Tammikuussa 2020 World Food Travel Association, kulinaarisen matkailun johtava auktoriteetti, julkaisi viimeisimmät tutkimustuloksensa vuoden 2020 ruokamatkailutrendeistä ”2020 Food Travel Monitorin” kautta. Tutkimus toteutettiin kuudessa maassa yli 4500 vastaajalla, jotka jakautuivat tasapuolisesti sukupuolten ja sukupolvien kesken, ja se edustaa kattavinta tällä hetkellä saatavilla olevaa tutkimusta aiheesta.
Tutkimustulosten perusteella olemme koonneet 5 tärkeintä ruokamatkailutrendiä 2020, jotka voivat auttaa ruoka- ja juoma-alan yrityksiä ja matkakohteita maksimoimaan ansaitsemispotentiaalinsa.
1. Millenniaalit ja Z-sukupolvi ovat lupaavimmat ruokamatkailumarkkinat
5 vuotta sitten Millenniaaleja eli vuosina 1981-1996 syntyneitä pidettiin muihin sukupolviin verrattuna ruokamatkailun huippumatkustajina. Vuonna 2020 näin on edelleen, sillä peräti 77 prosenttia vuosituhannen vaihteen vapaa-ajan matkailijoista tekee matkoja ”nauttiakseen ikimuistoisista ruokailu- ja juomakokemuksista”.
Heidän perässään seuraa tiiviisti Z-sukupolvi (vuoden 1996 jälkeen syntyneet), jota motivoi vahvasti paikallisen ruoan ja juoman tutkiminen matkoillaan nuoresta iästään ja vähäisemmästä matkakokemuksestaan huolimatta. World Food Travel Association menee niinkin pitkälle, että se luokittelee Gen Z:n ”Super Foodieiksi”, kiitos heidän suuren kiinnostuksensa ruokaan, sen historiaan ja perintöön.
Kummatkin näistä markkinoista ovat erityisen tärkeitä ruoka- ja juomateollisuuden ammattilaisille houkutella ja vaalia suhteita heihin, sillä heillä on vuosikymmeniä kulinaarista matkailua edessään.
2. Kulinaarimatkailijat nauttivat aktiivisesta matkailusta ja käyttävät enemmän rahaa
Kiinnostavaa on, että tutkimuksessa havaittiin, että kulinaarimatkailijat ovat vapaa-ajanmatkailijoita kiinnostuneempia osallistumaan monenlaisiin matkailullisiin aktiviteetteihin ruoan ja juoman lisäksi. He näyttävät ottavan kaiken irti matkoistaan vierailemalla kulttuurinähtävyyksissä, tekemällä ostoksia, kiertoajeluja sekä osallistumalla tapahtumiin ja esityksiin.
Kulttuurimatkailijat myös ”kuluttavat yleensä 24 prosenttia enemmän päivässä kuin muut vapaa-ajan matkailijat”. Tämä on hyvä uutinen kaikille matkailukohteille, jotka voivat saada palkkioksi suuremmat tulot näiltä markkinoilta järjestämällä ja edistämällä erilaisia paikallisia aktiviteetteja ruokamatkailijoille.
3. Matkailijat etsivät vaihtelua kulinaarisiin matkakokemuksiinsa
Kulinaristiset matkailijat arvostavat yleensä vaihtelua ruoka- ja juomakokemuksissaan, jotka vaihtelevat epävirallisista ja seikkailullisista korkeatasoisiin asioihin. Tätä suuntausta kuvaa kyselyyn vastanneiden luettelemat neljä tärkeintä ruokamatkailuaktiviteettia: ravintolaan meneminen ”ikimuistoisen kokemuksen saamiseksi”, ruokailu gourmet-ravintolassa, katuruoan nauttiminen myyntikojusta ja kuuluisaan ravintolaan tai baariin meneminen.
Lisäksi kulinaristiset matkailijat haluavat olla aktiivisesti tekemisissä ruoan ja juoman kanssa osallistumalla messuille, vierailemalla ruokafestivaaleilla, maatiloilla, viinitiloilla, osallistumalla ruoanlaittokursseille ja osallistumalla opastetuille kulinaarisille kiertomatkoille.
4. Ystävät ja sukulaiset, verkkoarvostelusivustot ja sosiaalinen media, ovat matkapäätökseen vahvimmin vaikuttavia tahoja
Suurimmin vaikuttava tekijä matkailijoihin, kun he päättävät vierailla uudessa matkakohteessa, on ystäviensä ja sukulaistensä suosittelema suosittelema matkailu (61 % kaikista vastaajista). 53 % kulinaristimatkailijoista luottaa online-arvostelusivustoihin, ja 41 %:iin heistä vaikuttavat ystävien ja perheenjäsenten sosiaalisessa mediassa julkaisemat viestit. Luotamme läheistemme tai kaltaistemme mielipiteisiin, eikä ruokamatkailu ole poikkeus.
Vaikka sosiaalinen media on edelleen tärkeä organisaation viestintäkanava matkailukohteille, tehokkainta mainontaa tekevät itse asiassa yksittäiset matkailijat, jotka jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan sosiaalisissa verkostoissa.
”2020 Food Travel Monitor” -tutkimuksen mukaan ”85 prosenttia vuosituhannen vaihteen matkailijoista ja 85 prosenttia Gen Z -vapaa-ajan matkailijoista jakaa matkakokemuksiaan sosiaalisessa mediassa vähintään puolet matkoistaan”. Tämä merkitsee suurta potentiaalia ilmaiselle ja uskottavalle julkisuudelle ruoka- ja juomaorganisaatioille, joiden olisi pyrittävä erityisesti kannustamaan asiakkaita jakamaan kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa ystävien ja perheenjäsenten kanssa.
5. Matkailijat suosivat paikallisia, aitoja ja sosiaalisesti vastuullisia kulinaarisia kokemuksia
Viimeiset ajat ovat ohi, jolloin useimmat matkailijat suosivat turvallisia, standardoituja ruoka- ja juomavaihtoehtoja matkustaessaan uusiin kohteisiin. Nyt matkailijat haluavat paikallisia, perinteisiä ja aitoja ruokia ja juomia, jotka auttavat ymmärtämään paremmin paikallista kulttuuria. Ainutlaatuisten, tietylle alueelle tai alueelle ominaisten kulinaaristen elämysten tarjoaminen on ehdoton edellytys kiinnostuksen herättämiseksi nykyajan matkailijoiden keskuudessa.
Tämän lisäksi sosiaalisesti vastuullisten yritysten tukeminen on yhä tärkeämpää, sillä ”63 prosenttia vuosituhatvuotiaista pyrkii syömään paikoissa, jotka osoittavat sosiaalista vastuuta”. Ruoka- ja juoma-alan yritysten odotetaan paitsi toimivan reagoivasti, myös viestivän ennakoivasti yleisölleen sosiaalisesti vastuullisista käytännöistään.