Biografia

Harriet Martineaun aistimus omasta huomattavasta elämästään sai hänet kertomaan siitä ja järjestämään omaelämäkerran julkaisemisen kuolemansa jälkeen vuonna 1876. Martineau syntyi hugenottisyntyisenä Norwichissa Englannissa vuonna 1802. Hänen isänsä oli tehtailija, ja hänen äitinsä perhe oli, ironista kyllä, sokerinjalostajia. Edistykselliset unitaristiset Martineau’t pitivät huolen siitä, että kaikki heidän lapsensa, niin pojat kuin tytötkin, saivat hyvän ja tasa-arvoisen koulutuksen. (Martineau 1877: 1-21). Ollessaan 15-vuotias Martineau oli omien sanojensa mukaan ”tulossa tietämättään poliittiseksi taloustieteilijäksi” (55). Hän oli jo lukenut Thomas Malthusta ja alkanut ajatella vakavasti sosiologisesti ja poliittisesti. Hän kuului itse asiassa ensimmäisiin sosiologeihin, vaikka häntä ei juurikaan tunnusteta kyseisen tieteenalan tavanomaisissa historiateoksissa.

Kuusitoistavuotiaana hän joutui kohtaamaan ja käsittelemään lisääntyvää kuurouttaan, jota hän kuvaili ”hyvin tuntuvaksi, hyvin epämiellyttäväksi ja kohtuuttoman tuskalliseksi”. Hän opetti itseään hallitsemaan vammaansa niin, että hän pystyi huomaamattomasti ottamaan vastaan tarvitsemansa (55-7).

Isänsä kuoltua vuonna 1825 Martineau elätti itsensä kirjoittamalla, enimmäkseen populaarijournalismia, jossa oli poliittista taloutta. Hänen ensimmäiset menestyksensä olivat Illustrations of Political Economy (1832-1934). Ne koostuivat kahdestakymmenestäneljästä tarinasta, jotka havainnollistivat yleisölle Thomas Malthuksen, James Millin, David Ricardon ja Adam Smithin ajatuksia. Ne ilmestyivät kuukausittain ja myivät tuohon aikaan enemmän kappaleita kuin Charles Dickensin romaanit. Hän ansaitsi sen verran, että pystyi muuttamaan Lontooseen vuonna 1832 (Hoecker-Drysdale 1992:34).

Kuvitukset sisältävät hänen varhaisimmat hyökkäyksensä orjuutta vastaan yhdessä orjuuden vastaisten artikkeleiden kanssa, jotka julkaistiin unitaristien kriittisessä Monthly Repository -lehdessä. Hän rakensi argumenttinsa kahdelle perustalle, orjuuden moraalittomuudelle ja sen taloudelliselle tehottomuudelle. Illustrations-kirjan neljäs tarina ”Demerara” paljastaa, miten paljon inhimillistä kärsimystä aiheutuu järjettömistä orjuusjärjestelmistä, jotka tuhlaavat sekä pääomaa että työvoimaa (Martineau 1832-34, vol. 1: 142-143).

Vuosien 1834 ja 1836 välillä Martineau matkusti Yhdysvalloissa. Hän sai pysyviä ystäviä transsendentalistien ja orjuuden vastaisten ryhmittymien keskuudessa Bostonissa. Ihailu ja kiistely seurasivat häntä kaikkialle. Society in America (1837), kuten Alexis DeToquevillen tunnetumpi teos, kuvasi ja tulkitsi monia pohjoisamerikkalaisen käyttäytymisen, instituutioiden ja arkielämän piirteitä. Max Weberiä ennakoiden Martineau väitti, että moraaliset arvot ovat sosiaalisten instituutioiden perustana. Yhdysvalloissa orjuusinstituutio teki ”pilkkaa” amerikkalaisista vapauden ihanteista (219). Luvussa ”Orjuuden moraali” Martineau toisti ja tuhosi yksi kerrallaan Yhdysvalloissa esitetyt orjuuden puolesta puhuvat argumentit ja kyseenalaisti sen, ovatko ”sosiaaliset hyveet mahdollisia yhteiskunnassa, jonka ensisijainen piirre on epäoikeudenmukaisuus”. Hänen kriittinen tapansa oli pikemminkin ironia kuin paheksunta. Esimerkiksi orjanomistajista hän kirjoitti: ”En voinut kuin ihmetellä heidän lempeää kärsivällisyyttään niiden tuntikausittaisten provokaatioiden edessä, joihin he joutuvat kodeissaan alttiiksi: heidän huoneensa ovat likaisia, heidän omaisuutensa on tuhlattu, heidän suunnitelmansa ovat kariutuneet, heidän lapsiaan on väheksytty, heitä itseään on harhautettu tekosyillä” (220-21). Heidän ainoa hyveensä oli kärsivällisyys, sillä ”järjestelmän luontainen epäoikeudenmukaisuus sammuttaa kaikki muut hyveet ja ruokkii väärän moraalin satoa muuta yhteiskuntaa kohtaan” (223). Selkeällä ja karulla kielellä, joka oli poikkeuksellista hänen aikakaudelleen, hän kuvaili sekä orjien että vapaiden naisten seksuaalista alennustilaa, kaikkien lasten vahingoittamista, omantunnon ja käyttäytymisen vääristymistä sekä tekopyhyyteen, epäluuloon ja vapauden rajoittamiseen perustuvaa yhteiskuntaa (223-237). Edes Uusi Englanti ei välttynyt hänen räjähdysherkältä kritiikiltään, kun hän kuvaili, mitä vapaat värilliset ihmiset joutuivat siellä kestämään (122-124).

Vuonna 1839 Martineau sairastui kroonisesti, ja vuoteen 1855 mennessä hän oli kotiarestissa. Brittiläinen orjuus ja oppisopimuskoulutus olivat päättyneet, mutta Martineau ei antanut invaliditeetin estää hänen taisteluaan orjuuden lopettamiseksi Yhdysvalloissa. Esimerkiksi vuonna 1857 hän kirjoitti, että ”monista ruumiillisista vaivoista huolimatta ansaitsen paljon rahaa amerikkalaisille abolitionisteille hienoilla töillä” (Sanders 1990:151). Hänen ”viimeisin kirjontaesineensä toi 100 dollaria ”aatteelle” Amerikassa” (141).

Hän jatkoi orjuudenvastaista kirjoitteluaan Amerikan sisällissotaan asti American Anti-Slavery Standard -lehden englantilaisena kirjeenvaihtajana (Sanders 1990:205). Hän jatkoi yhteiskunnallisia ja taloudellisia tutkimuksiaan, jotka olivat pohjana jatkuvalle orjuudenvastaisten artikkeleiden virralle. Kuten aina, hänen moraaliset periaatteensa vaikuttivat hänen kirjoituksiinsa, jotka paljastavat orjuuden ja orjuudenvastaisen politiikan tarkan tarkkailijan ja kriitikon Yhdysvalloissa. Kuten hänen aikalaisensa Joseph Sturge, hän näki yhteydet siirtomaiden orjuuden ja työväenluokan sorron välillä kotimaassa, vaikka hänellä oli sekä vastalauseita että sopimuksia brittiläisiä chartisteja vastaan (Martineau 1877, vol. 1:1). Hänkin kannatti Sturgen tavoin pikemminkin välitöntä kuin asteittaista vapautumista. Hän hylkäsi nuoruusvuosiensa laissez-faire -talousfilosofian ja vaati voimakkaasti hallituksen toimia, joilla lopetettiin irtaimisto-orjuus, palkkaorjuus ja luokkasorto (Fladeland 1982:73-74).

Martineaun tärkeisiin kirjoituksiin kuuluvat jo kuvattujen lisäksi hänen Retrospect of Western Travel -teoksensa, toinen kirja Yhdysvalloista (1838), romaani Deerbrook (1839) sekä juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin historiaa ja käytäntöä käsittelevä teos Eastern Life Present and Past (1848). Hänen lehtikirjoituksensa, joka oli aina terävää, ymmärrettävää, älykästä ja sosiaalisesti tietoista, tulkitsi aikansa politiikkaa ja yhteiskuntaa laajalle lukijakunnalle. Vuonna 1831 hän luopui liberaalista unitarismista vapaa-ajattelun hyväksi (1877, vol. 1:119-121). Vuonna 1853 hän julkaisi lyhennetyn käännöksen Auguste Comten teoksesta Cours de Philosophie Positive (1877, vol. 2:57-58; 1853). Hän omaksui innokkaasti positiivisen tieteen uuden moraalin perustaksi (Hoecker-Drysdale 1992:110-11). Hänen oma elämänsä on esimerkki feminismistä, joka läpäisee kaikki hänen teoksensa, olipa niiden aihepiiri mikä tahansa (David 1987:46). Harriet Martineau oli poikkeuksellinen sekä viktoriaanisena naisena että vaikutusvaltaisena abolitionistisena kirjailijana.

Teksti © Riva Berleant, 2004

Evert A. Duykinckin kaiverrus Harriet Martineausta teoksesta A Portrait Gallery of Eminent Men and Women of Europe and America, with Biographies, 2 vols (New York: Johnson, Wilson and Company, 1873). Image courtesy of The James Smith Noel Collection

Bibliography

Selected Works

• Deerbrook, 3 vols (London: Edward Moxon, 1839).
• Eastern Life: Present and Past, 3 vols (London: Edward Moxon, 1848)
• Harriet Martineau’s Autobiography, 2 vols, ed. Maria Weston Chapman (Boston: James R. Osgood & Co, 1877)
• Illustrations of Political Economy, 9 vols (London: Charles Fox, 1832-34)
• The Martyr Age of the United States (Boston: Weeks, Jordan, 1839)
• The Positive Philosophy of Auguste Comte, 2 vols (London: Chapman 1853)
• Retrospect of Western Travel, 3 vols (London: Saunders and Otley, 1838)
• Society in America, 3 vols (London: Saunders and Otley, 1837), rpr. ed Seymour Martin Lipset, (Garden City: Doubleday Anchor Books, 1961)
• Harriet Martineau: Writings on Slavery and the American Civil War ed Deborah Anna Logan (DeKalb, IL: Northern Illinois University Press, 2002)
• Martineaun koko teos on tällä hetkellä saatavana Pickering and Chatton kustantamana, päätoimittajana Deborah Logan. Lisätietoja Pickeringin Martineau-sivulta

Valitut sivuteokset

• David, Deirdre, Intellectual Women and Victorian Patriarchy, (Ithaca: Cornell University Press, 1987)
• Fladeland, Betty, ’”Our Cause Being One and the Same”: Abolitionists and Chartism”, teoksessa Slavery and British Society, 1776-1846, ed James Walvin (Baton Rouge: Louisiana State University Press, 1982), s. 69-99
• Hoecker-Drysdale, Susan, Harriet Martineau: First Woman Sociologist (New York: Berg, 1992)
• Pichanick, Valerie Kossew, Harriet Martineau: The Woman and Her Work, 1802-76 (Ann Arbor: University of Michigan Press, 1980)
• Romano, Mary Ann, ed, Lost Sociologists Rediscovered (Lampeter: Edwin Mellon Press, 2002)
• Sanders, Valerie, Harriet Martineau: Selected Letters (Oxford: Clarendon Press, 1990)

Linkit

• The Martineau Society
  ”The Society shall be the object of the Society shall be to foster the collection, preservation, study and publication in the public interest of material relating to the Martineau family of Norwich in the 19th Century and the principles of freedom of conscience advocated by Harriet Martineau and her brother, Dr. James Martineau”.
• Harriet Martineau
  Entry in The Dictionary of Unitarian and Universalist Biography, a resource hosted by the Unitarian Church.

The Contributor

Riva Berleant Ph.D., on antropologian professori (emerita) Connecticutin yliopiston antropologian laitoksella. Hän on julkaissut useita kirjoja ja artikkeleita, jotka liittyvät plantaaseihin, orjuuteen, Karibian alueeseen ja lähetystyöhön.

Sähköposti: [email protected]