Max Freedom Long kirjoitti saaneensa monet tapausesimerkkinsä ja ajatuksensa siitä, mitä kahunan magiassa tulisi etsiä, Honolulussa sijaitsevan Bishop Museumin johtajalta William Brighamilta. Vertaisarvioidussa Hawaiian Journal of History -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan ei ole uskottavia todisteita siitä, että nämä kaksi miestä olisivat tavanneet. Vaikka he olisivatkin tavanneet, Brigham ei ollut kahunojen asiantuntija eikä dokumentoinut omissa kirjoituksissaan mitään niistä tapahtumista, jotka Long on hänelle väittänyt, kuten kävelemistä kuuman laavan päällä. Kirjeissään ja käsikirjoituksissaan Brigham totesi, että havaijilaiset olivat ”alempiarvoinen rotu”, ja antoi ymmärtää, että he olivat laiskoja. Hän kutsui kuningatar Lili’uokalania ”paholaisnartuksi”, ”squawaksi” ja ”neekeriksi”.

Hawaijin alkuperäiskansojen tutkija Charles Kenn, joka on tunnustettu havaijilaisessa yhteisössä kahunaksi ja Havaijin historian ja perinteiden asiantuntijaksi, oli ystävällinen Max Freedom Longin kanssa, mutta hän sanoi: ”Vaikka tämä huna-tutkimus on mielenkiintoinen tutkimus, … se ei ole eikä ole koskaan ollutkaan havaijilainen.”

Pali Jae Lee, Bishop-museon tutkimuskirjastonhoitaja ja klassikkokirjan Tales From the Night Rainbow kirjoittaja, teki laajoja tutkimuksia Max Freedom Longista ja hunasta. Hän päätyi havaijilaisten vanhimpien kanssa tekemiensä haastattelujen perusteella siihen johtopäätökseen, että ”Huna ei ole havaijilaista.” Lee mainitsee Havaijin elävän aarteen, Havaijin kääntäjänä tekemästään työstä tunnetun Theodore Kelseyn, joka kirjoitti Longille vuonna 1936 kirjeen (joka on nyt Havaijin valtionarkistossa), jossa hän kritisoi Longin käyttämiä termejä ”unihipili” ja ”aumakua”.”

Kirjailija Nancy Kahalewai, lomilomi-hieronnan opettaja, kirjoitti, että ”perinteiset lomilomi-harjoittelijat eivät opeta tätä filosofiaa. Itse asiassa useimmat väittävät, ettei se ole lainkaan peräisin Havaijin alkuperäiskulttuurista.”

Wells Collegen professori Lisa Kahaleole Hall, Ph.D., joka on Havaijin alkuperäiskansa, kirjoitti Havaijin yliopiston julkaisemassa vertaisarvioidussa lehdessä, että huna ”ei muistuta lainkaan mitään havaijilaista maailmankatsomusta tai hengellistä käytäntöä”, ja kutsuu sitä osaksi ”New Age -henkistä teollisuutta”.

Tanskalaisen Kööpenhaminan yliopiston uskonnonhistorian apulaisprofessori Mikael Rothstein on useiden uskonnonhistoriaan ja uusiin uskonnollisiin liikkeisiin perehtyneiden kirjojen kirjoittaja. Hän kirjoitti huna-uskonnosta vertaisarvioidussa antologiassa:

Huna-uskonnon integroimisen sijaan new agerit näyttävät kuitenkin toteuttavan tämän perinteen radikaalia uudelleentulkintaa tai yksinkertaisesti keksivän perinteitä, jotka eivät koskaan olleet havaijilaisia. … New Age -esitykset määrittelevät uudelleen havaijilaisia käsitteitä sovittaakseen ne New Age -perussuuntauksiin.

Rothstein keräsi myös havaijilaisten alkuperäiskansojen mielipiteitä ja analyysejä Hunasta:

Hawaijin alkuperäiskansojen poliittisen näyttämön johtavien hahmojen mukaan tämänkaltainen New Age -esitys on suoranaista riistoa. Ihmiset ovat usein sitä mieltä, että muut kuin havaijilaiset loukkaavat alkuperäiskansojen immateriaalioikeuksia ja että Havaijin uskonnollisen perinnön kontekstista irrotettu käyttö rampauttaa ne arvot, jotka sisältyvät sellaisiin käsitteisiin kuin kahuna, hula, Lomi Lomi jne. Ajatusta siitä, että kuka tahansa voisi osallistua työpajaan ja kehittää kahunataitoja muutamassa viikossa, pidetään esimerkiksi naurettavana, sillä perinteinen kahunan osaaminen perustuu pikemminkin elämäntapaan kuin oppimiseen. …Tuomalla maahan havaijilaista etnisyyttä ja elvyttämällä Havaijin uskonnolliseksi perinnöksi miellettyä asiaa eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset new agerit… eivät tarvitse itse havaijilaisia. He tarvitsevat myytin heistä, ja niinpä he luovat sen…

Chai kirjoittaa, että huna-kirjat ovat ”esimerkkejä kulttuurisesta omimisesta.”

Pukuin ja Elbertin tavanomaisen havaijin kielen sanakirjan mukaan ’unihipili on vainajien henki, ’uhane on sielu, henki tai aave, ja ’aumakua on perhe- tai henkilökohtainen jumala, jumalallistettu esi-isä, joka saattaa ottaa eläinten muodon. Kū, Lono ja Kāne ovat havaijilaisia jumalia.

Havaijin kielessä termiä kahuna käytetään mistä tahansa asiantuntijasta. Kahunoja ovat muun muassa sairauksien diagnosoinnin, yrttilääketieteen, kanootinrakentamisen, temppelinrakentamisen, puunveiston, tähtien katselun ja maatalouden asiantuntijat.