Perusteet

Hypninen päänsärky on harvinainen, primaarinen päänsärkyhäiriö (primaarinen päänsärkyhäiriö on päänsärkyhäiriö, jota ei voida yhdistää muuhun sairauteen). Sen ainutlaatuisin piirre on, että se kehittyy AINOASTAAN unen aikana ja herättää siitä kärsivän, minkä vuoksi sitä on kutsuttu myös ”herätyskellopäänsäryksi”.

Henkilöiden, joilla on uusi tai koskaan arvioimaton hypninen päänsärky, tulisi olla lääkärin huolellisesti arvioitavana, jotta voidaan:

• Varmistaa, ettei päänsäryn taustalla ole sekundaarisia syitä. Joitakin esimerkkejä ovat kallonsisäinen häiriö, joka aiheuttaa korkeaa kallonsisäistä painetta, uniapnea, yöllinen korkea verenpaine, yöllinen matala verensokeri ja lääkityksen vieroitusoireet (eli kun kipulääkitys loppuu yön aikana, päänsärky puhkeaa); tai
• Varmistaakseen, ettei heillä ole muuta primaarista päänsärkyhäiriötä, joka voi jäljitellä hypnistä päänsärkyä. Esimerkkejä primaarisista päänsärkyhäiriöistä, jotka voivat esiintyä unesta johtuen, ovat klusteripäänsärky ja migreenipäänsärky.

Hypniset päänsäryt ovat usein esiintyviä päänsärkyjä (esiintyvät yli 10 päivänä kuukaudessa), jotka esiintyvät vain unen aikana. Päänsärky kestää 15 minuutista 4 tuntiin heräämisen jälkeen. Usein hypninen päänsärky alkaa 50 ikävuoden jälkeen, mutta sitä voi esiintyä myös nuoremmilla ihmisillä. Kipu voi vaihdella lievästä kovaan, ja se on yleensä molemminpuolista (molemmin puolin päätä). Joskus ihmiset saattavat kuvata migreenin kaltaisia oireita, kuten pahoinvointia, hypnisen päänsäryn yhteydessä.

Lisätietoa hypnisen päänsäryn diagnosoinnissa käytetyistä kriteereistä on International Classification of Headache Disorders 3rd edition (beta-versio) -sivustolla: https://www.ichd-3.org/other-primary-headache-disorders/4-9-hypnic-headache/

Hoito

Nukkumaanmenoaikaiset kofeiiniannokset ovat yleisimmin käytetty hoito. Useimmilla potilailla kofeiini ei paradoksaalisesti estä potilaita nukkumasta riittävästi. Melatoniinin, flunaritsiinin ja indometasiinin on osoitettu tehoavan joissakin tapauksissa.

Litiumkarbonaattia voidaan käyttää hypnisen päänsäryn pysäyttämiseen, mutta sitä on käytettävä varoen erityisesti munuaissairauksien, kilpirauhassairauksien, nestehukan tai diureettien käytön yhteydessä.

Joidenkin tapaustutkimusten mukaan myös topiramaatin päivittäinen ennaltaehkäisevä käyttö on tehokasta.

Yhteenveto

Hypninen päänsärky on harvinaista, ja se tulisi diagnosoida vasta, kun muut syyt on suljettu pois. Hypninen päänsärky alkaa unen aikana ja herättää sairastuneen, minkä jälkeen se kestää yleensä 15-180 minuuttia. Litiumkarbonaatti, kofeiini, melatoniini, flunaritsiini, indometasiini ja topiramaatti ovat onnistuneet hypnisen päänsäryn hoidossa.