Halikarnassos (nyk. Bodrum, Turkki) oli muinainen Joonian kreikkalainen Karian kaupunki, joka sijaitsi Kerameikuksenlahdella Anatoliassa. Perinteen mukaan sen perustivat Peloponnesoksen doorilaiset kreikkalaiset. Kuuluisin sen pojista, historioitsija Herodotos, kirjoitti, että kaupunki osallistui varhaisina aikoina dorialaiseen Apollon juhlaan Triopionissa, mutta kaupungin kirjallisuus ja kulttuuri näyttäytyvät täysin joonialaisina, ja Herodotoksen omat Historiat oli kirjoitettu joonialaisella kreikalla. Halikarnassos on yhdistetty kirjoitetun historian syntyyn, sillä se oli Herodotoksen, ”historian isän”, kotikaupunki, mutta aikanaan se tunnettiin paremmin yhtenä Vähä-Aasian suurista kaupunkikauppakeskuksista. Nykyaikana Halikarnassoksen ja historian yhdistäminen on kuitenkin yleisintä. Historioitsija Will Durant toteaa:

Perikleen proosan suuri saavutus oli historia. Tavallaan se oli 50-luku, joka löysi menneisyyden ja etsi tietoisesti perspektiiviä ihmisestä ajassa. Herodotoksella historiankirjoituksessa on kaikki nuoruuden viehätysvoima ja tarmokkuus (430).

Kaupungista, jossa oli suuri suojaisa satama ja keskeinen asema merireiteillä, tuli pienen valtakunnan pääkaupunki, jonka kuuluisin hallitsija oli kuningas Mausolos. Hänen vaimonsa Artemisia rakensi hänen kuolemansa jälkeen suuren Mausoloksen haudan, niin sanotun Halikarnassoksen mausoleumin, joka on yksi antiikin maailman seitsemästä ihmeestä. Will Durant kirjoittaa:

Ajan kuvanveiston mestariteos oli Halikarnassoksen kuningas Mausolukselle omistettu suuri mausoleumi. Nimellisesti Persian satrappina toiminut Mausolus oli laajentanut henkilökohtaista valtaansa Kariaan ja osiin Jooniaa ja Lyykiaa ja käyttänyt rikkaat tulonsa laivaston rakentamiseen ja pääkaupunkinsa kaunistamiseen (494).

Artemisia ja Mausoluksen vallan aikana kaupunki koki suuren uudistuksen arkkitehtuurin ja infrastruktuurin osalta, sillä hallitsijat halusivat kaupunkinsa olevan Anatolian helmi. Rakennettiin suuri muurikehä, julkisia rakennuksia, salainen telakka ja kanava sekä monia hyvin järjestettyjä teitä ja temppeleitä jumalille.

Aleksanteri Suuri piiritti kaupunkia vuonna 334 eaa. (Halikarnassoksen kuuluisa piiritys), jossa hän oli vähällä kärsiä tappion (se olisi ollut hänen ainoa tappionsa), mutta hänen jalkaväkensä mursi viime hetkellä muurit ja poltti persialaiset alukset. Persialainen komentaja, Memnon Rhodoksen Memnon, huomasi kaupungin olevan menetetty, sytytti sen tuleen ja pakeni. Tuli tuhosi suurimman osan kaupungista. Aleksanteri asetti liittolaisensa, karialaisen Adan, hallitsemaan Halkarnassosta, ja tämä puolestaan adoptoi hänet virallisesti pojakseen, jotta hänen sukulinjansa hallitsisi aina kaupungissa, jonka hän oli vallannut persialaisilta.

Aleksanterin kuoleman jälkeen kaupungin hallinta siirtyi kuitenkin Antigonos I:lle (311 eaa.), Lysimakhokselle (vuoden 301 eaa. jälkeen) ja Ptolemaioksille (281-197 eaa.), ja se oli lyhyen aikaa itsenäinen valtakunta vuoteen 129 eaa. asti, jolloin se joutui Rooman vallan alle. Useat maanjäristykset tuhosivat suuren osan kaupungista sekä suuren mausoleumin, kun taas toistuvat merirosvohyökkäykset Välimereltä aiheuttivat alueelle lisää tuhoa.

Varhaiskristilliselle aikakaudelle tultaessa, jolloin Halikarnassos oli tärkeä piispanistuin, Mausolloksen loistavasta kaupungista oli enää vähän jäljellä. Vuonna 1404 jKr. kristityt Johanneksen ritarit käyttivät Mausolloksen raunioita rakentaakseen linnansa Bodrumiin (joka on edelleen olemassa ja jossa voi yhä nähdä kiviä, jotka olivat aikoinaan osa antiikin maailman ihmettä). Kaupungin raunioita kaivettiin laajasti vuosina 1856-57 jKr. ja uudelleen vuonna 1865 jKr. ja suuri osa sen suuresta muurista, voimistelusalista, myöhäisestä pylväskäytävästä, temppelin korokkeesta, kallioon hakatuista haudoista ja mausoleumin paikasta (joka on täynnä niitä kiviä, joita ritarit eivät käyttäneet) on nähtävissä vielä nykyäänkin.