Monilla opiskelijoilla on pitkäaikaisia unelmia päästä erityisen arvostettuun oppilaitokseen, olipa kyse sitten suositusta urheiluohjelmasta, suvun historiasta tai maineikkaasta opinto-ohjelmasta, joka lähes takaa menestyksen valmistumisen jälkeen.

Joidenkin mielestä HYPSM-kouluun pääsemisestä saatava hyöty on suurempi kuin mistään muusta eliittikoulusta saatava hyöty ja suurempi kuin tällaisiin korkeakouluihin osallistumisen vaatimat taloudelliset kulut.

HYPSM tarkoittaa Harvardia, Yalea, Princetonia, Stanfordia ja MIT:tä. Kolme ensimmäistä ovat korkeakouluja, joita on perinteisesti kutsuttu ”kolmeksi suureksi” eli vanhimmiksi ja arvostetuimmiksi yliopistoiksi. Kaksi viimeisintä, uudempaa lisäystä kuvastavat koulujen nousevaa asemaa kuuluisuuteen

Vaikka HYPSM-lyhenteeseen sisältyvät koulut luetellaan halutuimpina eliittioppilaitoksina, muita suosittuja merkkejä ovat muun muassa Columbian yliopisto, Pennsylvanian yliopisto, Cornellin yliopisto, Brownin yliopisto ja Dartmouth College.

Korkeakoulut ovat nykyään valikoivampia kuin koskaan – valikoivimmissa huippukouluissa hyväksymisprosentti on 5-8 prosenttia.

Ne ovat myös kalliimpia kuin koskaan, ja usein ne vaativat opiskelijoita ja vanhempia ottamaan ylipääsemättömiä määriä velkaa nelivuotisen koulutuksen aikana.

Kaikkia näitä kouluja on pidetty ”parhaina” kouluina USA:ssa, tosin paljon ”norsunluurannikon” statuksella. Tämä pätee myös lyhenteeseen HYPSM sisältyviin kouluihin.

Investigating the History of HYP Schools

Ensimmäiset kolme lyhenteeseen sisältyvää koulua ennen HYPSM:ää olivat HYP. Kunkin koulun maine ajoittui pitkälle 1800-luvun jälkipuoliskolle, ja ne ovat varmasti edelleen hyvin tunnettuja.

Jo pelkkä tunnettuus tuo mukanaan lisää arvovaltaa ja vertaansa vailla olevia mahdollisuuksia.

Suuri osa tästä maineesta perustuu opettajakuntaan, vertaansa vailla olevaan yliopistotutkimukseen, kilpailukykyiseen akateemiseen ohjelmatyöhön sekä huomattaviin harjoittelu- ja uramahdollisuuksiin.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että nämä oppilaitokset ovat osa historiallista perintöä ”vain yläluokkaisille”, ja niiden elitistinen asema on varattu vain niille, jotka käyvät niitä – ensisijaisesti niille, jotka tulevat etuoikeutetummista taustoista.

”Kolmen suuren” synty

Sanonta ”kolme suurta” ei saanut alkunsa 1880-luvulla tunnustuksena tietystä akateemisesta ohjelmasta, vaan pikemminkin siitä, että nämä kolme korkeakoulua – Harvard, Yale ja Princeton – hallitsivat yliopistojen jalkapalloa.

Kolme yliopistoa liittyivät kovaan keskinäiseen kilpailuun vuonna 1878 alkaneella kilpailulla (lähde).

Nimitys edelsi kaikkia viittauksia Ivy League -tason oppilaitokseen ainakin puoli vuosisataa.

Mutta kolmikantainen lyhenne on edelleen hyvin tunnettu, vaikka yksikään kolmikosta ei nykyään erityisemmin keskity urheilullisiin ohjelmiin.

Harvardia, Yalea ja Princetonia pidettiin Oxfordin ja Cambridgen läntisinä vastineina, ja ne olivat ensisijaisesti yläluokkaisten perheiden ja varakkaiden poikien oppilaitoksia.

Vuoteen 1920 mennessä kullakin oli oma keskittymisensä hyväksymispolitiikkaan, joka kohdistui yläluokan eliittiopiskelijakuntaan, joka sulki pois naiset ja alhaisen sosioekonomisen aseman omaavat opiskelijat, ja vielä vuonna 1930 hyväksymispäätöksissä otettiin huomioon myös sukutekijöitä.

Vaikka tämä on hieman synkkä ja epämiellyttävä historia hyväksymispolitiikasta, nämä kolme yliopistoa ovat ryhtyneet toimenpiteisiin monimuotoisen opiskelijakunnan edustamiseksi.

Neidät on tällä hetkellä luokiteltu parhaiden oppilaitosten ja Amerikan parhaiden yliopistojen joukkoon MIT:n ja Stanfordin rinnalla, jotka molemmat ovat uudempia lisäyksiä ”kolmen suuren” joukkoon.

Yhteenlaskettuna nämä viisi koulua kuvastavat HYPSM-lyhennettä, jonka jotkut katsovat edustavan ainutlaatuista ja arvostettua koulutusmahdollisuutta.

Vastaanottoprosessin muuttaminen ja taloudellisen monimuotoisuuden edistäminen

Kun otetaan huomioon ruma historia hyväksymiskäytännöistä, joissa on keskitytty varakkaan, enimmäkseen miespuolisen oppilasjoukon mukaan ottamiseen, näillä yliopistoilla on ollut melkoinen ponnistusmatka, kun ne ovat pyrkineet irrottautumaan huomattavan syrjivistä hyväksymiskäytännöistä.

Jopa vuoteen 2000 asti HYPSM-koulut olivat alhaisimpia, kun otetaan huomioon taloudellinen monimuotoisuus, ja paine olla osallistavampi on edelleen voimakas, varsinkin kun koko yhteiskunta on tunnustanut epätasa-arvon ongelman.

Harvard, Yale ja Princeton ovat kumpikin olleet kiistan keskipisteessä ”ansioihin” perustuvien hyväksymiskäytäntöjen merkityksestä aiempiin käytäntöihin nähden, jotka antoivat suurimmaksi osaksi korkeakoululle määräysvallan siitä, ketkä hyväksytään.

Tämä ylläpiti sellaisen eliittiluokan olemassaoloa, jolle tarjottiin mahdollisuuksia, jotka olivat kaukana köyhien ulottumattomissa (lähde).

Vaikka norsunluurannikkolaisten oppilaitosten opiskelijat näyttävät edelleen tulevan ensisijaisesti sekä ylemmän keskiluokan että ylemmän luokan perheistä, nämä oppilaitokset ovat yhä enenevässä määrin ja strategisesti painottaneet sosioekonomista ja luokkakohtaista monimuotoisuutta.

Nyt ne tarjoavat rahoitustukipaketteja myös alemman luokan perheille (lähde).

Pell Grants -apurahojen (liittovaltion rahoittama stipendiraha, joka myönnetään tarveharkinnan perusteella) saatavuuden ansiosta useammat opiskelijat pääsevät HYP- ja HYPSM-kouluihin.

Hyväksymisen perusteena on onneksi enemmän ansioiden määritelmä, joka sisältää akateemiset opinnot, koulun ulkopuoliset aktiviteetit ja muut henkilökohtaiset ominaisuudet, kun taas sukujuuret tai elitistisen yhteiskunnallisen aseman tunnustaminen jätetään pois.

Yliopiston monimuotoisuuden merkitys

Ei ole vain luokka, joka erottaa opiskelijat niihin opiskelijoihin, jotka todennäköisesti sekä hakevat että valitaan Ivy League -yliopistoihin, ja niihin, jotka eivät pääse.

Sosioekonomisen aseman lisäksi on käsiteltävä myös rodullista moninaisuutta, koska nämä kaksi liittyvät ratkaisevasti toisiinsa.

Racialisen moninaisuuden hyötyjä korkeakoulukampuksilla voidaan tarkastella useiden eri näkökulmien kautta.

On kyseenalaista, onko tällaista moninaisuutta olemassa kaikkein halutuimmissa Ivy League -oppilaitoksissa, erityisesti HYPSM-kouluissa, huolimatta pyrkimyksistä tasoittaa tuloeroja.

Juuri niin kuin taloudellinen moninaisuus luo paremman oppimisympäristön, rodullinen moninaisuus hyödyttää kaikkia opiskelijoita edistämällä mahdollisuuksia sitoutua erilaisiin näkökulmiin ja maailmankatsomuksiin sekä luokkahuoneessa että sen ulkopuolella.

Tämä pätee erityisesti niihin oppilaisiin, jotka ovat olleet vain vähän alttiina tällaiselle monimuotoisuudelle koko lukio-uransa ajan.

Monimuotoisuus kaikissa muodoissaan mahdollistaa puitteet, jotka edistävät kaikkien tasa-arvoa.

Huolimatta siitä, että taloudellisiin tukipaketteihin on tehty muutoksia, jotka tukevat alempaan taloudelliseen luokkaan kuuluvia opiskelijoita, valitettavasti korkeimmin valikoivissa oppilaitoksissa, joissa hyväksymisprosentit ovat alhaisimmat, erityisesti HYPSM-kouluissa, alempiin tuloluokkiin kuuluvien opiskelijoiden rekrytoiminen, hyväksyminen ja opintoihin jääminen on edelleen haastavaa (lähde)

Keskustelu ja moninaisuuteen liittyvä ongelma amerikkalaisella korkeakouluopiskelupaikkakunnalla tulee jatkossakin olemaan kiihkeää.

Mutta monet oppilaitokset ovat tekemässä merkittäviä muutoksia edistääkseen monimuotoisuutta kampuksillaan sekä akateemisissa ohjelmissa ja opetuksen ulkopuolisissa tapahtumissa.

Lähempi katsaus HYPSM-kouluihin

Huolimatta siitä, että kaikki viisi HYPSM-koulua kuuluvat Yhdysvaltojen johtaviin korkeakouluihin ja ovat tunnettuja kaikkialla maailmassa, jokaisella yliopistolla on oma havaittava lisäarvolupauksensa ja ainutlaatuiset ominaisuutensa, etusija suurimmaksi osaksi opiskelijan tavoitteista ja uratavoitteista riippuen.

Harvard

Harvard, joka on ensimmäinen HYPSM-lyhenteessä, on ehkä tunnetuin ja viitatuin Ivy League -yliopisto sekä vanhin, sillä se on perustettu vuonna 1636.

Harvardin missio on selkeä: ”kouluttaa kansalaisia ja kansalaisia-johtajia yhteiskuntaamme varten” (lähde).

Heidän toiveenaan on tutustuttaa opiskelijat uusiin tapoihin ajatella ja ymmärtää maailmaa ja painottaa seuraavan sukupolven tutkijoiden sekä johtajien luomista.

Ja historiallisesti he ovat onnistuneet siinä – he ovat luoneet pohjan uskomattoman tunnetulle ja laadukkaalle koulutukselle.

Hyväksyntä Harvardiin on alhaisimpia verrattuna muihin norsunluurannikkokouluihin, mutta hyväksyminen ja näin ollen myös valmistuminen merkitsee pääsyä uskomattoman arvostettuun joukkoon alumneja, joihin kuuluvat muun muassa Barack Obama ja Bill Gates.

Tänä päivänä Harvard tarjoaa laajan areenan ulkomaisia opinto-ohjelmia ja opetussuunnitelmia, joissa keskitytään reaalimaailman soveltamiseen ja opiskeluun, ja se on luonut väyliä tavoittaa ja rekrytoida opiskelijoita erilaisista taloudellisista, sosiaalisista ja rodullisista taustoista.

Yale

Hieman Harvardia myöhemmin vuonna 1701 perustettu Yale edistää globaalia strategiaa opetuksessaan ja opiskelussaan ja ilmoittaa olevansa sitoutunut ”parantamaan maailmaa tänään ja tuleville sukupolville.” (lähde)

Yliopiston opiskelijat ovat osa opinto-ohjelmaa, joka toivoo saavuttavansa maailman globaalilla tasolla, luoden mahdollisuuksia maailmanlaajuiselle tutkimukselle ja globaaleille verkostoille sekä opiskelijan Yalessa opiskellessa että valmistumisen jälkeen.

Yalen opiskelijat ovat myös globaalisti moninaisia, sillä yliopisto hyväksyy noin 22 prosenttia opiskelijoistaan ulkomailta.

Yliopisto pyrkii lisäksi tarjoamaan hyväksyntää erilaisista taloudellisista lähtökohdista tuleville opiskelijoille tarjoamalla anteliaampaa taloudellista tukea hakijoille, jotta opiskelijat pääsisivät opiskelemaan tuloista riippumatta.

Samankaltainen arvostus kuin Harvardilla, Yalen koulutuksen arvoa tukevat johdonmukaisesti sen opiskelijoiden korkeat työllistymisprosentit valmistumisen jälkeen – vaikkakin lisämahdollisuuksien myötä tulee tietysti myös erittäin rasittava työmäärä.

Princeton

Princeton, kolmas HYPSM-lyhenteessä ja viimeinen ”kolmesta suuresta”, on yliopisto, joka toivoo voivansa vaikuttaa ihmiskunnan palvelemiseen.

Se perustettiin 45 vuotta Yalen jälkeen vuonna 1775, ja se on Yhdysvaltojen neljänneksi vanhin korkeakoulu, josta on valmistunut Nobel-palkittu kirjailija Toni Morrison sekä korkeimman oikeuden apulaisoikeusoppinut Sonia Sotomayor (lähde).

Princeton keskittyy myös voimakkaasti tutkimukseen muun muassa tekniikan ja luonnontieteiden, humanististen tieteiden sekä luonnon- ja yhteiskuntatieteiden aloilla ja kilpailukykyisiin opinto-ohjelmiin, jotka keskittyvät oppimiseen, luovuuteen, innovointiin ja yhteistyöhön.

Toivoen myös luovansa laajemman mahdollisuuksien verkon kaikille mahdollisille opiskelijoille, Princeton tarjoaa rahoitustukiohjelmia ja stipendejä, jotka mahdollistavat joidenkin perustutkintotason opiskelijoiden, joiden perheet tienaavat alle 65 000 dollaria vuodessa, valmistumisen velattomana (lähde).

Stanford

Viiden Ivy Leaguen oppilaitoksen listan neljäs lisäys on Stanford, joka avattiin vuonna 1891 (nuorin HYPSM:n kouluista).

Yliopisto painottaa jatkuvasti kehittyviä arvojaan, jotka ovat muuttuneet maailman ja kulttuurin mukana viimeisten 125 vuoden aikana (lähde).

Yliopisto ottaa vastaan noin 1700 opiskelijaa vuodessa, ja se tarjoaa hyväksyntää hakijoille akateemisen huippuosaamisen, älykkyyden ja henkilökohtaisen tarinan perusteella.

Lisäksi Stanford tarjoaa Princetonin tavoin täyden lukukausimaksun, huoneen ja ruokailun opiskelijoille, joiden perheen tulot ovat alle 65 000 dollaria, ja täyttää myös lukukausimaksutarpeet opiskelijoille, joiden perheen yhteenlasketut vuotuiset tulot ovat alle 150 000 dollaria vuodessa.

Muista HYPSM-kouluista poiketen Stanford sijaitsee keskellä Piilaaksoa Kaliforniassa, ja sieltä on valmistunut menestyneitä teknologiaopiskelijoita, kuten Instagramin perustajia.

Sen lisäksi Stanford ei ole vieras muillakaan menestyksen väylillä, kuten viihdeteollisuudessa, sillä sieltä ovat valmistuneet näyttelijättäret Jennifer Connelly ja Sigourney Weaver sekä lähetystoimittajat Ted Koppel ja Rachel Maddow (lähde).

Joidenkin mukaan Stanford on norsunluurannikon huippuyliopistojen listan ykkönen niiden korkeakoulujen joukossa, jotka ovat merkittävien kustannustensa arvoisia.

Hyväksyminen Stanfordiin on ensisijaisesti riippuvainen opiskelijan ja yliopiston tavoitteiden yhteensopivuudesta, nimittäin siitä, että opiskelijalla on vaikutusta sekä koko maailmaan että Stanfordin yhteisöön (lähde).

MIT

Viimeinen lisäys HYPSM-lyhenteeseen, Massachusetts Institute of Technology (MIT), perustettiin vuonna 1861 ”kiihdyttämään kansakunnan teollista vallankumousta”, ja se edistää oppijoiden yhteisöä, joka on ”eliittiä, mutta ei elitistinen” sekä ”taiteellinen, numeroihin pakkomielteisesti suhtautuva ja vastaanottavainen lahjakkaille ihmisille riippumatta siitä, mistä he tulevat” (lähde).

MIT keskittyy myös palvelemaan koko maailmaa, ja sillä on globaali näkökulma teknologian ja teollisuuden opetukseen ja oppimiseen.

Kolmen ”suuren” koulun tapaan MIT on jättänyt suuremman jalanjäljen tieteen ja teknologian aloilla sekä innovatiivisten ideoiden löytämisessä.

Muuten MIT:n ohjelmatarjonta keskittyy sekä tutkimukseen että opetukseen osana tiedekuntayhteisöä, joka luo MIT:ssä ainutlaatuisen oppimisympäristön.

MIT:n tiedekunnan entiset ja nykyiset jäsenet ovat saaneet kunnianosoituksia ja palkintoja, mukaan lukien sekä Nobel- että Pulitzer-palkinnot.

MIT:n opiskelukustannukset ovat hiukan alhaisemmat kuin Harvardin, Yalen ja Princetonin, mutta eivät paljoa.

Yliopisto ilmaisee kuitenkin jatkuvasti sitoutuneensa jatkuvaan työhön monimuotoisuuden edistämiseksi sekä tiedekunnassa että opiskelijoiden keskuudessa (lähde).

HYPSM-koulujen arvo: Ovatko ne sen arvoisia?

Olipa kyseessä sitten perinteinen Ivy League -koulu Yhdysvaltojen koillisosassa tai jokin HYPSM-oppilaitoksista – kaikki kantavat varmasti mukanaan nimeä, joka ansaitsee tunnustusta.

Nämä arvostetut korkeakoulut ja yliopistot kuuluvat Amerikan vanhimpiin, ja ne on rankattu parhaiksi paikoiksi saada koulutusta paitsi Yhdysvalloissa myös maailmanlaajuisesti.

Kysymykseksi jää kuitenkin: onko opiskelu jossakin näistä oppilaitoksista arvokkaampaa kuin missä tahansa muussa korkeakoulussa? Todennäköisesti vastaus riippuu siitä, kenelle kysymyksen esittää.

Miten arvoa mitataan?

Kun pohdimme arvon merkitystä, mittaamme yksinkertaisesti sitä, mitä toivomme saavamme jostain verrattuna pyydettyyn hintaan. HYPSM:n kouluun osallistumisen osalta tuo hinta on korkea.

Lisäarvo on monien vanhempien ja opiskelijoiden mukaan verrannollinen osallistumiskustannuksiin niille, jotka toivovat pääsevänsä hyväksytyksi.

Tässä tapauksessa lisäarvo piilee sekä mahdollisuuksissa että tulevassa menestyksessä.

Totuus on kuitenkin se, että opiskelijat voivat saada erinomaisen koulutuksen ja samansuuntaista menestystä tulevaisuudessa sekä missä tahansa norsunluurannikkokoulussa että yleisessä vapaan taiteen yliopistossa. Kummallakin on omat etunsa ja haittansa.

Suuri osa vastauksesta siihen, onko HYPSM-koulu sen arvoinen tai arvokkaampi kuin muut korkeakoulut ja yliopistot, piilee yksinkertaisesti opiskelijan tavoitteissa ja syissä, joiden vuoksi opiskelija toivoo opiskelevansa jossakin näistä oppilaitoksista.

Siltikin HYPSM-kouluun osallistumiselle on luontaisia tiettyjä ominaisuuksia ja etuja, jotka voivat lisätä joitakin konkreettisia etuja, mukaan lukien pääsy tunnetuille valmistuneille opiskelijoille, lisätyt ura- ja harjoittelumahdollisuudet sekä erityiset akateemiset ohjelmat, joissa on arvostettu opettajakunta.

Alempana on lueteltu joitakin HYPSM:n tai norsunluurannikko-oppilaitoksen opiskelun konkreettisempia etuja:

Alumnit ja verkostoituminen

Kun voit sanoa, että myös entinen presidentti tai vaikutusvaltainen liikemies on valmistunut korkeakoulustasi, ovet todennäköisesti avautuvat tiellesi. Sitä ei voi kiistää.

Tuntuu myös siltä, että pääsy näihin henkilöihin on ilmeistä, sillä monet heistä vierailevat yliopistoissa uudelleen keskustelujen ja/tai jatkotutkimusten merkeissä.

Monien näistä kouluista valmistuneet tarjoavat myös harjoittelumahdollisuuksia sekä työllistymisresursseja globaaleissa organisaatioissa ja tunnetuissa, maailmanlaajuisissa yrityksissä.

Työuramahdollisuudet ja harjoittelupaikat

Keskiarvoja tarkasteltaessa Ivy League -instituuteista ja HYPSM-kouluista valmistuneilla on taipumus ansaita valmistumisensa jälkeen yleensä enemmän rahaa, kun verrataan muista, vähemmän valikoivista oppilaitoksista valmistuneisiin kollegoihinsa.

Yksinkertaisesti koulun nimi ansioluettelossa voi mahdollistaa mahdollisuuden, jota ei ehkä muuten olisi ollut saatavilla.

Työpaikka ei kuitenkaan ole tae, ja vaikka ovi voi avautua, se ei välttämättä tarkoita korkeampaa pätevyyttä.

Koulutus ja akateeminen ohjelmointi

HYPSM:n koulunkäynti ei takaa ylivertaista koulutusta – suuri osa opiskelijan koulutuksesta määräytyy sen mukaan, kuinka paljon hän panostaa siihen.

Näissä kouluissa on kuitenkin tiedekunnan jäseniä, jotka tekevät huomattavia määriä tutkimusta omilla tieteenaloillaan, mikä antaa opiskelijoille mahdollisuuden oppia joiltakin älykkäimmiltä ja lahjakkaimmilta opettajilta (lähde).

Loppuajatuksia

Yliopistokustannukset nousevat jatkuvasti, ja monet opiskelijat eivät maksa vain nelivuotisesta korkeakoulututkinnosta vaan pikemminkin pyrkivät suorittamaan ylempiä tutkintoja sekä maisterin tutkintoa varten että tohtorin tutkintoa varten.

Nämä opiskelijat ovat ilmaisseet ylitsepääsemättömän velkataakan valmistumisen jälkeen, ja se on ollut – ja tulee jatkossakin olemaan – valtakunnallinen ongelma.

Jatkuvien taloudellisten avustusohjelmien, apurahojen ja pyrkimyksen tarjota hyväksyntää kaikille opiskelijoille taloudellisesta asemasta riippumatta, mahdollisuus osallistua HYPSM:n oppilaitokseen on laajentunut, jotta se tavoittaisi paljon enemmän opiskelijoita erilaisista taustoista.

Osallistumisen arvo voi olla uskomattoman suuri yhdelle opiskelijalle, jolla on unelma päästä Harvardiin.

Aivan samanlaisella opiskelijalla ei ehkä ole halua päästä norsunluurannikkoyliopistoon, vaan hänellä on ennemminkin haaveena tehdä jälkensä paikallisen vapaan sivistystyön tai kansalaisopiston ympäröivässä yhteisössä.

Kummallekin on todellakin tarvetta. Kumpaankin korkeakouluun osallistuminen on ehkä yhtä arvokasta siinä mielessä, että jokainen opiskelija toivoo voivansa parantaa maailmaa, jossa elämme, omalla tavallaan.