Hyfrecator eroaa muista sähkökirurgisista laitteista ensisijaisesti siinä, että se on heikkotehoinen, jota ei ole tarkoitettu kudosten leikkaamiseen tai käytettäväksi muilla kuin tajuissaan olevilla potilailla. Syynä tähän on se, että hyfrecatorissa ei käytetä dispersiivistä paluualustaa tai ”potilaslevyä” (johon sähkökirurgiassa viitataan joskus väljästi myös nimellä ”maadoitusalusta”.) Näin ollen se joko välittää hyvin pienitehoisen virran pinsettien kärkien välissä (bipolaarinen ulostulo) tai sitten se välittää vaihtovirtaa. virtaa yksittäisen teräväkärkisen metallisen elektrodisondin ja potilaan välillä, jolloin vain potilaan itsekapasitanssi muodostaa virran nielun (tämä vastaa sitä, että siirtymävirran katsotaan olevan paluuvirta).

Jälkimmäisessä tilassa potilaan on istuttava tai makaa eristetyllä pöydällä, aivan kuten silloin, kun on kyse esineistä, jotka ladataan sähköstaattisesti korkeajännitteisellä tasajännitteellä (esimerkiksi Van de Graaffin generaattorilla). Potilaan ja vieraiden johtimien (kuten jostain maadoitukseen johtavan metallipöydän) väliset harhailevat maadoitusreitit voivat tarjota potilaan lisäksi toisen kapasitatiivisen säiliön, ja hoitoalueen palaminen voi siten johtua potilaan ja maadoituksen välillä kulkevasta virrasta. Tästä syystä hyfrektaatio ja kaikki maadoittamattomat sähkökirurgiset toimenpiteet tehdään vain tajuissaan oleville potilaille, jotka ovat tietoisia palovammasta ja epämukavuudesta, joka aiheutuu ei-toivotusta maadoitusreitistä. (Niissä sähkökirurgiatyypeissä, joissa käytetään maadoitustyynyä, maadoitustyynyn reitti toimii niin matalaresistanssisena maadoituksena koneelle, että muut ylimääräiset maadoitusväylät muuttuvat merkityksettömiksi, ja näin ollen asianmukaisin varotoimin näitä menetelmiä voidaan käyttää ja usein käytetäänkin nukutetuilla potilailla).

Koska hyfrektaatio on aina suhteellisen pienitehoinen menetelmämuoto, sitä voidaan käyttää joissakin tilanteissa (kuten hyvin pienten naevusten poistossa tai ihomerkintöjen irrottamisessa) ilman paikallispuudutusta. Monissa muissa käyttötarkoituksissa suurempien vaurioiden tuhoamiseksi käytetään paikallispuudutusinjektiota tai alueellista hermosalpausta. Hyfrektaatiosta aiheutuva kipu johtuu kudoksen palamisesta, ja sähkövirran aiheuttama kipu puuttuu, koska korkea (radio)taajuus ei suoraan aiheuta hermojen purkautumista.

Vaikka hyfrektaattoria ei käytetäkään ensisijaisesti kudoksen leikkaamiseen, sitä voidaan käyttää toissijaisesti verenvuodon hallintaan sen jälkeen, kun kudos on leikattu tavallisella kirurgisella skalpellilla, tai sitten sitä voidaan käyttää tuhoamaan osittain pinnallista kudosta, joka sitten poistetaan kyretillä raapimalla. Nämä tehdään paikallispuudutuksessa. Esimerkki tällaisesta yhdistelmämenetelmästä on ihotautilääkäreiden ihosyövän tuhoamiseen käyttämä vakiomenetelmä, jossa käytetään elektrodisiksaatiota ja kyretointia.