Kansainvälinen kilpajuoksu on käynnissä ihmisten rokottamiseksi Covid-19-rokotetta vastaan – ja tartuntojen lisääntyessä Euroopassa moni on valittanut, että rokotteiden käyttöönotto on EU:ssa liian hidasta.
Jäsenvaltiot päättävät erikseen, kuka rokotetaan, milloin ja missä, mutta EU koordinoi strategiaa ja ostaa rokotteita irtotavarana. Perjantaina EU:n komissio sopi ostavansa 300 miljoonaa ylimääräistä annosta Pfizer-BioNTech-rokotetta – näin EU saisi lähes puolet yrityksen maailmanlaajuisesta tuotannosta vuonna 2021.
BBC:n toimittajat seitsemässä Euroopan pääkaupungissa kertovat, miten rokotukset etenevät heidän alueellaan.
- Mitä EU:n rokoteohjelmalle tapahtuu?
- Maa järkyttyi Euroopan hitaimmista
Vaalivuonna rokotteesta on tullut poliittinen taistelukenttä, kirjoittaa Jenny Hill Berliinissä.
Suurta kansallista ylpeyttä on herättänyt se, että saksalaiset tiedemiehet kehittivät ensimmäisen tehokkaan Covid-rokotteen. Ja yleisesti ottaen saksalaiset näyttävät suhtautuvan kohtuullisen myönteisesti ajatukseen rokottamisesta.
Tuoreen kyselyn mukaan 65 prosenttia saksalaisista oli valmis ottamaan rokotteen. Toiset tutkimukset osoittavat, että alle neljännes kyselyyn vastanneista ei suostuisi. Mutta poliittisesti – mikä ei ehkä ole yllättävää, kun otetaan huomioon, että nyt on vaalivuosi – Saksan rokotusohjelmasta on tullut taistelukenttä.
Rokotukset aloitettiin täällä vajaat kaksi viikkoa sitten, ja etusijalle asetetaan yli 80-vuotiaat ja hoitokotien työntekijät. Torstai-iltaan mennessä oli annettu yli 477 000 ensimmäistä annosta.
Mutta osa sadoista erityisesti valmistelluista rokotuskeskuksista ei ole vieläkään käytössä, ja jopa hallitus on myöntänyt, ettei rokotuksia yksinkertaisesti ole riittävästi. Angela Merkeliä ja hänen terveysministeriään Jens Spahnia on syytetty siitä, etteivät he ole onnistuneet varmistamaan riittäviä annoksia.
Kritiikki on tullut suurelta osin Merkelin omilta koalitiokumppaneilta, mutta jotkut tiedeyhteisön edustajat ovat toistaneet heidän huolensa – että Saksa on asettanut eurooppalaiset edut omiensa edelle, kun se on vaatinut EU:n yhteistä hankintamenettelyä. Rokotteen kehittäneet tutkijat ovat kertoneet julkisesti, että EU kieltäytyi alun perin tarjouksesta lisätilauksesta.
Saksan osuus EU:n tilauksesta on 56 miljoonaa annosta. Tähän mennessä on toimitettu 1,3 miljoonaa annosta, ja arvellaan, että kuun loppuun mennessä on toimitettu vielä 2,68 miljoonaa annosta.
Hra Spahn, jonka varma toiminta pandemian aikana sai jotkut miettimään, voisiko hän olla Merkelille mahdollinen seuraaja, on syyttänyt pulasta Pfizer-BioNTech-rokotteen valmistajien kyvyttömyyttä vastata maailmanlaajuiseen kysyntään.
Saksa on nyt tilannut 30 miljoonaa ylimääräistä rokoteannosta, ja sen jälkeen, kun Euroopan unioni on hiljattain hyväksynyt Moderna-rokotteen, se odottaa aloittavansa rokotteen jakelun ensi viikolla. Hallitus pitää kiinni lupauksestaan, jonka mukaan rokotusohjelma saadaan päätökseen kesän loppuun mennessä.
Tšekin pääministeri on närkästynyt ilmeisistä viivästyksistä rokotteen jakelussa, kirjoittaa Rob Cameron Prahassa.
Tšekin rokotustoimet alkoivat 27. joulukuuta, jolloin pääministeri Andrej Babis sai rokotteen ensimmäisenä maan asukkaana. Babis, joka on 66-vuotias, oli aiemmin kyseenalaistanut, olisiko hän oikeutettu rokotukseen, koska häneltä oli poistettu perna teini-ikäisenä.
Mutta maan ohjelma on käynnistynyt hitaasti. Miljardööri Babis – liikemies, joka on joutunut EU:n ja Tšekin tutkimusten kohteeksi EU:n varojen väitetyn väärinkäytön vuoksi – ei ole hukannut aikaa purkaakseen (kuvainnollisesti) pahan mielensä Euroopan komissiolle viivästyksen vuoksi. ”Uskoimme, kun maksoimme marraskuussa 12 miljoonaa euroa eurooppalaiseen rahastoon, että saisimme rokotteen”, hän sanoi sanomalehdelle tällä viikolla.
"Terveysministeri myönsi tällä viikolla, että riskiryhmien rokottaminen vie kuukausia. ", Source: ", Source: ": Source description: , Source description: , Source description: , Source description: , Source description: , Source description: , Source description: : Emilie Repikova saa rokotteen
Maa on saanut 30 000 annosta Pfizerin rokotetta. Tähän mennessä se on onnistunut antamaan sen 19 918 ihmiselle. Hallitus sanoo olevansa valmis ottamaan rokotteen käyttöön joukoittain heti, kun toimitukset valmistajilta saapuvat.
Se on myös julkaissut strategian, jossa suunnitellaan kolmivaiheista prosessia. Ensimmäisessä vaiheessa riskiryhmät rokotetaan kohdennetusti. Tämän jälkeen siirrytään vähitellen joukkorokotuksiin 31 rokotuskeskuksessa, jotka toteutetaan 1. helmikuuta alkaen kaikille avoimen online-varausjärjestelmän avulla. Viimeisessä vaiheessa maan yleislääkärit otetaan toivottavasti käyttöön antamaan Oxford-AstraZeneca- ja muita rokotteita, joita voidaan säilyttää ja kuljettaa jääkaappilämpötilassa toisin kuin kahta edellistä.
Alkuperäisessä strategia-asiakirjassa esitetty aikataulu vaikuttaa nyt kuitenkin optimistiselta. Terveysministeri myönsi tällä viikolla, että riskiryhmien rokottaminen – kaikki terveydenhuollon ja sosiaalihuollon työntekijät, opettajat, kaikki yli 65-vuotiaat ja kaikki vakavasti sairaat – vie kuukausia. Yleislääkärit saattavat aloittaa nuorten, terveiden yhteiskunnan jäsenten rokottamisen vasta loppukeväästä tai kesällä.
Hitaasta aloituksesta syytetään byrokratiaa ja rokotusskeptisyyttä, kirjoittaa Hugh Schofield Pariisissa.
Ranskan ylpeilyä suuresta ja tehokkaasta valtiokoneistosta on paljastanut pahasti Covid-rokotusohjelman hidas alku. Ensimmäisen viikon jälkeen, kun naapurimaa Saksa oli rokottanut noin 250 000 ihmistä, Ranskassa oli vain 530. Perjantaihin mennessä luku oli noussut 45 500:aan, mikä on edelleen niin vähän, että se on tilastollisesti merkityksetön.
Miksi siis Ranskalta kesti niin kauan toteuttaa suunnitelma? Ei ole niin, etteikö viranomaisilla olisi ollut aikaa valmistautua. Eikä kyse todellakaan ole rokotteen puutteesta. Itse asiassa yli miljoona Pfizerin annosta on jo kylmävarastossa odottamassa käyttöä.
Ensisijainen syy viivytykseen näyttää olevan Ranskan terveysbyrokratian hankala ja liian keskitetty luonne. Vanhainkotien henkilökunnan oli luettava ja ymmärrettävä Pariisissa sijaitsevan ministeriön antamat 45-sivuiset ohjeet.
Jokaisen vastaanottajan oli sen jälkeen annettava tietoinen suostumus lääkärin vastaanotolla, joka pidettiin vähintään viisi päivää ennen injektion antamista. Pitkällisen menettelyn tarkoituksena on teoriassa pelastaa ihmishenkiä – niiden potilaiden henkeä, jotka saattavat saada haittavaikutuksen. Mutta kuten kriitikot ovat väittäneet, väestön rokottamisen viivästyminen maksaa myös ihmishenkiä.
Yksi ongelmaksi Ranskassa on muodostunut myös suuri skeptisyys rokotuksia kohtaan, joka on seurausta yleisemmästä epäluulosta hallitusta kohtaan. Kyselytutkimusten mukaan jopa 58 prosenttia kansalaisista ei halua saada rokotusta. Kriitikot sanovat, että tämä on johtanut siihen, että hallitus on turhan varovainen. Kun kiireellisyyttä tarvittiin, viranomaiset eivät halunneet toimia nopeasti, koska pelkäsivät, että rokotevastaiset kiihdyttäisivät heitä.
Presidentti Emmanuel Macronin ilmaistua viikonloppuna suuttumuksensa viivästyksistä, tahti on kiihtymässä. Suostumusmenettelyä ollaan yksinkertaistamassa. Tammikuun loppuun mennessä on tarkoitus avata 500-600 rokotuskeskusta eri puolilla maata – joko sairaaloissa tai muissa suurissa julkisissa rakennuksissa.
Poliittisesti paljon on pelissä. Hallitus on jo joutunut arvostelun kohteeksi puutteista maskien ja testien tarjoamisessa. Oppositio kutsuu rokotteiden viivästymistä ”valtioskandaaliksi”, joten presidentti Macron tarvitsee nopean ja ongelmattoman käyttöönoton.
- Ranskan rokotekampanjalla on haastava alku
Kansallinen ylpeys kiihdytti rokotteiden käyttöönottoa Venäjällä, mutta eräs mies puuttuu silmiinpistävästi rokotettujen listalta, kirjoittaa Moskovassa Sarah Rainsford.
Venäjä rekisteröi tärkeimmän Covid-rokotteensa kotimaiseen käyttöön jo elokuussa, ennen kuin massaturvallisuus- ja tehokkuustutkimukset olivat edes alkaneet. Joulukuussa, kun nämä kokeet olivat vielä kesken, se aloitti Sputnik V:n levittämisen yleisölle ennen kuin rokotukset aloitettiin massoittain kaikkialla muualla Euroopassa. Kiireen taustalla oli sekä kansallinen ylpeys että lääketieteellinen välttämättömyys.
Sputnik-rokotetta tarjottiin aluksi etulinjan terveydenhuolto- ja koulutustyöntekijöille, mutta kahden annoksen rokotteen käyttöönotto oli alkuvaiheessa hidasta, ja kelpoisuusehdot täyttävien luettelo laajeni pian.
Levada-keskuksen joulukuun lopulla tekemä kyselytutkimus osoitti, että vain 38 prosenttia vastaajista oli halukkaita hankkimaan rokotteen.
Joulukuun lopulla Levada-keskuksen tekemä kyselytutkimus osoitti, että vain 38 prosenttia oli halukkaita hankkimaan rokotteen. Siitä huolimatta Sputnikin tukijat ilmoittivat tällä viikolla, että yli miljoona ihmistä oli rokotettu, vaikka tuotannon käynnistäminen oli viivästynyt samalla tavalla kuin muissa maissa.
Mutta yksi mies, joka vielä puuttuu silmiinpistävästi rokotettujen listalta, on Vladimir Putin, vaikka Kremlin mukaan hän saa – lopulta – rokotteen. Sillä välin ne, jotka tapaavat hänet henkilökohtaisesti, joutuvat ensin testaamaan Covidin ja jopa karanteeniin. Presidentti saattaa kuitenkin joutua näyttämään esimerkkiä. Putin on toistuvasti sanonut, että talouden suojelu on hänen prioriteettinsa, joten hän luottaa joukkorokotuksiin välttääkseen paluun kansalliseen lukitukseen.
Venäjä on rakentanut jättimäisiä tilapäisiä sairaaloita pandemian alkamisen jälkeen, ja terveysministeri sanoi tällä viikolla, että 25 prosenttia Covid-vuodeista on edelleen vapaana. Myös päivittäin raportoitujen uusien tapausten määrä on laskenut – noin 25 000 viimeisten viiden päivän aikana. Tämä ei kuitenkaan johdu vielä rokotteesta. Maa lähestyy 10 päivän uudenvuodenloman loppua, ja myös Covid-testien määrä on laskenut.
Kun tartuntaluvut kasvavat maassa, jota monet ovat ylistäneet siitä, että se ei tartu tartuntoihin, onnistunut rokoteohjelma on ratkaisevan tärkeä, kirjoittaa Maddy Savage Tukholmassa.
Viitisen kahden viikon kuluttua siitä, kun 91-vuotiaasta hoivakodissa asuvasta Gun-Britt Johnssonista tuli ensimmäinen ruotsalainen, joka sai Pfizerin rokotteen aloitusannoksen, ei vieläkään ole virallista tilastoa siitä, kuinka moni muu on saanut rokotuksen.
Ruotsin kansanterveysvirasto kertoo, että se kerää parhaillaan tietoja maan 21 alueelliselta terveysviranomaiselta, joiden tehtävänä on rokottaa koko aikuisväestö – noin kahdeksan miljoonaa ihmistä – 26. kesäkuuta mennessä. Päivämäärä ei ole sattumanvarainen, vaan se on vuoden suurin juhlapyhäviikonloppu, jolloin ruotsalaiset perinteisesti viettävät juhannusta. Karin Tegmark, viraston vanhempi johtaja, sanoo, että päivämäärä on edelleen ”toteutettavissa”. Hänen mukaansa se riippuu kuitenkin rokotteiden toimittamisesta maahan.
Pfizer-BioNTechin 4,5 miljoonan rokoteannoksen lisäksi Ruotsi on tilannut Modernalta 3,6 miljoonaa rokotetta, joista ensimmäisten odotetaan saapuvan ensi viikolla. Maa aikoo myös ottaa käyttöön Oxford-AstraZeneca-rokotteen mahdollisimman pian sen jälkeen, kun EU on hyväksynyt sen – mieluiten helmikuuhun mennessä.
Ruotsalaiset suhtautuivat aluksi välinpitämättömästi ajatukseen nopeasti kehitetyn koronavirusrokotteen ottamisesta, vaikka joulukuun lopussa tehdyn mielipidekyselyn mukaan 71 prosenttia ottaisi sellaisen. Alkuperäisen skeptisyyden keskeisenä syynä pidetään vapaaehtoisen sikainfluenssarokotusohjelman epäonnistumista vuonna 2009. Sadat alle 30-vuotiaat ruotsalaiset lapset ja nuoret aikuiset sairastuivat unihäiriöön narkolepsiaan, jonka todettiin olevan Pandemrix-rokotteen sivuvaikutus.
Onnistunut rokotusohjelma on ratkaisevan tärkeä, eikä vähiten siksi, että se toteutetaan aikana, jolloin Ruotsin viranomaiset kamppailevat yleisön luottamuksen säilyttämiseksi. Kuukausia kestäneen suuren luottamuksen jälkeen maan sulkemattomaan lähestymistapaan terveysviraston kannatus on vähentynyt, kun Ruotsi on kamppaillut koronaviruksen toisen aallon kanssa.
Samaan aikaan useat korkean profiilin virkamiehet ovat joutuneet kohtaamaan kovaa kritiikkiä omien suositustensa rikkomisesta – mukaan lukien siviilivalmiusviraston johtaja (kuvassa), joka erosi vietettyään joulun tyttärensä kanssa Kanariansaarilla.
Belgian uusi hallitus näyttää olevan yksimielinen rokotteen käyttöönotosta – ainakin toistaiseksi, kirjoittaa Nick Beake Brysselissä.
Tuntui sopivalta, että ensimmäinen Covid-rokotuksen saanut henkilö Belgiassa asuu paikassa, jossa valmistetaan maailman ensimmäistä hyväksyttyä Covid-rokotetta. Puursin kunnasta kotoisin oleva 96-vuotias Jos Hermans sai pistoksen 28. joulukuuta hoitokodissaan. Myös 700 muulle iäkkäälle asukkaalle annettiin annos pienessä alkuvaiheen kokeilussa.
Massirokotusohjelma alkoi Belgiassa 5. tammikuuta, mutta sitä on kritisoitu hitaasta aloittamisesta. Liittovaltion terveysministeri Frank Vandenbroucke lupasi marraskuussa, että käyttöönotto olisi ”saumatonta ja nopeaa”, ja twiittasi: ”Jos se ei toimi, ampukaa minut.”
Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus rokottaa jopa 200 000 hoitokodin asukasta tämän kuun loppuun tai helmikuun alkuun mennessä. Seuraavaksi vuorossa ovat terveydenhuollon ammattilaiset, ja tavoitteena oli, että koko väestö olisi rokotettu syyskuun loppuun mennessä.
Voi ajatella, että maa olisi etulyöntiasemassa, koska se on Pfizerin ja BioNTechin tuotannon epikeskus. Vaikka tämä selvästi auttaa jakelussa, Belgia ei voi komission tiukkojen sääntöjen mukaan saada väestömääräänsä suhteutettuna enempää annoksia kuin muut EU-maat. Tämä ei estänyt Flanderin alueen ministeri-puheenjohtajaa, joka myönsi tällä viikolla ottaneensa suoraan yhteyttä Pfizeriin lisäannosten hankkimisen toivossa, mutta sai kielteisen vastauksen.
Saatuaan Pfizerilta takuun rokotteen toimittamisesta Belgian liittovaltion viranomaiset ovat mukauttaneet strategiaansa: ne ehdottavat nyt, että mahdollisimman moni saatavilla oleva annos annetaan mahdollisimman monelle ihmiselle – eikä injektiopulloja enää varata potilaiden toiselle annokselle, joka annetaan kolme viikkoa ensimmäisen annoksen jälkeen. Yleisesti ottaen liittovaltion hallitus on Euroopan komission sijaan joutunut kohtaamaan kritiikkiä viivästymisestä ja puolustanut ”varovaista” lähestymistapaansa.
Ja näyttää olevan mielenkiintoinen alueellinen tai kulttuurinen ero, kun on kyse siitä, ovatko ihmiset halukkaita ottamaan rokotteen. Kyselyssä haastatelluista flaamilaisista puolet on sanonut haluavansa rokotteen mahdollisimman pian. Ranskankielisten keskuudessa se oli 20 prosenttia vähemmän, mikä vastaa Ranskassa vallitsevaa syvempää skeptisyyttä rajaa kohtaan.
Maassa, jossa politiikka on tunnetusti monimutkaista ja hajanaista – maassa on vasta hiljattain sovittu hallituksesta 500 päivän tyhjiön jälkeen – liittovaltiokoalitio näyttää olevan yhtenäinen Covid-rokotusstrategiassaan. Ainakin toistaiseksi.
Aluekohtaiset erimielisyydet ja poliittiset riidat ovat leimanneet Espanjan rokotusohjelman alkua, kirjoittaa Guy Hedgecoe Madridista.
Espanja aloitti rokotteen antamisen 27. joulukuuta. Tähän mennessä aluehallinnoille on jaettu 743 925 annosta ja rokotettu 277 976 ihmistä, kertoo terveysministeriö. Koalitiohallituksen tavoitteena on rokottaa 2,3 miljoonaa ihmistä 12 viikon kuluessa. Etusijalle asetetaan hoitokotien iäkkäät asukkaat, heitä hoitavat henkilöt ja terveydenhuoltohenkilöstö.
Kullakin maan 17:stä alueesta on terveydenhuollon valvonta, ja niiden tulisi saada väestömääräänsä vastaava määrä annoksia. Jo nyt on kuitenkin ollut huomattavia maantieteellisiä eroja.
Hallituksen tiedot osoittivat esimerkiksi, että kun pohjoinen Asturian alue oli käyttänyt 55 prosenttia saamistaan annoksista tammikuun 3. päivään mennessä, Madridin alue oli käyttänyt vain viisi prosenttia samaan päivään mennessä. Jotkin alueet pidättävät annoksia, jotta samalle henkilölle voidaan antaa toinen jatkorokotus useiden viikkojen kuluttua, ja jotkin alueet ovat rokottaneet kansallisina vapaapäivinä, kun taas toiset eivät ole rokottaneet.
"Pandemia on ollut jatkuvan poliittisen konfliktin aihe, sillä oikeisto-oppositio syyttää vasemmistohallitusta epäpätevyydestä.", Lähde: , Lähdekuvaus: Kuvaus: , Kuva:
Vaikka rokottaminen on vapaaehtoista, hallitus on sanonut tekevänsä rekisterin niistä, jotka eivät halua ottaa rokotusta. Tämä aloite on herättänyt kiistaa, vaikka hallitus on vakuuttanut, että rekisterin avulla pyritään vain selvittämään, miksi ihmiset kieltäytyvät rokotuksesta.
Pandemia on kuitenkin ollut jatkuvan poliittisen konfliktin aihe, sillä oikeisto-oppositio syyttää Pedro Sánchezin vasemmistohallitusta epäpätevyydestä, läpinäkyvyyden puutteesta ja siitä, että se on käyttänyt sepelvirusta vallan keräämiseen.
Rokotteen tulo ei ole lopettanut kiivastumista. Galician konservatiivisen kansanpuolueen (PP) puheenjohtaja Alberto Núñez Feijóo varoitti, että kullekin alueelle jaettavien annosten määrän sanelee ”poliittiset sidonnaisuudet tai parlamentaariset tarpeet”, minkä keskushallitus on torjunut.
Luvut ovat oikeita kello 17:00 GMT.