Incontinentia pigmenti

Mitä on incontinentia pigmenti?

Incontinentia pigmenti on harvinainen geneettinen sairaus, jolle on ominaista ihon, silmien, hampaiden ja keskushermoston (CNS) poikkeavuudet. Incontinentia pigmentille tyypilliset ihomuutokset esiintyvät syntyessään tai kehittyvät ensimmäisten elinviikkojen aikana noin 90 %:lla potilaista.

Incontinentia pigmentistä käytetään myös nimityksiä ”Bloch-Sulzbergerin oireyhtymä”, ”Bloch-Siemensin oireyhtymä”, ”melanoblastosis cutis linearis” ja ”pigmentoitunut ihomuutos-Siemens-Bloch-tyyppi”.

Mikä aiheuttaa incontinentia pigmenti?

Incontinentia pigmenti on dominoiva X-sidonnainen sairaus. Tämä tarkoittaa, että epänormaali incontinentia pigmenti -geeni sijaitsee yhdellä X-kromosomeista, jotka määräävät lapsen sukupuolen (XY=uros; XX=naaras). Dominoiva X-sidonnainen tauti tarkoittaa, että naisella, jolla on vain yksi kopio epänormaalista geenistä, esiintyy tautia, vaikka hänellä on normaali geeni toisessa X-kromosomissaan. Poikkeavan geenin perineet miehet eivät selviä hengissä, mikä johtaa keskenmenoon tai kuolleena syntymiseen (X-linked dominantti, male-lethal syndrome). Harvoin incontinentia pigmenti -geeniä esiintyy miehillä, joilla on Klinefelterin oireyhtymä (XXY-oireyhtymä), tai spontaanien mutaatioiden seurauksena.

Inkontinentia pigmenti -geeni sijaitsee kromosomissa Xq28. Tämä geeni koodaa normaalisti ydintekijä-KB:n essentiaalista modulaattoriproteiinia, ja se tunnetaan nimellä IKBKG-geeni (joka tunnettiin aiemmin nimellä NEMO tai NF-kappaB-geeni).

Inkontinentia pigmenti -geenin genetiikka*

*Kuva kohteliaisuudesta Genetics 4 Medics

Mitä IKBKG-geeni tekee?

IKBKG-geeni osallistuu solun jakautumisen ja ohjelmoidun solukuoleman säätelyyn.

Miten IKBKG-geenin mutaatiot aiheuttavat incontinentia pigmentin oireita?

Mutaatiot estävät IKBKG-geeniä toimimasta, ja mutaatioita kantavat solut ovat taipuvaisempia ohjelmoituun solukuolemaan.

Solukuolema ihossa voi ilmetä rakkuloina. Nämä paranevat, kun mutaation omaavat solut kuolevat ja korvautuvat ympäröivillä soluilla.

Solukuolema vaikuttaa myös aivojen endoteelisoluihin (verisuonten seinämiä vuoriviin soluihin). Tämä aiheuttaa epänormaalien verisuonten kehittymistä ja proteiinien vuotamista verestä aivoihin. Tämä voi aiheuttaa kouristuksia.

Mitkä ovat incontinentia pigmentin iho-ominaisuudet?

Progressiiviset ihottumat ovat taudin tärkein kliininen piirre. Tunnistettuja kliinisiä vaiheita on neljä, mutta niiden järjestys on epäsäännöllinen, kesto vaihtelee ja ne voivat olla päällekkäisiä.

Vaihe 1: Vesikulaarinen

  • Asiintuu useimmiten raajoissa ja päänahassa, mutta voi esiintyä missä tahansa kehon osassa
  • Punainen, rakkulamaiset vauriot
  • Esiintyvät usein ryhmittyneinä linjoina käsivarsissa ja jaloissa (ns. Blaschkon linjojen mukaisesti)
  • Esiintyy 90 %:lla potilaista syntymän yhteydessä tai 2 ensimmäisen elinviikon aikana
  • Voi kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen ja toistua ensimmäisten elinkuukausien aikana
Pigmenttisen inkontinentia pigmentin vesikulaarinen vaihe

Vaihe 2: Verrucous

  • Vartalomaiset tai märkärakkulamaiset leesiot
  • Paksut kuoret tai rupet muodostuvat paranevien rakkuloiden päälle
  • Leesiot voivat olla ihonväriltään tummempia (hyperpigmentaatio)
  • Mahdollisesti syntymähetkellä
  • Voi esiintyä syntymähetkellä, mutta 70-80 %:lla potilaista se kehittyy vasta ensimmäisen vaiheen jälkeen
  • Voi jatkua kuukausia, mutta harvoin yli vuoden
Pigmentin inkontinentia pigmentin verrokkivaihe

Vaihe 3: Hyperpigmentoitunut

  • Iho on tummunut pyörteisesti
  • Pigmentoituminen vaihtelee siniharmaasta tai liuskekiviharmaasta ruskeaan
  • Esiintyy syntymähetkellä 5-10 %:lla potilaista, mutta ilmaantuu tavallisesti ensimmäisten elinkuukausien aikana 90 %:lla-98 %:lla potilaista
  • Tummennetut laikut voivat liittyä tai olla liittymättä alueisiin, joihin on vaikuttanut vaiheessa 1 ja 2
  • Tiheä pigmentaatio yleensä haalistuu hitaasti iän lisääntyessä
Hyperpigmentoitunut incontinentia pigmenti -vaihe

Vaihe 4: Atrofinen/hypopigmentoitunut

  • Arpimaiset vauriot kehittyvät nuoruusiässä ja säilyvät aikuisuuteen asti
  • Esiintyvät 30-75 %:lla potilaista
  • Näyttävät kalpeina, karvattomina laikkuina tai raitoina

Muut elinten osallisuudet

Muutkin elimet voivat vaikuttaa eri tavoin potilailla, joilla on incontinentia pigmenti. Nämä ilmenemismuodot voidaan nähdä tai tunnistaa vasta imeväis- tai varhaislapsuudessa.

Hampaat

  • Poikkeavuudet yli 80 %:lla potilaista
  • Hampaiden puhkeamisen viivästyminen (sekä maito- että aikuishampaat vaikuttavat)
  • Joitakin hampaita voi puuttua kokonaan
  • Hampaat voivat olla epätavallisen muotoisia, tyypillisesti tappi- tai kartiomaiset

Kynnet

  • Voi olla mukana jopa 40 %:lla potilaista
  • Kynnet voivat olla harjanteiset, kuoppaantuneet, paksuuntuneet tai täysin epämuodostuneet
  • Usually, kaikki tai useat kynnet ja varpaankynnet kärsivät

Hiukset

  • Pieniä hiuspoikkeavuuksia jopa 50 %:lla potilaista
  • Karvojen katoaminen tai puuttuminen pään latvasta
  • Kulmakarvojen ja ripsien puuttuminen
  • Hiukset voivat olla karheat, lankamainen ja kiiltämätön

Silmät

  • Silmäpuutoksia esiintyy 20-35 %:lla potilaista
  • Esiintyy tyypillisesti ennen 5 vuoden ikää
  • Tauti aiheuttaa poikkeavuutta verisuonten kasvussa silmän sisäpuolella, mikä johtaa arpeutumiseen
  • Voi aiheuttaa sokeutta, mutta se on hoidettavissa, jos se tunnistetaan riittävän varhain

Keskushermosto

  • Neurologisia komplikaatioita voi esiintyä jopa 30 %:lla potilaista
  • Yleisin komplikaatio on kouristuskohtaukset, jotka kehittyvät yleensä ensimmäisten elinviikkojen aikana
  • Muihin ilmenemismuotoihin kuuluu hidas motorinen kehitys, henkinen jälkeenjääneisyys, spastinen halvaus, aivojen surkastuminen

Muut elinjärjestelmät

  • Ilmoitukset ovat harvinaisia
  • Luuston poikkeavuudet kuten ylimääräiset kylkiluut, lyhentyneet raajat, pienempi pään ympärysmitta ja sormipoikkeavuudet
  • Sydänpoikkeavuudet
  • Keuhkopoikkeavuudet

Mikä on incontinentia pigmentin hoito?

Incontinentia pigmentiin ei ole erityistä hoitoa. Päätavoitteena on ehkäistä ihovaurioiden sekundaarinen bakteeritulehdus ja seurata tarkasti siihen liittyvien ongelmien kehittymistä. Tähän tulisi kuulua säännöllinen hammashoito ja silmälääkärin tarkka seuranta ensimmäisten elinvuosien aikana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.