Puheita Euroopan Superliigasta on käyty 1980-luvulta lähtien, ja monet Euroopan huippujalkapalloliigat ovat pelänneet tällaisen kilpailun muodostamista. UEFA:n Mestarien liiga nykyisessä muodossaan on tällä hetkellä lähimpänä eurooppalaista Superliigaa. Kun Mestarien liigan nimi muutettiin vuonna 1992 alkuperäisestä Euroopan cupista, katsottiin, että kilpailu jättäisi varjoonsa ja mahdollisesti aiheuttaisi kotimaisen jalkapalloilun, sellaisena kuin se tunnetaan, loppumisen.
Suurimmaksi onneksi pelko Mestarien liigan loppumisesta kotimaisiin kilpailuihin osoittautui aiheettomaksi. Silti puheita Euroopan Superliigasta kuulee edelleen. Puheista huolimatta ei vieläkään ole lopullista käsitystä siitä, miltä Euroopan Superliiga näyttäisi. Vai onko?
Mikä on Euroopan Superliiga?
Saksalainen Der Spiegel uutisoi vuonna 2018 Euroopan Superliigasta paljastettuaan Football Leakesin asiakirjoja, joissa kilpailua hahmotellaan. Ajatuksena oli, että Euroopan jalkapallon huippuseurat irtautuisivat UEFA:sta ja aloittaisivat oman kilpailunsa vuonna 2021. Der Spiegelin raportti aiheutti sokkiaaltoja jalkapallossa, sillä seurat pelkäsivät, etteivät ne pääsisi mukaan kilpailuun, ja fanit kokivat, että toinen turnaus olisi liikaa jalkapallomaisemassa.
Der Speigelin hahmottelemissa suunnitelmissa väitettiin, että 16 joukkueen turnaus alkaisi jo vuonna 2021. Kilpailu olisi samanlainen kuin Mestarien liiga, paitsi että UEFA:lla ei olisi osuutta Euroopan Superliigassa. Joukkueet pelaisivat lohkovaiheessa, jonka jälkeen pelattaisiin pudotuspelikierrokset, joissa valittaisiin Euroopan Superliigan mestari.
Kilpailumuoto suosisi Euroopan jalkapallon vahvimpia ja suurimpia seuroja. Kilpailuun osallistuvista 16 joukkueesta 11 leimattaisiin ”ydinperustajaseuroiksi”. Näille 11 seuralle taattaisiin paikka Superliigassa 20 vuodeksi. Seurat olisivat ”immuuneja putoamiselle”. Loput viisi paikkaa muodostuisivat joukkueista, jotka voisivat pudota kilpailusta.
Euroopan Superliigan väitetään merkitsevän loppua Mestarien liigalle, maailman jalkapallon suosituimmalle cup-kilpailulle. Superliigan uskotaan myös vaikuttavan negatiivisesti kotimaisiin kilpailuihin, koska seurat keskittyisivät irtautuvaan kilpailuun panoksena olevan rahamäärän vuoksi.
Mitkä joukkueet pelaisivat Euroopan Superliigassa?
Der Spiegelin paljastamissa asiakirjoissa perustajajäseniksi listattiin kuka mitäkin joukkueita. Näitä seuroja olivat muun muassa Barcelona, Real Madrid, Arsenal, Chelsea, Liverpool, Manchester City, Manchester United, Juventus, AC Milan, Paris Saint-Germain ja Bayern München. Kyseessä on lista, jossa on 11 maailman historiallisinta ja tällä hetkellä taloudellisesti vahvinta seuraa.
Dokumentin mukaan viisi vierasseuraa kilpailussa olisivat Atletico Madrid, Borussia Dortmund, Inter Milan, Marseille ja Roma. Kiertävät vierasjoukkueet voisivat vaihtua vuodesta toiseen, koska perustettaisiin toissijainen kilpailu, joka tarjoaisi nousun ja putoamisen näille kiertäville seuroille. Pohjimmiltaan toissijainen kilpailu olisi samanlainen kuin Valioliigan ja EFL:n mestaruussarjan kaltainen kakkosliiga.
Miksi perustaa Euroopan Superliiga?
Televisiorahat ovat keskeinen ainesosa Euroopan Superliigan reseptissä. Kilpailun rakentaminen Euroopan parhaista seuroista poistaisi Mestarien liigan lohkovaiheen ennustettavuuden. Ennakoitavissa oleva lohkovaihe jättää fanit kiinnostumatta katsomaan pelejä, mikä on vaivannut Mestarien liigaa viime kausina.
Euroopan suurimmat seurat eivät valitettavasti näe metsää puilta. Ne väittävät toistensa pelaamisen Euroopan Superliigassa lisäävän tuloja keskenään. Ongelma siinä, että suurimmat seurat pelaavat useita kertoja kaudessa on se, että fanit kyllästyvät otteluihin.
Mestarien liigasta ja sen edeltäjästä Euroopan cupista on tehnyt niin hienoa katsottavaa jo pelkästään se, että seurat ansaitsevat pääsyn kilpailuun. Katsokaa vaikka Mestarien liigaa 2019-20 ja sen tuomaa jännitystä faneille. Atalanta pääsi puolivälieriin, kun taas RB Leipzigin ja Lyonin kaltaiset joukkueet pudottivat kaksi Euroopan suurinta joukkuetta – Atletico Madridin ja Manchester Cityn.
Uudistettu Mestarien liiga voisi olla seurojen tie eteenpäin. Kilpailun uudistaminenkaan ei kuitenkaan lopeta kokonaan puheita Euroopan Superliigasta.
Voidaanko Euroopan Superliiga perustaa?
Ajatusta Euroopan Superliigasta on pyöritelty jo vuosia, mutta vasta viimeisen viiden vuoden aikana siitä on todella tullut jotain mahdollista tapahtua. Yksi syy siihen, että Superliigasta on tullut enemmän kuin pelkkä ajatus, on amerikkalainen liikemies Charlie Stillitano. Hän on International Champions Cupin perustaja, kesäisen ennakkoturnauksen, joka kutsuu eurooppalaisen jalkapallon suurimmat seurat pelaamaan otteluita Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.
Stillitano puhui johtavien englantilaisten jalkapalloseurojen edustajien kanssa hahmottelemassa keinoja, joilla voitaisiin tienata vielä enemmän rahaa. Jalkapalloon virtaavan jaossa olevan rahan määrä on saanut suurimmat seurat istumaan alas ja harkitsemaan Superliigan perustamista. Stillitano käytti International Champions Cupin ideaa pohjana sille, mitä Super League voisi muistuttaa.
Stillitanon ja seurojen väliset tapaamiset ulottuivat vuoteen 2016. Viime vuosina International Champions Cupin kiinnostus on kuitenkin alkanut hiipua etenkin Yhdysvalloissa. Preseason-turnaus saapui Yhdysvaltojen maaperälle ensimmäisen kerran vuonna 2013, jolloin se tarjosi runsain mitoin upeaa jalkapalloa, jota useimmat pohjoisamerikkalaiset olivat nähneet vain televisiossa. International Champions Cupin huippuhetki oli vuonna 2014, kun Manchester United ja Real Madrid täyttivät Michiganin yliopiston stadionin yli 109 000 fanilla. Sen jälkeen yleisömäärät ovat laskeneet. Guardianin mukaan vuonna 2018 Pohjois-Amerikan kesän turnauksen katsojamäärät vähenivät 18,6 prosenttia. Turnaus on muuttunut runsaasti huomiota herättävästä turnauksesta siihen, että joukkueet pelaavat puoliksi täynnä olevilla NFL-stadioneilla.
Mitä tekemistä International Champions Cupilla on Euroopan Superliigan kanssa? No, sen lisäksi, että Stillitano liittyy molempiin, uusi kilpailu olisi hyvin samankaltainen kuin Pohjois-Amerikassa pelattavat glorifioidut ystävyysottelut International Champions Cupin merkeissä. Ystävyysotteluiden sijasta otteluissa pelattaisiin kuitenkin hopeaesineistä. Siitä huolimatta samojen joukkueiden näkeminen vuodesta toiseen kävisi kyllästyttäväksi.
Bayern johtaa irtiottoa
Der Spiegelin mukaan Bayern Münchenin puheenjohtaja Karl-Heinz Rummenigge on yksi avainhenkilöistä Europea Superliigan takana. Sen jälkeen, kun esiin nousi raportteja, jotka sitoivat hänen nimensä liigaan, Rummenigge kiisti osallisuutensa konseptiin. Rummenigge ei välttämättä ole syytön osallisuuteensa ajatukseen UEFAn jättämisestä. Hänen uskotaan käyttäneen valtaansa ja asemaansa Euroopan Klubiliitossa painostaakseen UEFA:ta uudistuksiin, jotka mahdollistaisivat enemmän taloudellisia etuja Euroopan rikkaimmille seuroille.
Lähteet ovat verranneet Euroopan Superliigaa Pohjois-Amerikan ammattilaisurheiluliigaan, kuten Major League Baseballiin, NFL:ään ja NBA:han. Nämä urheiluliigat ovat kaikki suljettuja liigoja, joissa ei ole nousua ja putoamista. Kunkin liigan joukkueet ovat jäseniä elinikäisesti, eikä niitä voitoista ja tappioista riippumatta poisteta liigasta.
Jalkapallon Superliiga tarjoaisi vielä suuremman taloudellisen palkkion jäsenilleen. Jos Euroopan huippuseurat saisivat pelata toisiaan vastaan useita kertoja kaudessa liiga- tai turnausmuodossa, televisiorahat olisivat merkittävät. Myös livekatsomoissa joukkueet saisivat suuria rahasummia.
Mestarien liigaan verrattuna Superliiga asettaisi maanosan suurimmat seurat useammin vastakkain. Superliigan uskotaan olevan NFL:n ja NBA:n veroinen saatavilla olevien televisiointioikeussopimusten suhteen. Mestarien liiga on maailman katsotuin urheilukilpailu, ja Euroopan Superliiga, jossa mantereen suurimmat joukkueet asettuisivat säännöllisesti vastakkain, ohittaisi varmasti nykyisen kilpailun suosiossa.
Mitä tapahtuisi Mestarien liigalle?
Suunnitelmassa, joka julkaistiin Der Spiegel -lehdessä sanomalehden paljastamista asiakirjoista, ei mainita lainkaan UEFA:ta tai sen pokaalikilpailuja Mestareiden liigaa ja Eurooppa liigaa. Euroopan Superliigalle voisi tulla oikeudellisia ongelmia, jos se yrittäisi lopettaa Mestarien liigan. Kun Euroopan suurimmat seurat kuitenkin siirtyvät ehdotettuun superliigaan, on todennäköistä, että Mestarien liiga jäisi sivuun.
Mestarien liigan ainoa vaihtoehto olisi löytää tapa elää rinnakkain ja mahdollisesti toimia uuden kilpailun rinnalla. Ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä tapahtuisi kotimaisille kilpailuille, kuten Valioliigalle, Bundesliigalle, La Ligalle, Serie A:lle tai Ligue 1:lle. Todennäköisesti Euroopan Superliigan joukkueet pelaisivat myös näissä kotimaisissa kilpailuissa.
UEFA on aiemmin taistellut säilyttääkseen roolinsa eurooppalaisessa jalkapallossa ja sen kilpailuissa. Vuosituhannen vaihteessa italialainen yritys Media Partners, tutki ajatusta Superliigasta. Mahdollisen muodostelman torjumiseksi UEFA lopetti Cup Winners’ Cupin ja laajensi edelleen Mestarien liigan vinkkejä. Pelin sisällä olevat henkilöt ovat ajaneet ajatusta Euroopan Superliigasta yli kymmenen viime vuoden aikana. Real Madridin presidentti Florentino Perez piti ehdotettua liigaa loistavana suunnitelmana. Arsene Wenger uskoi, että Euroopan Superliiga olisi olemassa vuoteen 2020 mennessä. Entinen Celticin manageri Gordon Strachan jopa väitti, että Skotlannin suurimmat seurat – Celtic ja Rangers – kuuluisivat 38 joukkueen kahden divisioonan Euroopan Superliigaan.
Euroopan Superliiga tappaa jalkapallon
Euroopan Superliigan suurimmat kannattajat näyttävät olevan maanosan rikkaimmat seurat, jotka hyötyisivät kilpailusta taloudellisesti eniten. Se olisi suurseuroille rahakone, josta ne voisivat yksinkertaisesti ottaa rahaa ulos aina halutessaan.
Euroopan Superliigan ulkopuolisille seuroille kilpailu olisi suuri isku kasvoihin. Se loisi rikkaiden ja köyhien välille kuilun kuin koskaan ennen. Monella tapaa se olisi kuin silloin, kun Major League Baseball tukahdutti itsenäiset seurat Yhdysvalloissa pakottaen pienemmät seurat toimimaan isojen liigaseurojen syöttöjoukkueina. On todennäköistä, että Euroopan superliigan ulkopuoliset joukkueet joutuisivat olemaan syöttöjoukkueita, jotka tarjoavat lahjakkuuksia superrikkaille.
Esimerkkinä siitä, millainen vaikutus Euroopan Superliigalla olisi jalkapalloon, riittää, kun palataan 1990-luvun alkuun. Vuonna 1992 Valioliiga pelasi ensimmäisen kautensa sen jälkeen, kun ykkösdivisioonan seurat irtautuivat vakiintuneesta ykkösliigasta. Miksi? Ne halusivat enemmän rahaa ja valvontaa. Ero Valioliigan muodostamisen ja Euroopan Superliigan välillä on kuitenkin se, että jälkimmäinen kilpailu tekisi kaikki muut kilpailut merkityksettömiksi.
Kansalliset kotimaiset kilpailut Englannissa, Saksassa, Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa olisivat olemassa, mutta alennetussa muodossa. Kuinka moni jalkapallofani katsoisi Valioliigaa ilman Manchesterin seuroja tai Liverpoolia? Valioliigan, Bundesliigan, La Ligan, Ligue 1:n ja Serie A:n tarjoama tuote olisi todella huono. Varsinkin kun Valioliiga menettää mahdollisesti kourallisen joukkueita Euroopan Superliigaan, englantilaisille jalkapallofaneille tarjottava tuote kärsisi kovia kolhuja.
Kaikki riippuu tietysti siitä, millainen Euroopan Superliiga syntyisi. Tämä on asia, josta keskustellaan. Vaikka Der Speigelin raportin mukaan kilpailu ottaisi Mestarien liigan paikan, niin Euroopan Superliiga, joka vie joukkueet kotimaansa huippukilpailuista, olisi vielä haitallisempi pelille.
Euroopan Superliiga, jossa samat seurat kilpailevat jatkuvasti, tekisi kaikista muista jalkapallokilpailuista turhia. Ei kestäisi kauaa, kun liigat ja seurat taittuisivat rahapulan takia. Suurten seurojen tehtävänä on varmistaa, että pienet seurat pysyvät olemassa.
Jalkapallo Euroopassa saattaa olla tienhaarassa. Manchester Cityn menestyksekäs valitus Mestarien liigan kilpailukieltoa vastaan osoittaa, että UEFA:n valta valvoa joukkueita on hauras. Euroopan Superliiga voi olla lähellä toteutumista, eikä sitä vastaan kannata lyödä vetoa, että se toteutuisi lähivuosina.