Hemopoieettiset esisolut veressä luuytimen toiminnallisen tilan indikaattoreina täydellisen ja osittaisen säteilytyksen jälkeen: Kokemuksia koirilla tehdyistä tutkimuksista

Granulosyyttien ja makrofagien pesäkkeitä muodostavia soluja (GM-CFC) tutkittiin koirien veressä, jotta voitiin arvioida niiden suhdetta luuytimen GM-CFC-soluihin normaalioloissa ja niiden osuutta hemopoieettiseen regeneraatioon erilaisten ionisoivalle säteilylle altistumisen jälkeen. GM-CFC:t voitiin määritellä tavanomaisiksi verielementeiksi, joiden pitoisuudet yksittäisillä koirilla olivat tyypillisiä ja vaihtelivat välillä 20-300 solua millilitrassa. Suhteellisesti tarkasteltuna normaalien koirien kokoveressä olevien GM-CFC-solujen määrän todettiin olevan noin 0,1 prosenttia luuytimessä olevien GM-CFC-solujen määrästä. Pieni osa luuytimen GM-CFC-populaatiosta, noin 1 %, voidaan mobilisoida perifeeriseen vereen kolmen tunnin kuluessa laskimonsisäisellä dekstraanisulfaatti-injektiolla (DS). Näille soluille on ominaista pieni koko ja alhainen S-vaiheen osuus, joka on samanlainen kuin veressä normaalisti esiintyvillä GM-CFC-soluilla. Kokovartalosäteilytys 0,8 Gy:n ja sitä suuremmilla kerta-annoksilla aiheutti veren GM-CFC-pitoisuudessa tyypillisiä peräkkäisiä muutoksia, jotka liittyivät luuytimen GM-CFC-populaation palautumiseen. Veren GM-CFC-pitoisuus laski voimakkaasti ensimmäisten 15 päivän aikana, nousi ohimenevästi 17. päivästä 35. päivään ja pysyi epänormaaleissa arvoissa useita viikkoja ja kuukausia. Luuytimen GM-CFC-populaation, joka voitiin mobilisoida vereen DS:n avulla, uusiutuminen viivästyi samalla tavoin kuin veren GM-CFC-arvojen palautuminen. Koirilla, joita pidettiin jatkuvassa säteilyaltistuksessa (0,019 Gy/vrk), joka aiheutti pysyviä vaurioita hemopoieettiselle järjestelmälle, veren GM-CFC-arvot pysyivät pysyvästi alhaalla. Koirien osittaista kehon säteilytystä myeloablatiivisella annoksella (11,7 Gy), joka annettiin niiden kehon etuosaan, seurasi peräkkäisiä muutoksia veren GM-CFC-pitoisuuksissa, jotka olivat ominaisia tämäntyyppiselle altistukselle. Muutosten malli määräytyi suorien säteilyvaikutusten, suojatun luuytimen kompensoivien vasteiden ja säteilytetyn luuytimen regeneraatiotapahtumien perusteella. Toisaalta voitiin osoittaa, että hemopoieettisen kudoksen uudelleenasuttaminen ja palautuminen käynnistyy suojautuneesta luuytimestä peräisin olevien hemopoieettisten solujen (myös GM-CFC-solujen) kylvämisestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.