Bernard Williams on kaunopuheinen jäsen siinä pienessä mutta tärkeässä ryhmässä arvostettuja ajattelijoita, jotka pyrkivät poistamaan rajat asiantuntijoiden ja meidän kaikkien välillä, jotka kamppailemme moraalisten kysymysten kanssa omassa elämässämme. Tässä kirjassa hän esittää perusteellisen syytöksen systemaattiselle moraaliteorialle Kantista lähtien ja tarjoaa vakuuttavan vaihtoehdon.

Kantin ajatuksiin liittyi näkemys minuudesta, jota emme voi enää hyväksyä. Nykyaikaiset teoriat, kuten utilitarismi ja sopimuksellisuus, tarjoavat yleensä kriteerejä, jotka sijaitsevat kokonaan minän ulkopuolella, ja tämä on yhdessä järjestelmän korostamisen kanssa heikentänyt eettistä ajattelua. Miksi ajatuskokonaisuudella pitäisi olla erityistä valtaa tunteisiimme nähden vain siksi, että sillä on teorian rakenne? Miten abstrakti teoria voisi auttaa yksilöä vastaamaan sokraattiseen kysymykseen ”Miten minun pitäisi elää?”

Williamsin tavoitteena ei ole muuta kuin suunnata etiikka uudelleen kohti yksilöä. Hän syyttää nykyaikaisia moraalifilosofeja vetäytymisestä järjestelmään ja yksilöiden hylkäämisestä nykyisessä sosiaalisessa kontekstissaan. Hän uskoo, että Platonin ja Aristoteleen eettinen työ on lähempänä totuutta siitä, mitä eettinen elämä on, mutta tunnustaa samalla, että nykymaailma asettaa eettiselle ajattelulle vertaansa vailla olevia vaatimuksia. Hän käsittelee nykyfilosofian kiperimpiä kysymyksiä ja tarjoaa uusia ajatuksia muun muassa relativismista, objektiivisuudesta ja eettisen tiedon mahdollisuudesta. Williams on kirjoittanut mielikuvituksellisen ja nerokkaan kirjan, joka kehottaa filosofeja ylittämään itse asettamansa rajat ja kiinnittämään täyden huomion eettisen elämän monimutkaisuuteen.