1. THORNDIKE’S PUZZLE BOX = nälkäisten kissojen oli opittava pakenemaan saadakseen ruokakupin — Thorndike mittasi pakenemisen PITUUDEN. Tulokset = yli koetta, LATENCY väheni
käyrän asteittainen luonne sai Thorndiken vakuuttuneeksi siitä, että eläimillä ei ollut muodostunut arationaalista ymmärrystä tilanteesta, vaan pikemminkin siitä, että RAVINTOPALKKIOKORVAUS VÄHENTÄVÄLLÄSTI VAHVISTUU ASSOSIAATIO PALAPELILAATIKKOON SISÄLTYNEEN KUPUUN JA PELASSAAN PELASSAAN. Hän virallisti uskomuksensa ”VAIKUTUSLAINSÄÄDÄNNÖSSÄ”
”KUN VASTAUSTOIMINTAA KERTAISESTI SEURAAVA TYYDYTTÄVÄ TILANNE, VASTAUSTOIMINTA KASVATTAA TAPAHTUMAN TAVOITTEITA”
2. DISCRETE TRIALS PROCEDURES = harjoittelun aikana 1) jokainen koe päättyy, kun eläin poistetaan laitteesta ja 2) instrumentaalinen vaste suoritetaan vain kerran kunkin kokeen aikana.
Labyrinttien käytön aloitti W.S. SMALL Clarkin yliopistossa, jotta hän voisi tutkia rottien oppimista.
Hän sai inspiraationsa Scientific Americanissa olleesta artikkelista, jossa kuvattiin, kuinka rotat elävät maanalaisissa koloissa ja joutuvat kulkemaan koko ajan ”sokkeloisten” käytävien läpi — joten hän lainasi luonnosta — eli hän toi luonnon laboratorioon ja pystytti sen, minkä hän luuli vastaavan näitä maanalaisia sokkeloita.
Mittari 1)Juoksunopeus = kuinka nopeasti eläin pääsee aloituslaatikosta maalilaatikkoon — yleensä kasvaa kokeiden aikana — eläimet muuttuvat nopeammiksi; tai 2) LATENSSI = aika, joka eläimiltä kuluu aloituslaatikosta lähtemiseen ja kulkemisen aloittamiseen kujaa pitkin — yleensä lyhenee kokeiden aikana — eläimet muuttuvat nopeammiksi.
3. VAPAAEHTOISTOIMINNALLISET MENETELMÄT = Menetelmät, joissa eläin reagoi itse asettamaansa tahtiin (esim, ne ovat ”vapaita” toimimaan ympäristössään reagoimalla silloin, kun ne haluavat, ja niin usein kuin ne haluavat). Skinner poisti sokkelon kokonaan ja suunnitteli kammion, jossa aloituslaatikko ja maalilaatikko olivat samassa paikassa, jotta eläimen ei tarvinnut juosta minnekään, ja rakensi ”Skinner-laatikon” eli operanttikammion.
koulutuksen askeleet:
1. ASKEL = MAHDOLLISUUSKOULUTUSKÄYTÄNNÖSSÄ = ruoan annon ääni (klassisen ehdollistumisen merkkijäljitys (classic conditioning signtracking)!)
2ND STEP =SHAPING = rewarding successive approximations to the desired behavior
Measure theanimal’s behavior using a CUMULATIVE RECORDER.
This is aevice that has a rotating drum that pulls out paper at a constant rate — a pensits on the paper. Jos reaktiota ei tapahdu, kynä pysyy paikallaan ja piirtää tasaisen, vaakasuoran viivan, kun paperi tulee ulos koneesta. Jos eläin suorittaa vipupainalluksen, kynä siirtyy paperilla yhden askeleen ylöspäin ja pysyy ylhäällä – seuraava reaktio siirtää kynää vielä yhden askeleen ylöspäin ja niin edelleen ja niin edelleen – sitä kutsutaan kumulatiiviseksi, koska voidaan mitata reaktioiden kokonaismäärä katsomalla vain pystysuoraa etäisyyttä kynän lähtöpisteen ja sen pisteen välillä, johon kynä pysähtyi sen jälkeen, kun eläin lopetti reagoinnin.
VERTIKAALINEN VÄLITYS = vastausten kokonaismäärä
HORITSAALINEN VÄLITYS = kuinka paljon aikaa on kulunut
LINJAN KALTEVUUS = reagointinopeus (kuinka nopeasti eläin painoi tankoa)
4. VAHVISTUSAIKATAULUT =Säännöt, jotka määräävät, milloin vastetta vahvistetaan.
YHTEENVETOINEN VAHVISTUS (CRF) = jokaista vastetta vahvistetaan.
PARITIIVINEN TAI VAIHTOEHTOINEN VAHVISTUS — 2 tyyppiä: Suhde & Intervalli
1. SUHTEELLINEN AIKATAULU =vahvistaminen riippuu annettujen vastausten määrästä, esimerkki ”palatyö”, jossa ihmisille maksetaan sen mukaan, kuinka monta tuotetta he tekevät (EI sen mukaan, kuinka kauan niiden tekeminen kestää)
a. FIXED RATIO = kiinteä määrä, FR30:ssä joka 30. vastaus palkitaan.
b. VARIABLE RATIO = vaihteleva määrä, VR30:ssä keskimäärin 30 vastauksesta palkitaan.
2. INTERVAL SCHEDULE =vahvistaminen riippuu siitä, kuinka paljon aikaa on kulunut viimeisimmästä vahvistuksesta,esim. postin saaminen, jossa voit käydä postilaatikossa ziljoona kertaa päivässä, mutta saat silti postia vasta 24 tuntia tämänpäiväisen erän jälkeen.
a. FIXED INTERVAL = kiinteä aikaväli, FI30:ssä palkitaan ensimmäinen vastaus, joka tehdään 30 sekunnin kulumisen jälkeen.
b. VARIABLE INTERVAL = vaihteleva aikaväli, VI30:ssä palkitaan ensimmäinen vastaus, joka on tehty keskimäärin 30 sekunnin kulumisen jälkeen.
Kullakin aikataululla on erilainen vaikutus käyttäytymiseen:
FIXED INTERVAL= saat hyvin vähän reaktioita vahvistuksen jälkeen, mutta nopeus tasaisestikiihdytetään ja se saavuttaa huipun juuri ennen seuraavan vahvistuksen saapumista. Tätä kutsutaan FI SCALLOP:ksi. MITÄ TÄMÄ KERTOO MEILLE ELÄIMISTÄ – MITÄ NE TEKEVÄT? THEYRE ARE JUDGING TIME — Very, very very important implications — if youureward every hour then the behavior will only occurly every hour.
FIXED RATIO =you get pause and run, reward then reward then pause followed by many presses then reward.
With VARIABLESCHESCHEDULES (either VI or VR) you get much more regular because reinforcement canoccurrence at any time — it cannot be predicted. Kummasta aikataulusta tai aikatauluista luulet Las Vegasin tietävän kaiken?
Yksi viimeinen aikataulu — KIINTEÄAIKAINEN AIKATAULU (FIXED-TIME SCHEDULE) on vahvistimen automaattinen luovuttaminen annettuna ajankohtana (esimerkiksi 2 minuutin välein). Se voidaan erottaa FIXED INTERVAL SCHEDULE -aikataulusta siten, että FIXED TIME SCHEDULE -aikataulussa vahvistus ei ole riippuvainen mistään vasteesta – eli eläin saa vahvistuksen riippumatta siitä, mitä se tekee sillä hetkellä. Skinner kutsui tätä ”satunnaista” vahvistamista SUPERSTITIOONISEKSI KÄYTTÄYTYMISEKSI, koska eläin käyttäytyy ikään kuin hänen käyttäytymisensä tuottaisi vahvistusta, vaikka todellisuudessa mikään (tai mikään), mitä se tekee, ei johda palkkion saamiseen.
5. VASTAUS-TULOSKONTENSSIT
Määritelmät:
APPETITIVESTIMULUS = Miellyttävä tapahtuma.
AVERSIVESTIMULUS = Epämiellyttävä tapahtuma.
POSITIIVINEN KONTENSSI = vaste ”kytkee” ärsykkeen päälle = rotta voi painaa tankoa, joka aktivoi ruoka-apteekin ja se saa ruokaa.
NEGATIIVINEN KONTINGENSSI = vaste ”sammuttaa” ärsykkeen = rotta voi istua Skinner-laatikossa ja kokeilija voi antaa kovan äänen – jos rotta painaa tankoa, ääni sammuu.
Neljä yhteistäproseduuria yhdistää meidän 2 tapahtumatyyppiä (APPETIIVINEN ja AVERSIIVINEN) ja meidän 2 vaste-tulos kontingenssityyppiä (POSITIIVINEN ja NEGATIIVINEN):
a.POSITIIVINEN VAHVISTUS = menettelyt, joissa vaste kytkeytyyAPPETIIVISEEN VIREYTEEN. Jos vaste tapahtuu, appetitiivinen ärsyke esitetään. Jos vastetta ei synny, ruokahalua herättävää ärsykettä ei esitetä. Tämä on POSITIIVINENKONTINGENSSI ja reagointinopeus kasvaa.
POSITIIVINENKONTINGENSSI
APPETITIIVINENKONTINGENSSI
POSITIIVINENKONTINGENSSI
VASTAUSKYKY
b.RANGAISTUS = menettelyt, joissa vaste kytkeytyy AVERSIIVISEEN STIMULOINTIIN. Jos vaste tapahtuu, se saa aversiivisen ärsykkeen. Jos vastetta ei esiinny, vastenmielistä ärsykettä ei esitetä. Tämä on POSITIIVINENKONTINGENSSI ja reagointinopeus vähenee.
VASTAUS
AVERSIVESTIMULUS
POSITIIVINENKONTINGENSSI
VASTAUSVASTAUSVASTAUSVASTAUSVASTAUSVASTAUSVÄHENEE
c.NEGATIIVINEN VAHVISTUS = menettelyt, joissa vaste sammuttaa taiestää AVERSIIVISEN STIMULUKSEN. Jos vaste tapahtuu, AVERSIIVINEN STIMULUS joko ei syty lainkaan tai kytkeytyy pois päältä. Jos reaktiota ei tapahdu, vastenmielinen ärsyke kytkeytyy päälle tai pysyy päällä. Tämä on NEGATIIVINEN JATKUVUUS, ja reagointinopeus kasvaa.
NEGATIIVINEN VAHVISTUS
AVERSIVESTIMULUS
NEGATIIVINEN KONTINGENSSI
VASTAUSKYKY
2 erilaista NEGATIIVISTA VAHVISTUSKYKYÄ — yksi on nimeltäänESCAPE jossa vaste sammuttaa AVERSIIVISEN AVERSIIVISEN STIMULUKSEN. Esimerkki,kokeen suorittaja voi kytkeä päälle kovan äänen ja rotta painaa kerran tankoa ja kytkee sen pois päältä. Suorittamalla vasteen eläin on paennut vastenmielistä tilannetta.
Ja toista kutsutaan välttämiseksi, jossa vaste estää AVERSIIVISEN STIMULUKSEN. Esimerkiksi rotta voidaan klassisesti ehdollistaa yhdistämällä valo ja jalkoisku. Kun valoa näytetään, rotta juoksee paikalle ja painaa tankoa kerran ja estää iskun tapahtumisen. Suorittamalla tämän vasteen eläin on VÄLTÄNYT vastenmielisen ärsykkeen.
d.OMISSION TRAINING = menettelyt, joissa vaste kytkee pois päältä tai estää HYVINVOIVAN ORGANISAATION. Jos vaste tapahtuu, APPETIIVINEN STIMULUS ”jätetään pois”. Jos vastetta ei esiinny, ruokahalua herättävä ärsyke esiintyy. Tämä on NEGATIIVINEN KONTINGENSSI ja reagointinopeus vähenee.
OMISSIONTRAINING
APPETITIVESTIMULUS
NEGATIIVINEN KONTINGENSSI
REAGOINTIVASTAAVUUSVÄHENEE
6. STIMULUSKONTROLLI = Ilmiö, jossa vasteen todennäköisyys vaihtelee kulloinkin läsnä olevien ärsykkeiden mukaan. Reaktio on ärsykekontrollin alainen, jos sen esiintymistodennäköisyys eroaa eri ärsykkeiden läsnäollessa.
7. GENERALISAATIO = Reagoiminen yhteen ärsykkeeseen johonkin muuhun samankaltaiseen ärsykkeeseen liittyvän harjoittelun seurauksena. Ks. klassinen ehdollistaminen edellä.
8. DISKRIMINAATIO = Erilainen reagointi kahteen ärsykkeeseen. DISKRIMINOINTIKOULUTUKSESSA esitetään kaksi ärsykettä: vahvistin esitetään toisen ärsykkeen (S+) läsnä ollessa, mutta ei toisen (S-) läsnä ollessa. Katso KLASSINEN KOULUTUS edellä.
9. PEAK SHIFT = yleistysgradientin siirtymä poispäin S-:stä. Jos koehenkilöille tehdään yleistystesti yksittäisen ärsykkeen harjoittelun jälkeen, yleistysgradientin huippu sijaitsee harjoitteluärsykkeen kohdalla. Jos koehenkilöille kuitenkin annetaan 2 ärsykettä sisältävää syrjintäharjoittelua, suurin vaste yleistystestin aikana ei kohdistu S+:aan vaan ärsykkeeseen, joka on kauempana S-:stä.
10. EXTINCTION = vahvistaminen lopetetaan. Kun EXTINCTION otetaan käyttöön ensimmäisen kerran vahvistusjakson jälkeen, reagointi alkaa äkillisesti – sitten reagointinopeus vähitellen laskee. Odotetaan seuraavaan päivään ja laitetaan eläin takaisin Skinner-laatikkoon – saadaan SPONTAANINEN PALAUTUMINEN, joka muistuttaa klassista ehdollistumista.
11. SPONTAANINEN PALAUTUMINEN = sammutetun vasteen paluu jonkin ajan kuluttua viimeisestä sammutuskokeesta.
12. OSITTAINEN VAHVISTUSVAIKUTUS (PRE) = Mitä suurempi on niiden vasteiden osuus, joita ei vahvisteta harjoittelun aikana, sitä pysyvämpi vaste on sammutuksen aikana.
13. FRUSTRATION & EXTINCTION-INDUCED AGGRESSION = Käyttäytymisen voimakkuuden lisääntyminen, joka seuraa välittömästi aiemmin vahvistetun vasteen vahvistamatta jättämistä; se on emotionaalinen reaktio, jonka odotetun vahvistimen peruuttaminen aiheuttaa. Tietyissä olosuhteissa turhautuminen voi olla riittävän voimakasta sisältääkseenaggressiivisia reaktioita.
Azrin, Hutchinson & Hake (1966) käytti kahta kyyhkyä, jotka oli sijoitettu Skinner-laatikkoon — toinen oli sidottu nurkkaan niin, että se ei voinut reagoida, ja toinen oli koulutettu nokkimaan avainta vahvistusta varten. Avainta nokkiva kyyhkynen ei periaatteessa välittänyt toisesta niin kauan kuin se sai vahvistuksen. Kun EXTINCTION otettiin käyttöön, se hyökkäsi hillityn kimppuun – FRUSTRATION.
14. NEGATIIVINEN VAHVISTUS & VÄISTÄMINEN
NEGATIIVINEN VAHVISTUS
VÄISTÄMINEN
NEGATIIVINENVAHVISTUS
VASTAAVA VAHVISTUS
VÄISTÄMISTÄMISTÄ koskevissa tutkimuksissa tukeuduttiin sekä KLASSISEEN VAHVISTUKSEKSIIN että SISÄISIIN OHJAAVIIN MENETELMIIN.
DISKRIMINOITU tai SIGNALOITU AVOIMUUS sisältää diskreettejä kokeita.
Koe alkaa CS:n — kuten äänimerkin — esittämisellä.
Jos eläin tekee halutun vasteen, kuten juoksee häkin toiselta puolelta toiselle, se on onnistuneesti VÄLITTÄNYT shokin = tätä kutsutaan AVOIDANSSIKokeeksi.
Jos se ei tee haluttua vastetta, se saa shokin. Sähköisku pysyy päällä, kunnes se tekee halutun reaktion. Kun hän tekee sen, isku kytketään pois päältä = tätä kutsutaan ESCAPE-kokeeksi.
Koulutuksen alkuvaiheessa suurin osa kokeista on ESCAPE-kokeita. Kun eläin oppii, että CS ennustaa US:n, suurin osa kokeista muuttuu AVOIDANCE-kokeiksi.
Suosituin DISCRIMINATEDAVOIDANCE-kokeissa käytetty laite on nimeltään SHUTTLE BOX, joka on häkki, joka on erotettu kahteen osaan kaarevalla ovella. Kummassakin puoliskossa on erillinen lankaverkon lattia, jonka läpi voidaan johtaa sähkövirtaa. Eläin asetetaan laatikon toiselle puolelle ja CS esitetään. Jos eläin siirtyy laatikon toiselle puolelle, se välttää shokin. Jonkinlaisen koevälin jälkeen (vaikkapa 1 minuutti) CS kytketään uudelleen päälle, ja rotan on jälleen siirryttävä vastakkaiseen osastoon välttääkseen shokin.
Siten koko kokeen ajan rotta ”sukkuloi” edestakaisin laatikon kahden puolen välillä.
15. SIDMAN AVOIDANCE = Murray Sidmanin kehittämä välttämismenettely, johon liittyy varoitusärsyke. Välttävä tapahtuma, kuten shokki, ajoitetaan tapahtuvaksi tietyin aikavälein (shokki-shokki-väli); jos koehenkilö tekee vaaditun vasteen milloin tahansa tämän ajanjakson aikana, seuraava ohjelmoitu shokki lykkääntyy kiinteän ajanjakson ajaksi (vaste-shokki-väli).
16. VALINTAKÄYTTÄYTYMISKOKEET = Hyvin harvoin vahvistaminen vaikuttaa yksittäiseen vasteeseen eristyksissä. Sen sijaan, että vainvalittaisiin, tehdäänkö jokin reaktio vai ei, joudumme usein valitsemaan kahden tai useamman reaktion välillä, joista kullakin on omat vahvistimensa. Valintakäyttäytymiskokeet ovat kokeita, joissa voidaan tehdä useampi kuin yksi vastaus.
Mittaamme reagointia käyttämällä RELATIIVISEN VASTAUSNOPEUDEN mittaria kunkin valinnan osalta. Esimerkki: kyyhkynen koulutetaan nokkimaan joko näppäintä A tai näppäintä B. Avaimen A RELATIIVINEN VASTAUSNOPEUS, joka on yhtä suuri kuinA:n vastaukset jaettuna kokonaismäärällä (A:n vastaukset plus B:n vastaukset)
RELATIIVINEN VASTAUSNOPEUS avaimelle A = RA/(RA+RB)
RELATIIVINEN VASTAUSNOPEUS avaimelle B = RB/(RA+RB)
Mitä tapahtuukaan, jos kyyhkylä nokkii saman verran A:ta ja B:tä…., vaikkapa 10 kertaa kumpaankin. Mikä on RELATIIVINEN VASTAUSNOPEUS näppäimelle A? 0.5
Mikä on RELATIIVINEN VASTAUSNOPEUS näppäimelle B? 0.5
Mitä tapahtuu, jos kyyhkynen nokkii yhtä monta kertaa A:ta ja B:tä…., vaikkapa 8 kertaa A:ta, mutta vain 2 kertaa B:tä?
Mikä on näppäimen A RELATIIVINEN VASTAUSNOPEUS? 0.8
Mikä on RELATIIVINEN VASTAUSNOPEUS näppäimelle B? 0.2
17. HERRNSTEININ MATCHING LAW (Herrnstein, 1961) = kun sinulla on valinnanvaraa useiden toimintojen välillä, prosentuaalinen osuus ajasta, jonka käytät johonkin näistä toiminnoista, vastaa prosentuaalista osuutta käytettävissä olevista vahvistimista, jotka olet saanut tästä toiminnasta.
Esimerkki 1 = VALINTAKÄYTTÄYTYMISKOKEEN KOKEILU : kumpikin näppäin (A &B) on täsmälleen samassa VI60-ohjelmassa. Tulokset: ne nokkivat yhtä usein kummallakin näppäimellä ja ne saavat yhtä paljon vahvistuksia näppäimellä A kuin näppäimellä B — joten VAHVISTUSTEN MÄÄRÄ on yhtä suuri.
Esimerkki 2 = VALINTAKÄYTTÄYTYMISKOKEILU : näppäimellä A on VI6min aikataulu tunnissa, mikä on absoluuttinen maksimimäärä vahvistuksia, jotka kyyhkynen voi saada? 10 (koska tunnin aikana on 10 6 minuutin jaksoa). Avain B:llä on VI2-minuuttiaikataulu – mikä on kyyhkysen saamien vahvistusten absoluuttinen enimmäismäärä tunnin aikana? 30 (tunnissa on 30 2 minuutin jaksoa). Se on siis kolminkertainen määrä verrattuna siihen, mikä on mahdollista avaimella A.
Tulokset: kyyhkynen suhteuttaa vastausten määrän vahvistuksen saamisen todennäköisyyteen — se vastaa kolme kertaa useammin avaimella B kuin avaimella A.
18. KONTRASTIVAIKUTUKSET = Vahvistimen tehokkuuden muutos, joka johtuu aiemmista kokemuksista muiden vahvistimien kanssa (yleensä vahvistin ”vaihdetaan” toiseen, jolla on erilainen positiivisen tai negatiivisen valenssin taso). Crespi osoitti alun perin palkitsemisen siirtymisen vaikutukset – itse asiassa palkitsemisen siirtymistä seuranneita käyttäytymisen siirtymiä kutsuttiin kollektiivisesti ”CRESPI-EFEKTIKSI”. Uudempi tutkimus tehtiin Mellgrenin (1972) toimesta.
Mellgren otti rottien ryhmiä juoksuradalle
Vaiheen 1 aikana– Ryhmät 1 ja 2 saivat 2 ruokapellettiä joka kerta, kun ne juoksivat juoksuradalla. Ryhmä 3 & 4 sai 22 pellettia ruokaa.
Vaiheen 2 aikana– puolet rotista ”siirrettiin”. Eli ryhmä 1 = pysyi samana ja sai 2 pellettia (Pieni-Pieni); ryhmä 2 = siirrettiin ylöspäin ja sai 22 pellettia (Pieni-Suuri); ryhmä 3 = pysyi samana ja sai 22 pellettia (Suuri-Suuri); ja ryhmä 4 = siirrettiin alaspäin ja sai 2 pellettia (Suuri-Pieni)
Tulokset:
Pieni-Pieni-ryhmä ei muuttunut juurikaan
Suuri-Suuri-ryhmä ei muuttunut juurikaan.
Mutta pienestä palkkiosta suureen palkkioon siirtyneet rotat juoksivat nopeammin suurta palkkiota kohti kuin ne, jotka olivat saaneet suurta palkkiota koko ajan. Tätä kutsutaan POSITIIVISEKSI KÄYTTÄYTYMISEN KONTRASTIKSI — joten POSITIIVINEN KÄYTTÄYTYMISEN KONTRASTI määritellään lisääntyneeksi reagoinniksi suotuisaan palkintoon, koska aiemmat kokemukset vähemmän houkuttelevasta lopputuloksesta ovat lisääntyneet.
Ja rotat, jotka siirtyivät suuresta palkkiosta pieneen palkintoon, juoksivat hitaammin pientä palkkiota kohti kuin ne rotat, jotka olivat saaneet pientä palkkiota koko ajan. Ja tätä kutsutaan NEGATIIVISEKSI KÄYTTÄYTYMISEN KONTRASTIKSI – joten NEGATIIVINEN KÄYTTÄYTYMISEN KONTRASTI määritellään masentuneeksi reagoinniksi epäsuotuisaan palkkioon aikaisemman kokemuksen vuoksi paremmasta lopputuloksesta.