Kummankin puolueen toimijat valmistautuvat nyt ennennäkemättömään taisteluun vuonna 2020 niiden henkilöiden valitsemiseksi, jotka ovat kartanmuodostajia osavaltioiden parlamenttivaaleissa eri puolilla maata.

Entinen oikeusministeri Eric Holder ja hänen ryhmänsä, National Democratic Redistricting Commission, johtavat taistelua demokraattien puolesta. Ryhmä ja sen jäsenjärjestöt ilmoittivat hiljattain keränneensä 52 miljoonaa dollaria vuodesta 2017 lähtien. Niiden kohteena ovat osavaltioiden parlamenttikilpailut tusinassa osavaltiossa, joista yli puolet on Mason-Dixon-viivan alapuolella.

”Olen sitoutunut ja päättänyt varmistaa, että ehdokkaat, aktivistit ja äänestäjät ymmärtävät uudelleenjakotaistelun panokset ja pitkän aikavälin seuraukset demokratiallemme”, Holder sanoi lausunnossaan.

Toisella puolella republikaanien osavaltioiden johtoryhmä valmistelee Right Lines 2020 -nimellä tunnettua puolustusoperaatiota yrittäessään ylläpitää GOP:n menestystä vuonna 2010 lähettämällä entiset edustajainhuoneen puhemiehet Paul Ryanin, John Boehnerin ja Newt Gingrichin keräämään rahaa ja pitämään puolueen keskittyneenä vaalipiirien uudelleenjakoon.

Republikaanit tavoittelevat kisoja 14 osavaltiossa, joista kuusi etelässä. He kieltäytyivät ilmoittamasta ponnisteluille dollarilukua, mutta ovat sanoneet ”suunnittelevansa miljoonien dollarien investointeja keskeisiin osavaltioihin.”

”Emme voi vain olettaa, että menestys, josta olemme nauttineet osavaltioissa, säilyy siellä”, RSLC:n puheenjohtaja Austin Chambers sanoi ja lisäsi olevansa huolissaan siitä, että republikaanit ovat keskittyneet enemmänkin presidentin Donald Trumpin uudelleenvalintaan kuin taisteluun osavaltioiden parlamenteista, joka on niin ratkaisevaa vaalipiirien uudelleenjaon kannalta. ”Meidän on taisteltava helvetisti pitääkseen sen – tämä on yhtä vakavaa kuin sydänkohtaus.”

Kun jokaisen osavaltion prosessi on erilainen, asiantuntijoiden ja puoluevirkailijoiden mukaan ensi vuonna on kolme keskeistä etelän taistelukenttää:

• Texas: Sen odotetaan saavan kolme kongressipaikkaa vuoden 2020 väestönlaskennan jälkeen, ja näiden uusien piirien puoluekokoonpanosta odotetaan kiivasta taistelua. Demokraatit uskovat, että heillä on mahdollisuus voittaa ensi vuonna yhdeksän lisäpaikkaa Texasin edustajainhuoneeseen saadakseen kamarin hallintaansa, kun he saivat 12 paikkaa vuonna 2018.
• Pohjois-Carolina: Osavaltion tuomioistuimet ovat tehneet suuria ponnisteluja hillitäkseen siellä puolueellista gerrymanderingia – sitä on yritetty enemmän kuin missään muussa osavaltiossa – mutta osavaltion lainsäätäjillä on edelleen paljon valtaa. Väestönkasvun odotetaan lisäävän kongressipaikkoja, ja molemmat puolueet taistelevat osavaltion lainsäädäntöelimen hallinnasta, jota tällä hetkellä johtaa GOP. Demokraatit tarvitsisivat vähintään neljä lisäpaikkaa osavaltion senaattiin ja kuusi lisäpaikkaa osavaltion edustajainhuoneeseen saadakseen täyden vallan.
• Florida: Osavaltion odotetaan saavan kaksi uutta kongressipaikkaa vuoden 2020 väestönlaskennan jälkeen, ja demokraatit yrittävät vaihtaa sekä osavaltion edustajainhuoneen että senaatin paikkaa. Se on suuri tehtävä: Republikaaneilla on 26 paikan etu edustajainhuoneessa ja kuuden paikan etu senaatissa.

Lainsäätäjät muissa eteläisissä osavaltioissa, kuten Georgiassa ja Louisianassa, ovat myös vaakalaudalla.

Virginia on keskeinen koetinkivi kansallisille demokraateille, jotka Holderin tapaan tyypillisesti sanovat haluavansa oikeudenmukaisia – ei ruohonjuuritason – vaalipiirejä. Demokraatit hallitsevat osavaltion lainsäädäntöelintä ja kuvernöörin virkaa. Jos he haluaisivat tehdä vaalivilppiä ensi vuonna, heillä on todennäköisesti siihen valta.

”Kun demokraatit ovat poissa vallasta, he sanovat kaikkea oikeaa vaalivilpistä”, Li sanoi. ”Mutta Virginia on osavaltio, jossa on paljon kongressipiirejä, ja se, tekevätkö demokraatit sen, kun heillä on valta – Virginia tulee olemaan suuri testi siitä. Se on suuri testi Eric Holderille.”

John Bisognano, Holderin vaalipiiriuudistusryhmän toiminnanjohtaja, sanoi, että Holder on vastustanut demokraatteja, jotka pyrkivät manipuloimaan järjestelmää, ja entinen liittovaltion syyttäjä on myös ilmaissut tukensa puoluepoliittisille vaalipiiriuudistusmenettelyille, jotka ovat kasvattaneet suosiotaan osavaltioiden pyrkiessä jättäytymään pois vaalipiiriuudistusmenettelyistä.

Viime vuosikymmenellä Colorado, Michigan, Missouri, New York, Ohio ja Utah toteuttivat muutoksia kongressin uudelleenjakoprosesseihinsa, ja jotkin osavaltiot ovat valtuuttaneet kaksipuolueisia toimikuntia työhön pyrkien vähentämään osavaltioiden lainsäätäjien roolia. Esimerkiksi Missouri pyytää puoluepoliittisesti sitoutumatonta väestökuvaajaa piirtämään piirilinjat, jotka sekä republikaaneista että demokraateista koostuva toimikunta hyväksyy.

Siltikään kaikkia toimikuntia ei ole luotu yhtä lailla. Ohiossa äänestäjät hyväksyivät viime vuonna kansanäänestyksen, jossa vaadittiin puoluerajat ylittävää tukea vaalipiirien uudelleenjakosuunnitelmille, jotta estettäisiin yhtä puoluetta pakottamasta edustajainhuoneen karttojaan toiselle. Jos puolueet eivät pääse yhteisymmärrykseen, piirit piirtäisi kaksipuolueinen komissio, mutta sekä demokraatit että republikaanit tavoittelevat valtaa kyseisessä komissiossa, ja puoluepuolueet voivat edelleen ajaa läpi nelivuotiskarttoja ilman vähemmistöpuolueen tukea.

”Kannatimme riippumatonta komiteaa – no, kannatimme komiteaa”, Bisognano sanoi. ”Se on poliitikkojen toimikunta.”

Sen vuoksi molemmat puolueet sanovat, että Ohio Statehouse on ykköskohde vuonna 2020.

KORJAUS (29.12.2019, 11:24 a.m. ET): Tämän artikkelin aiemmassa versiossa ilmoitettiin virheellisesti, kuinka monta paikkaa demokraattien on saatava Pohjois-Carolinassa, jotta he saisivat lainsäätäjän vallan. Se on vähintään neljä osavaltion senaatissa ja kuusi edustajainhuoneessa; ei kahdeksan senaatissa ja 11 edustajainhuoneessa.