Tulokset Craniotabesin kuvasi ensimmäisen kerran Elsässeur of Neuenstadt vuonna 1843. Varhaisissa 1800-luvun tapaussarjoissa todettiin suuri määrä synnynnäistä syfilistä lapsilla, joilla oli kraniotabes. Tästä havainnosta ei johdettu mitään erityistä ennustetta vauvojen kohtalosta. Osa tapauksista näytti kuitenkin aina toipuvan ilman taustalla olevaa syytä. Näin ollen ehdotamme, että tällä hetkellä kraniotabletit saattoivat olla herkkä mutta ei spesifinen testi kupan toteamiseksi. Uudemmissa sarjoissa, joissa on tutkittu suurempia määriä lapsia, on todettu jopa 30 %:n osuus normaalisti syntyneistä lapsista. Jotkut kirjoittajat kuvaavat fyysisen merkin ja äidin D-vitamiinin puutteen biokemiallisten todisteiden välistä läheistä korrelaatiota. D-vitamiinihoidon on raportoitu johtavan kallon pehmeiden luiden nopeaan paranemiseen. Ehdotamme, että vaikka kraniotabletit eivät olekaan herkkä testi riisitautia varten, ne voivat nyt olla spesifisempiä sairauden suhteen, koska synnynnäisen syfiliksen esiintyvyys on erittäin alhainen. Tutkittujen erilaisten tapaussarjojen perusteella ei voitu tehdä vertailuja pään ympärysmittaa tai etummaisen fontanellen kokoa koskeviin tietoihin. Yhdessäkään tapaussarjassa ei ole tietoja neruodevelopmentaalisista tuloksista tai pään kasvusta.