa se on tukenut poliittisia puolueita ja erilaisia puolisotilaallisia ryhmittymiä Yhdysvaltain vuonna 2003 tekemän maihinnousun jälkeen, ja New York Timesin siteeraamien nimettömien yhdysvaltalaisvirkamiesten mukaan se on viime aikoina rakentanut siellä lyhyen kantaman ballististen ohjusten arsenaalia. Jemenissä se on tukenut Houtheja Saudi-Arabiaa vastaan; joulukuussa Yhdysvallat väitti pysäyttäneensä kehittyneiden iranilaisten ohjusten osien siirron Houtheille.
Israelin pohjoispuolella Iran on ylläpitänyt strategista tukea Hizbollahille, Libanonin vahvimmalle poliittiselle puolueelle, jonka puolisotilaallista siipeä pidetään laajalti voimakkaampana kuin Libanonin armeijaa.
Teheran yrittää luoda tasapainoa alueella, jossa Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat ylittävät Iranin sotilaallisesti massiivisesti ja Israelilla on jo ydinaseita, Washingtonissa sijaitsevan Quincy Institute for Responsible Statecraft -ajatushautomon varatoimitusjohtaja Trita Parsi sanoi DW:lle. Koska Iranilla on rajalliset ja ikääntyvät ilmavoimat, jotka eivät pysty kilpailemaan alueellisten ja Yhdysvaltain taistelukoneiden kanssa, ohjukset ovat Iranin ainoa tavanomainen pelote.
Hyökkäyssarja
Israel on jo pitkään tehnyt ilmoittamattomia iskuja Syyriassa sijaitseviin iranilaisiin kohteisiin, mutta viime kuukausien aikana virkamiehet ovat julkisesti väittäneet operaatioita, tehostaneet iskuja ja laajentaneet sota-aluetta.
Israelin armeija iski yli 200 Iranin tukemaan kohteeseen Syyriassa vuosina 2017 ja 2018. Harvinaisessa julkisessa myönnytyksessä marraskuun lopulla armeija väitti tehneensä yhden viime vuosien suurimmista iskuista iranilaisiin ja syyrialaisiin kohteisiin Damaskoksessa keskellä väkivaltaisuuksien leimahtamista Gazan kanssa.
Operaatioiden intensiteetti on lisääntynyt sen jälkeen, kun viimeisin vastakkainasettelu Persianlahdella alkoi toukokuussa, jolloin Yhdysvallat sijoitti sotilaallisia voimavaroja Hormuzin salmen ympärille, useita säiliöaluksia sabotoitiin ja takavarikoitiin ja kilpailevia lennokkeja ammuttiin alas, mikä vaikutti aktiiviselta, joskin epäsuoralta yhteistoiminnalta USA:n ja Iranin puolesta toimivien joukkojen välillä.
Vaezin mukaan Iranin virkamiehet olivat tulleet siihen tulokseen, että Israel oli Iranin lipun alla purjehtivaan säiliöalukseen Punaisella merellä lokakuussa kohdistuneen hyökkäyksen takana, mikä merkitsisi sotilaallisten operaatioiden laajentamista. Marraskuussa pääministeri Benjamin Netanjahu sanoi Israelin laajentavan operaatioitaan Jemeniin ”estääkseen Irania vakiinnuttamasta asemiaan alueella.”
Tänä vuonna Irakin hallitus syytti Israelia siitä, että se oli ottanut kohteekseen Iranin liittolaisten Popular Mobilization Forces -joukkojen asemia Irakissa sekä shiialaismiliisin tukikohtia Bagdadin lähellä. Politiikan mukaisesti Israelin virkamiehet kieltäytyivät vahvistamasta vastuuta iskuista.
Lue lisää: Iranin liittolaiset Irakissa ja Libanonissa
Aramco ’game changer’
Israelin uhkakuva muuttui dramaattisesti Persianlahden vastakkainasettelun huipulla syyskuussa, kun parvi lennokkeja ja matalalla lentäviä risteilyohjuksia iski Saudi-Arabian valtio-omisteiseen Aramco-öljylaitokseen ja katkaisi sen tuotannon puoleen – isku, jonka uskotaan laajalti olleen Iranin tekemä. Hyökkäyksen tekijöiksi ilmoittautuivat kuitenkin Iranin tukemat Houthi-kapinalliset Jemenissä, ja Iran on kiistänyt osallisuutensa.
”Aramco muutti pelin pelotustasapainon alueella”, Vaez sanoi ja huomautti, että Israelin puolustus on kalibroitu ballistisille ohjuksille eikä Saudi-Arabiaa vastaan käytetyille matalalla lentäville risteilyohjuksille.
Vaez sanoi, että mikään Israelin nykyisistä puolustusjärjestelmistä ei pystyisi estämään ”painajaisskenaarion” hyökkäystä kemiallisiin laitoksiin tai ydinlaitoksiin – ”tehden osia Israelista asuinkelvottomiksi vuosikymmeniksi”.”
Tämän ”suurimman riskin” edessä, sanoi Vaez, ”kysymys Israelille on, tarkoittaako se, että sen pitäisi välttää yhteenottoa ja antaa uhan kasvaa ajan mittaan, vai pitäisikö sen ottaa riski ja yrittää tukahduttaa se jo alkuunsa.”
Rikkoutunut ydinsopimus
Netanjahu on jo pitkään kannattanut tämän riskin ottamista. Syyskuussa The New York Times kertoi, että vuonna 2012 Netanjahu oli lähempänä kuin koskaan aiemmin toteuttamassa yksipuolista iskua Iraniin, joka olisi vetänyt vastahakoisen, diplomatiaan suuntautuneen Yhdysvaltojen sotaan. Mutta Iranin käynnistäessä uudelleen ydinohjelmansa hänen liittolaisensa saattavat yhä useammin pitää hänen vaatimustaan iskuista Iraniin vakuuttavana.
Sen jälkeen kun Trump vetäytyi JCPOA-sopimuksesta, Britannia, Saksa ja Ranska ovat yrittäneet saada muita maita mukaan INSTEX-kauppaelimeen, jonka tarkoituksena oli kiertää Yhdysvaltain pakotteita, mutta ne ovat lähes täysin epäonnistuneet estämään yrityksiä pakenemasta Iranin markkinoilta.
Iran puolustaa suunnitelmaa nopeuttaa uraanin rikastamista
Vaikuttaakseen itselleen vaikutusvaltaa Iran on ryhtynyt useisiin peräkkäisiin toimiin, jotka rikkovat ydinsopimuksen ehtoja. Se on ottanut käyttöön uusia laitoksia, lisännyt ydinmateriaalivarastojaan ja rikastanut osan ydinmateriaalista 4,5 prosenttiin.
Tälle rikastustasolle pääseminen vaatii Maailman ydinvoimayhdistyksen (World Nuclear Association) mukaan yli 80 prosenttia ponnisteluista asekelpoisen uraanin tuottamiseksi.
Vaez sanoi, että Iranin tavoitteena ei ole saada pommia, vaan ”nostaa Yhdysvaltojen maksimipainostrategian kustannuksia ja pakottaa jäljellä olevat allekirjoittajavaltiot heittämään heille pelastusrenkaan.”
Yleisen ydinsulkusopimuksen allekirjoittajavaltiot ovat pidättäytyneet käynnistämästä kiistämismekanismia, joka merkitsisi uusia YK:n pakotteita ja mahdollista loppua paitsi sopimukselle myös ydinaseiden leviämisen estämistä koskevalle sopimukselle. Presidentti Hassan Rouhani on kuitenkin viestittänyt, että Iran ottaa tammikuun alussa uuden sopimuksen vastaisen askeleen.
Eroja käsityksissä
Euroopan unionin kanta on hitaasti lähentymässä Yhdysvaltain kantaa, sanoi Chatham Housen Iran-foorumin johtaja Sanam Vakil. Yli 20 prosentin rikastaminen romahduttaisi sopimuksen – se olisi punainen lanka Israelille, Vakil sanoi.
Tänä syksynä Libanonissa ja Irakissa järjestettävät mielenosoitukset Iranin alueellista vaikutusvaltaa vastaan ja lyhyt mutta verinen kansannousu kotimaassa voisivat painostaa hallitusta jatkamaan diplomaattisia neuvotteluja, Vakil sanoi.
”Kun uutisia tihkui, ymmärsimme, että ne olivat paljon väkivaltaisempia ja uhkaavampia kuin luulimme niiden aiemmin olevan”, Vakil sanoi. ”Tämä voi muuttaa Iranin laskelmia sisäisesti ja neuvottelujen tai mahdollisen eskalaation suhteen. Iran on tällä hetkellä ahdettu nurkkaan, ja sillä on vain vähän keinoja, joita se voi jatkaa.”
Virkamiehet Washingtonissa pitävät protesteja myös merkkinä siitä, että taloudellinen painostus on toiminut, Vaez sanoi. Mutta hän lisäsi, että iranilaiset virkamiehet toimivat lisääntyneellä itseluottamuksella sen jälkeen, kun he ovat menestyksekkäästi painostaneet Yhdysvaltoja vastaan koko alueella pienin kustannuksin, hyökänneet Aramcon kimppuun ilman seurauksia ja murskanneet mielenosoitukset muutamassa päivässä.
Vaez sanoi, että nämä näkemyserot nostavat esiin ”suuren riskin siitä, että molemmat osapuolet jäävät lukkiutuneiksi eskalaatiokierteeseen” ja että he voivat ”mahdollisesti päätyä konfliktiin, jota kukaan ei halua, mutta joka voi helposti riistäytyä pois hallinnasta.”
Lue lisää: Iranin veriset mielenosoitukset ovat vasta alkua
Vaalien villi kortti
Vaalien villi kortti
Vaalien lähestyessä vaaleja Iranissa, Yhdysvalloissa ja Israelissa diplomatian ikkuna on sulkeutumassa.
Kumpaakin, sekä Netanjahua että Trumpia, saattaisi olla hyödyksi harhautus. Netanjahua vastaan on nostettu syytteet petoksesta, lahjonnasta ja luottamuksen rikkomisesta. Trumpia uhkaa syytteen nostaminen vallan väärinkäytöstä ja kongressin estämisestä. Iran puolestaan saattaa nähdä vähän syytä olla tekemisissä Trumpin kanssa, kun hänen jalkansa on mahdollisesti ulkona ovesta, ja ilman myönnytyksiä Yhdysvalloilta Rouhani menettää kannatusta parlamentissa kovan linjan kannattajille.
Trumpin maine ”Twitter-tiikerinä” antaa myös Iranissa tilaa virhearvioinnille, Vaez sanoi. Presidentti voi hyötyä kotimaassaan reagoimalla provokaatioon.
”Ensi vuoden ensimmäisten kuukausien jälkeen on lähes mahdotonta purkaa jännitteitä”, Vaez sanoi.
Iranilla on vähemmän menetettävää sen jälkeen, kun uskollisena pysyminen rikkoutuneelle JCPOA-sopimukselle ei tuonut mitään helpotusta, eikä vastaisku ydinvoimaohjelmallaan toiminut. Teheran saattaa myös laskea, että mitä tahansa se tekeekin, Trump ei reagoi.
”Tämä yhdistelmä, jossa on vähemmän menetettävää ja vähemmän pelättävää, on hyvin vaarallinen”, hän sanoi.
WW:n toimitus lähettää joka päivä valikoiman päivän kovia uutisia ja laadukasta feature-journalismia. Tilaa uutiskirje täältä.
Tom Allinson