George Jessel, (s. 3.4.1898 New York – kuollut 24.5.1981 Los Angeles), yhdysvaltalainen koomikko, näyttelijä, käsikirjoittaja, säveltäjä ja tuottaja, jonka taito illallispuhujana toi hänelle kunniatittelin Toastmaster General of the United States.

Jessel aloitti uransa yhdeksänvuotiaana isänsä kuoleman jälkeen. Hän kiersi vaudeville- ja varieteeteattereissa Yhdysvalloissa ja Englannissa kehittäen suositun esityksen, jossa yhdistettiin komediaa, nostalgiaa ja sentimentaalisia lauluja. 1920- ja 30-luvuilla hän keskittyi näyttämöuraan säveltäjänä, käsikirjoittajana ja tuottajana sekä useiden näytelmien tähtenä, muun muassa The Jazz Singer -näytelmän alkuperäistuotannossa vuonna 1925, The War Song -näytelmässä (1928), Joseph -näytelmässä (1930) ja High Kickers -näytelmässä (1941), joista jälkimmäisen hän kirjoitti yhdessä Bert Kalmarin ja Harry Rubyn kanssa. Vuonna 1943 hän muutti Kaliforniaan, ja seuraavien kymmenen vuoden ajan hän tuotti Hollywood-elokuvia, muun muassa musikaaleja The Dolly Sisters (1945) ja Wait Till the Sun Shines, Nellie (1952).

Vaikka hän esiintyi usein televisiossa 50-luvulla, Jessel omisti suurimman osan loppuelämästään muistopuheiden pitämiselle ja toimimiselle seremoniamestarina ja illallispuhujana lukuisissa poliittisissa ja yhteiskunnallisissa asioissa. Vuonna 1970 hänelle myönnettiin erityinen Oscar-palkinto humanitaarisesta työstään. Jesselin kirjoihin kuuluu omaelämäkerta So Help Me (1943), useita anekdootteja sisältäviä muistelmia ja oppaita julkisesta puhumisesta.