Interstitiaalisia keuhkosairauksia (ILD) koskevat epidemiologiset tutkimukset voidaan kaavamaisesti jakaa seuraaviin päätyyppeihin: 1) taudin kvantifioinnit, jotka jakautuvat ilmaantuvuus-, esiintyvyys- ja kuolleisuustietoihin; 2) etiologisten tekijöiden tunnistaminen; ja 3) kliiniset epidemiologiset tutkimukset. Epidemiologisia tietoja voidaan hankkia eri lähteistä tai väestöryhmistä käyttäen erilaisia tutkimusasetelmia, kuten systemaattisia kansallisia tilastoja, väestöpohjaisia tietoja ja rekistereitä sekä tiettyjä sairauksia koskevia laajoja tapaussarjoja. Epidemiologisten tutkimusten väliset erot tuloksissa voivat johtua todellisista eroista esiintyvyydessä, mutta ne voivat johtua myös tautien määritelmien ja luokitusten muutoksista, eroista tutkimusten epidemiologisessa suunnittelussa tai jopa rekisteröintiharhasta. Eri ILD-tauteja koskevat vertailevat epidemiologiset tiedot rajoittuvat lähes yksinomaan Bernalillon piirikunnan yleiseen väestötutkimukseen ja kansallisiin kuolleisuustilastoihin, joita on tulkittava hyvin varovaisesti. Lisäksi tietyt, enimmäkseen kansalliset, eri ILD-tautien rekisterit ovat tiettyjen lääketieteellisten ammattiryhmien (erityisesti keuhkosairauksien erikoislääkäreiden) ylläpitämiä, joissa ILD-tautien todellista esiintyvyyttä selvästi aliarvioidaan, mutta joissa suhteellisten esiintymistiheyksien vertailu on luultavasti tarkkaa. Kaikkien näiden vertailevien tutkimusten perusteella sarkoidoosi ja idiopaattinen keuhkofibroosi näyttävät olevan yleisimmät ILD-taudit, joita seuraavat yliherkkyyspneumoniitti ja kollageenin verisuonitautiin liittyvä ILD, kun klassisia pneumokonioseja ei oteta huomioon. Myös epäspesifisten fibroosien ryhmä on suhteellisen suuri. Interstitiaalisen keuhkosairauden erityismuotojen epidemiologiasta on julkaistu paljon enemmän tietoa. Eniten tietoa on saatavilla sarkoidoosin epidemiologiasta, ja nämä tiedot ovat luultavasti tarkimmat. Idiopaattista keuhkofibroosia koskevien tietojen haittapuolena on taudin määritelmän ja luokituksen viimeaikaiset muutokset. Yliherkkyyspneumoniittia on tutkittu epidemiologisesti erityisesti tietyissä altistumisryhmissä, kuten maanviljelijöissä ja kyyhkynkasvattajissa, sekä joillakin alueilla Pohjois-Amerikassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ranskassa ja Skandinaviassa. Arviot interstitiaalisen keuhkosairauden esiintyvyydestä kollageenivaskulaarisessa taudissa tai lääkkeiden aiheuttamassa interstitiaalisessa keuhkosairaudessa ovat epätarkempia ja vaihtelevampia riippuen diagnostisista kriteereistä. Edellä mainituista ongelmista huolimatta tässä raportissa pyritään antamaan tasapainoinen yleiskatsaus eri interstitiaalisten keuhkosairauksien epidemiologiasta.