Mary: Charles Longin tänään studiossa. Charles on juuri julkaissut New Science -lehdessä artikkelin muistamisesta. Siinä on kyse siitä, miten saamme muistimme toimimaan paremmin.
Charles, tenttiaika lähestyy, ja monet teini-ikäiset virittäytyvät tänään studioon. Voisitko antaa meille neuvoja muistamiskykymme parantamiseen?
Charles: Hei! Totta kai. Haluaisin aloittaa puhumalla muistamisen prosessista. On elintärkeää, että ymmärrämme prosessin, jos haluamme tehdä muutoksia toimintatapoihimme. Me kaikki käytämme muistia samalla tavalla. Sillä ei ole väliä, oletko opiskelija, joka harjoittelee ylioppilaskirjoituksia varten, vai aikuinen, joka seisoo supermarketin käytävällä ja yrittää palauttaa mieleen tietyn tuotteen ostoslistalta.
Mary: Ha ha! Se olen minä. Unohdan aina ottaa listani mukaan.
Charles: Sinä ja tuhannet muutkin ihmiset, Mary. Me opimme käyttämään muistia jo päiväkodissa. Pienet lapset ovat luonnostaan erittäin hyviä keksimään, miten muistaa asioita. Ne vinkit, jotka aion jakaa tänään, perustuvat asioihin, joita meillä oli tapana tehdä auttaaksemme meitä muistamaan, kun olimme lapsia. Muistaminen tapahtuu kahdessa eri muodossa. Tiedätkö, mitkä ne ovat?
Mary: Ovatko ne ’pitkäkestoinen muisti’ ja ’lyhytkestoinen muisti’?
Charles: Aivan oikein! Mutta nämä eivät ole täysin erillisiä käsitteitä. Käytämme molempien muistityyppien yhdistelmää, kun haluamme muotoilla ajatuksiamme ja palauttaa mieleen tietoa, yritimmepä sitten muistaa jotain vuosikymmenen takaa tai vain tuntia aikaisemmin.
Mary:
Charles: Aivan. Aloitetaan ”assosioinnista”.
Mary: Charles: Niin. Voimme käyttää sana-assosiaatiota muistamaan idean tai käsitteen. Tämä tarkoittaa, että valitset sanan tai lauseen, jonka yhdistät siihen, mitä yrität muistaa. Sanan on oltava jotain tuttua, jonka kanssa olet päivittäin tekemisissä. Voit siis esimerkiksi käyttää lemmikkikoirasi nimeä tieteellisen yhtälön muistamiseen. Kokeile sitä! Lue yhtälö muutaman kerran ja sano sitten koirasi nimi uudestaan ja uudestaan. Myöhemmin, luonnontieteellisessä kokeessa, palauta vain nimi mieleesi, ja koko yhtälön pitäisi palata mieleesi.
Mary: Se kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta! Mitä muuta, Charles?
Charles: Visualisointi on toinen kikka, jota voimme käyttää. Sinun täytyy siis visualisoida kuva, joka liittyy siihen asiaan, joka sinun täytyy muistaa. Jos esimerkiksi haluat muistaa päivämäärän, jolloin Berliinin muuri murtui, voit visualisoida kuvan muurista, johon on kirjoitettu päivämäärä graffitilla. Muurin kuvasta tulee tärkeä osa sitä, mitä muistat. Voit käyttää useita kuvia peräkkäin muistamaan asioita, kuten tekstissä olevia tietoja tai reseptin ainesosaluettelon.
Mary:
Charles: Myös laulaminen voi auttaa muistamisessa.
Mary:
Charles: Niin. Eli sen sijaan, että lukisit tekstin ääneen, laulat sen. Laulaminen on yksi tehokkaimmista ja varhaisimmista muistitempuista, joita käytetään uusien käsitteiden oppimiseen. Minulla oli tapana ”laulaa” luetteloita historiallisista faktoista ja päivämääristä. Se toimii.
Mary:
Charles: Ei ääneen! Mutta minulla oli tapana laulaa päässäni. Ja sain aina hyvät arvosanat historiasta.
Mary: Charles: Kyllä! Säästin parhaan viimeiseksi. Se on erityisen tärkeä kaikille opiskelijoille, jotka ovat virittäytyneet. ”Opeta sitä”.
Mary: ”Opeta sitä”: Opettaa sitä? Opettaa ’mitä’?
Charles: Opettaa mitä tahansa, mitä haluatte muistaa. Jos siis opiskelet englannin kokeeseen, opeta käsitteet jollekin toiselle. Se voi olla oikea henkilö – ystävä opiskeluryhmässä on ihanteellinen – tai se voi olla ”teeskennelty” henkilö. Voit vain kuvitella, että joku kuuntelee sinua, kun opetat. Vielä parempi on, että nauhoitat itsesi ”opettamassa” ja toistat videon, jotta voit kerrata materiaalia lisää.
Mary:
Charles: Kyllä, se todella toimii, koska voidaksesi opettaa jotain sinun on ymmärrettävä se. Opetus vahvistaa ymmärrystä. Ja vaikka nämä kuulostavat ’tempuilta’, ne eivät oikeastaan ole niitä.
Mary:
Charles: Ei. Ne ovat vain yksinkertaisia tapoja, joilla voimme kouluttaa aivojamme tehokkaammiksi. Ottamalla tavaksi käyttää sana-assosiaatioita, visualisointia, laulamista ja opettamista aivomme kehittyvät ja toimivat paremmin meidän hyväksemme. Ja sillä on tietysti kerrannaisvaikutus muistiin ja kykyymme palauttaa mieleen kaikenlaista tietoa.
Mary: Kiitos, Charles. Nyt meillä taitaa olla aikaa parille kysymykselle kuuntelijoiltamme.