Olemme tutkineet hydrotropismia ja sen vuorovaikutusta gravitropismin kanssa herneen mutantin ja normaalien herneen (Pisum sativum L.) ja maissin (Zea mays L.) agravitrooppisissa juurissa. Hydrotropismin ja gravitropismin vuorovaikutusta herneen tai maissin normaaleissa juurissa tutkittiin myös mitätöimällä gravitrooppinen vaste klinostaatilla ja muuttamalla gravistimulaation ärsykekulmaa. Riippuen sekä hydrostimulaation että gravistimulaation voimakkuudesta taimien juurten hydrotropismi ja gravitropismi vaikuttavat voimakkaasti toisiinsa. Kun gravitrooppista vastetta vähennettiin joko geneettisesti tai fysiologisesti, juurten hydrotrooppinen vaste muuttui yksiselitteisemmäksi. Gravitaatiolle herkemmät juuret näyttävät myös vaativan suuremman kosteusgradientin hydrotropismin indusoimiseksi. Juurten positiivinen hydrotrooppisuus johtui eriytyneestä kasvusta pidentymisvyöhykkeessä; pidentyminen oli paljon estyneempää kostealla puolella kuin juurten kuivalla puolella. Ehdotettiin, että hydrotropismin aistimuskohta sijaitsee juuren lakissa, kuten myös gravitropismin aistimuskohta. Lisäksi auxiinin estäjä, 2,3,5-trijodibentsoehappo (TIBA), ja kalsiumkelaattori, etyleeniglykoli-bis-(β-aminoetyylieetteri)-N,N,N,N′,N′,N′-tetraetikkahappo (EGTA), estivät sekä hydrotropismia että gravitropismia juurissa. Nämä tulokset viittaavat siihen, että näillä kahdella tropismilla on yhteinen mekanismi signaalinsiirtovaiheessa.