Introduction

Hyperlipidemia on lääketieteellinen termi, jolla tarkoitetaan veren epätavallisen korkeita rasvojen (lipidien) pitoisuuksia (tunnetaan yleisesti korkeana kolesterolina). Kaksi tärkeintä veressä esiintyvää lipidityyppiä ovat triglyseridit ja kolesteroli. Vaikka hyperlipidemia voi olla perinnöllistä, se on useammin epäterveellisten elämäntapojen seurausta.

• Triglyseridejä syntyy, kun elimistö varastoi ylimääräisiä kaloreita, joita se ei tarvitse energiaksi. Niitä tulee myös suoraan ruokavaliostasi elintarvikkeista esim. punaisesta lihasta ja täysrasvaisista maitotuotteista. Runsaasti puhdistettua sokeria, fruktoosia ja alkoholia sisältävä ruokavalio nostaa triglyseridien määrää.
• Kolesterolia tuotetaan luonnollisesti maksassa, ja jokainen elimistön solu käyttää sitä. Triglyseridien tavoin kolesterolia on myös rasvaisissa elintarvikkeissa, kuten kananmunissa, punaisessa lihassa ja juustossa.

Korostunut kolesteroli lisää sydänsairauksien ja aivohalvauksen riskiä.

• Maailmanlaajuisesti kolmannes sepelvaltimotaudeista johtuu korkeasta kolesterolista.
• Kaiken kaikkiaan kohonneen kolesterolin arvioidaan aiheuttavan 2,6 miljoonaa kuolemantapausta (4,5 % kaikista kuolemantapauksista) ja 29,7 miljoonaa työkyvyttömyyskorjattua elinvuotta (DALYS) eli 2,0 % kaikista DALYSista.
• Kohonnut kokonaiskolesteroli on merkittävä tautitaakan aiheuttaja sekä kehittyneissä että kehitysmaissa sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskitekijänä.

Kliinisesti merkityksellinen anatomia

Kolesteroli on lipofiilinen molekyyli, joka on välttämätön ihmisen elämälle. Sillä on monia tehtäviä, jotka edistävät solujen normaalia toimintaa. Esimerkiksi kolesteroli on

• Tärkeä osa solukalvoa
• Osallistuu kalvon rakenteelliseen rakenteeseen sekä muokkaa sen juoksevuutta
• Toimii D-vitamiinin, steroidihormonien (esim. kortisoli ja aldosteroni sekä lisämunuaisen androgeenit) ja sukupuolihormonien (esim. testosteroni, estrogeenit ja progesteroni) synteesin esiaste-molekyylinä.
• On sappisuolan ainesosa, jota käytetään ruoansulatuksessa helpottamaan rasvaliukoisten A-, D-, E- ja K-vitamiinien imeytymistä.

Sen vuoksi, että kolesteroli on enimmäkseen lipofiilinen, se kulkeutuu veren kautta triglyseridien kanssa lipoproteiinihiukkasten (HDL, IDL, LDL, VLDL ja kylomikronit) sisällä.

Kolesteroli voi kulkeutua vereen ravinnon rasvan ruoansulatuksen kautta kylomikronien kautta. Koska kolesterolilla on kuitenkin tärkeä rooli solujen toiminnassa, sitä voidaan myös syntetisoida suoraan elimistön jokaisessa solussa. Kolesterolin synteesi alkaa asetyyli-CoA:sta ja seuraa monimutkaisten reaktioiden sarjaa pääasiassa maksassa, jossa tapahtuu suurin osa de-novo-kolesterolisynteesistä.

Vammamekanismi / patologinen prosessi

Jos verenkierrossa on liikaa kolesterolia, osa ylimääräisestä kolesterolista voi jäädä valtimoiden seinämiin, ajan mittaan tämä kerääntyy ja muodostaa plakkeja. Nämä plakit voivat kaventaa verisuonia ja tehdä niistä vähemmän joustavia; tätä prosessia kutsutaan ateroskleroosiksi.

• Sepelvaltimoverenkierron ateroskleroosi johtaa sepelvaltimotautiin
• Kaulavaltimoiden ja nikamavaltimoiden ateroskleroosi johtaa aivohalvausoireisiin.

CAD (joka aiheuttaa iskeemisen sydänsairauden) on maailmanlaajuisesti johtava kuolinsyy, jota seuraavat aivohalvaukseen liittyvät kuolemat. Yhdessä nämä patologiat pysyivät johtavina kuolinsyinä maailmanlaajuisesti viimeisten 15 vuoden aikana, ja niiden osuus oli 15,2 miljoonaa kuolemantapausta vuonna 2016.

Transrasvoilla on haitallisia vaikutuksia lipidien ja lipoproteiinien aineenvaihduntaan ja ne edistävät endoteelin toimintahäiriöitä, insuliiniresistenssiä, tulehdusta ja rytmihäiriöitä.

Kliininen esittely

Hyperlipidemialla ei ole oireita, joten ainoa tapa havaita se lääkärille on tehdä verikoe eli lipidipaneeli tai lipidiprofiili. Tämä testi määrittää kolesterolipitoisuuden.

Historia ja tutkimus

Kun todetaan hyperlipidemian diagnoosi, suositellaan seuraavaa, sekä anamneesi että fyysinen tutkimus voivat antaa hyödyllistä tietoa.

• Jos suvussa on todettu ennenaikaista ateroskleroottista sydän- ja verisuonitautia, sukutaulun rakentaminen on hyödyllistä.
• Kysy toissijaisista syistä, kuten tupakoinnista, diabeteksesta, kokonaiskalorien, tyydyttyneiden ja transrasvojen saannista ravinnosta, liikunnasta ja lääkehoidoista
• Kysy myös sydän- ja verisuonisairauden oireista (angina pectoris, ajoittainen klaudikaatio, ohimenevät iskeemiset kohtaukset) on tärkeää.
• Potilailla, joilla on hyperkolesterolemia, palpoi kaikki pulssit ja selvitä kaulavaltimoiden ja reisiluun mustelmat.
• Perinnöllistä hyperkolesterolemiaa epäilevillä potilailla sydämen huolellinen tutkiminen aterooman kerrostumisesta johtuvan supravalvaarisen aorttastenoosin varalta on perusteltua.

Diagnostiset menetelmät

Plasman lipidiprofiili on mitattava kaikilta yli 40-vuotiailta aikuisilta, mieluiten 10-12 tunnin yöpaaston jälkeen. Lipidiprofiilissa ilmoitetaan:

• kokonaiskolesteroli
• matalan tiheyden lipoproteiinien (LDL) kolesteroli
• korkean tiheyden lipoproteiinien (HDL) kolesteroli
• triglyseridit

Suositukset seulontaan:

• Miehet, jotka ovat yli 35-vuotiaita
• Naiset, jotka ovat yli 45-vuotiaita
• Diabeteksen esiintyminen
• Tupakointi
• Suvussa esiintynyt sydänsairaus
• Henkilökohtainen sydänsairaus tai perifeerinen verisuonisairaus
• Lihavuus (BMI > 30)
• Verenpainetauti

Korostunut kolesteroli Tilanne ja kehityssuunnat

• Korostunut kolesteroli lisää sydänsairauksien ja aivohalvauksen riskiä.
• Maailmanlaajuisesti kolmannes sepelvaltimotaudeista johtuu korkeasta kolesterolipitoisuudesta.
• Kaiken kaikkiaan kohonneen kolesterolipitoisuuden arvioidaan aiheuttavan 2,6 miljoonaa kuolemantapausta (4,5 % kaikista kuolemantapauksista) ja 29,7 miljoonaa työkyvyttömyyskorjattua elinvuotta (DALYS) eli 2,0 % kaikista DALYSista.
• Kohonnut kokonaiskolesteroli on merkittävä tautitaakan aiheuttaja sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskitekijänä.
• Vuonna 2008 aikuisten kohonneen kokonaiskolesterolin (≥ 5,0 mmol/l) maailmanlaajuinen esiintyvyys aikuisilla oli 39 % (miehillä 37 % ja naisilla 40 %). Maailmanlaajuisesti keskimääräinen kokonaiskolesteroli muuttui vain vähän vuosien 1980 ja 2008 välillä, sillä se laski miehillä ja naisilla alle 0,1 mmol/l vuosikymmenessä.
• Kohonneen kokonaiskolesterolin esiintyvyys oli korkein WHO:n Euroopan alueella (54 % molemmilla sukupuolilla) ja seuraavaksi korkein WHO:n Amerikan alueella (48 % molemmilla sukupuolilla). WHO:n Afrikan alueella ja WHO:n Kaakkois-Aasian alueella prosenttiosuudet olivat alhaisimmat (22,6 % AFR:n alueella ja 29,0 % SEAR:n alueella).
• Kohonneen kokonaiskolesterolin esiintyvyys kasvoi huomattavasti maan tulotason mukaan. Matalan tulotason maissa noin neljänneksellä aikuisista oli kohonnut kokonaiskolesteroli, alemman keskitulotason maissa tämä nousi noin kolmannekseen väestöstä molemmilla sukupuolilla. Korkean tulotason maissa yli 50 prosentilla aikuisista oli kohonnut kokonaiskolesteroli, mikä on yli kaksinkertainen määrä alhaisen tulotason maihin verrattuna.

Hoito / interventiot

Hyperkolesterolemian hoidon kulmakiviä ovat

• terveelliset elintavat,
• optimipaino,
• tupakoimattomuus,
• 150 minuutin viikoittainen liikunta ja
• ruokavalio, jossa on niukasti tyydyttyneitä ja trans-rasvahappoja ja runsaasti kuituja, hedelmiä ja vihanneksia sekä rasvaista kalaa.

Jos elämäntapamuutokset eivät riitä hyperlipidemian hoitoon, aloitetaan lääkitys. Yleisiä kolesterolia ja triglyseridejä alentavia lääkkeitä ovat:

• statiinit, esim:
  • atorvastatiini (Lipitor)
  • fluvastatiini (Lescol XL)
  • lovastatiini (Altoprev)
  • pitavastatiini. (Livalo)
  • pravastatiini (Pravachol)
  • rosuvastatiini (Crestor)
  • simvastatiini (Zocor)
• sappi-happoja sitovat hartsit, kuten:
  • kolestyramiini (Prevalite)
  • kolesevelaami (WelChol)
  • kolestipoli (Colestid)
• kolesterolin imeytymisen estäjät, kuten aszetimibi (Zetia)
• injektoitavat lääkkeet, kuten alirokumabi (Praluent) tai evolokumabi (Repatha)
• fibraatit, kuten fenofibraatti (Fenoglide, Tricor, Triglide) tai gemfibrotsiili (Lopid)
• niasiini (Niacor)
• omega-3-rasvahappojen lisäravinteet
• muut kolesterolia alentavat lisäravinteet

Ennuste

Hyperkolesterolemian suurimpana riskinä ovat haitalliset sydämen tapahtumat. Statiinien käyttöönoton jälkeen hyperkolesterolemiaan liittyvä kuolleisuus on kuitenkin vähentynyt merkittävästi monissa tutkimuksissa. Nykyään kolesterolin alentaminen on hyödyllinen strategia sydänsairauksien primaaripreventiossa.

Komplikaatiot

• 

  Sydänsairaus

• Aivohalvaus
• Perifeerinen verisuonisairaus

Fysioterapia

Hyperkolesterolemia on yleinen sairaus, johon liittyy valtavasti sairastavuutta ja kuolleisuutta ja joka johtaa korkeisiin terveydenhuollon kustannuksiin. Sairauden hallitsemiseksi tarvitaan sydänsairauksien ennaltaehkäisyyn omistautunut moniammatillinen tiimi. Lääkäreiden lisäksi farmaseutin, sairaanhoitajan, ravitsemusterapeutin ja fysioterapeutin rooli on ratkaiseva hyperkolesterolemian hoidossa.

Fysioterapia Liikunnan vaikutukset lipidiprofiileihin (avuksi liikuntaharjoittelun valintaan)

• Vaikka aerobinen liikunta ei välttämättä alenna LCL-C:tä, se voi parantaa insuliiniherkkyyttä, alentaa triglyseridipitoisuuksia ja lisätä HDL:n määrää
• Säännöllisen fyysisen aktiivisuuden on osoitettu lisäävän HDL-kolesterolia samalla kun se ylläpitää ja teoriassa kompensoi LDL-kolesterolin ja triglyseridien määrän kasvua. Aktiivisuustasojen ja HDL-kolesterolitasojen välillä näyttää olevan lineaarinen annos-vastesuhde.
• LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksien alenemiseen tarvitaan kuitenkin intensiivisempää aktiivisuutta.
• Pitkäkestoista, kohtuullisen intensiivistä aerobista liikuntaa tulisi suositella lähtökohdaksi niille, jotka ovat aiemmin olleet istumatyöläisiä tai joille liikunta on uutta.
• Korkealla intensiteetillä suoritettava aerobinen liikunta näyttää parantavan tehokkaasti lipidiprofiilia.
• 

  Aerobiseen liikuntaan (intensiteetin ja/tai keston lisäämisen kautta) liittyvän kalorikulutuksen lisääntymisen on osoitettu vaikuttavan myönteisesti lipoproteiinilipaasiaktiivisuuteen, HDL-kolesterolipitoisuuksiin ja lipidiprofiiliin.

• Vastuskestävyysharjoittelun aikana on johdonmukaisesti osoitettu, että lisääntynyt liikemäärä (sarjojen ja/tai toistojen lukumäärän lisäämisen kautta) vaikuttaa enemmän lipidiprofiiliin kuin lisääntynyt intensiteetti (esim. korkean painon ja matalan toistomäärän harjoittelun kautta).
• Vastuskestävyysharjoittelu tarjoaa toimivan vaihtoehdon aerobiselle harjoittelulle tai on tehokas interventio itsenäisesti.
• Korkean intensiteetin harjoittelun (>85 % 1 RM) ei ole osoitettu olevan tehokkaampaa kuin kohtuullisen intensiteetin harjoittelun (50-85 % 1 RM).
• Vastusharjoittelun lisääminen aerobiseen harjoitteluun täydentää – ja mahdollisesti tehostaa – vaikutuksia lipidiprofiiliin,

Pilottitutkimuksessa havaittiin, että 15 viikon ajan kestävään harjoitteluun (Resisted Training, RT) osallistuneiden postmenopausaalisten naisten ferritiini korreloi positiivisesti ferritiiniin, kokonaiskolesteroliin, matalan tiheyden lipoproteiineihin ja ei-korkean tiheyden lipoproteiinien muodostamaan kolesteroliin, kun taas HDL:n kanssa havaittiin, että HDL:n kanssa havaittiin, että ferritiinillä esiintyvä ferritiini oli positiivinen, mutta HDL:n kanssa havaittiin, että ferritiinillä esiintyvä ferritiini esiintyi positiivista, mutta HDL:llä esiintyvä hyperkolesteroli esiintyvä ferriitti oli negatiivinen. Näiden löydösten vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin laajamittainen kohortti.

1. 1.0 1.1 WHO Kohonnut kolesteroli Saatavissa:https://www.who.int/gho/ncd/risk_factors/cholesterol_text/en/ (viimeinen hakupäivä 9.3.2020)
2. Huff T, Jialal I. Physiology, cholesterol.2019 Saatavissa:https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK470561/ (viimeinen hakupäivä 9.3.2020)
3. Janapala US, Reddivari AK. Matalan kolesterolin ruokavalio. InStatPearls 2019 Nov 25. StatPearls Publishing. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK551722/ (viimeinen haku 9.3.2020)
4. 4.0 4.1 4.2 Ibrahim MA, Jialal I. Hyperkolesterolemia. InStatPearls 2019 Feb 16. StatPearls Publishing. saatavissa osoitteesta:https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK459188/ (viimeisin hakupäivä 9.3.2020)
5. Healthline What You Should Know About Hyperlipidemia (Mitä sinun pitäisi tietää hyperlipidemiasta) saatavissa osoitteesta:https://www.healthline.com/health/hyperlipidemia (viimeisin hakupäivä 9.3.2020)
6. Mann S, Beedie C, Jimenez A. Differoivat vaikutukset aerobisen liikunnan, kestävyysharjoittelun ja yhdistettyjen harjoittelumuotojen vaikutuksista kertyvään kolesterolipitoisuuteen ja lipidiprofiiliin: katsaus, synteesi ja suositukset. Sports Medicine. 2014 Feb 1;44(2):211-21. Saatavissa:https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3906547/ (viimeisin haku 9.3.2020)
7. Ward LJ, Hammar M, Lindh-Åstrand L, Berin E, Lindblom H, Rubér M, Holm AC, Li W. Vaikuttaako kestävyysharjoittelu ferritiinitasoihin ja aterogeenisten lipidien määrään postmenopausaalisilla naisilla?-A pilot trial. Tieteellisiä raportteja. 2020 Mar 2;10(1):1-8.