Naisten emansipaation symbolina Emily Wilding Davison on aina ollut kiistanalainen. Suffragettia, joka loukkaantui kuolettavasti Epsomin raviradalla Derbyn aikana 100 vuotta sitten kuninkaan hevosen kavioiden alla, jotkut ovat tervehtineet urheana marttyyrina ja toiset hyökänneet vastuuttomana anarkistina. Nyt tapahtumasta kuvatun filmimateriaalin yksityiskohtainen analyysi on valottanut uudella tavalla 4. kesäkuuta 1913 tapahtuneita kiistanalaisia hetkiä, jotka jäivät poliittisten mielenosoitusten historiaan.

Vaikka filmitekniikka oli vasta alkuvaiheessa, tapahtuma tallentui kolmeen uutiskameraan, ja kuvien uusi tutkimus on osoittanut, että 40-vuotias kampanjaan osallistunut taistelija ei yrittänytkään, kuten oletettiin, vetää kuninkaallista kilpahevosta Anmeria alas vaan kurottautui ylöspäin kiinnittäessään huivin sen taluttimeen.

Tutkijaryhmän tänä iltana Channel 4 -kanavalla esitettävää televisiodokumenttia varten tekemä analyysi osoittaa myös, että Davisonin asento ennen kuin hän astui radalle, olisi antanut hänelle selkeän näköyhteyden lähestyvään kilparatsastukseen, päinvastoin kuin väite, jonka mukaan hän juoksi ulos holtittomasti tappaakseen itsensä.

Juontaja Clare Balding ja tutkijat Stephen Cole ja Mike Dixon palasivat alkuperäisiin nitraattifilmikantoihin, jotka otettiin tuona päivänä, ja siirsivät ne digitaaliseen muotoon. Tämä tehtiin, jotta ne voitiin puhdistaa ja jotta uusi ohjelmisto pystyi vertailemaan kolmea eri kamerakulmaa keskenään.

”On ollut poikkeuksellinen seikkailu saada selville enemmän hänestä, siitä, mitä hän edusti, ja suffragettiliikkeestä”, Balding sanoi tänä viikonloppuna työstään Suffragetin salaisuuksia tekevän ryhmän kanssa.

”Se on valtavan merkittävä hetki historiassa, hetki, joka tiivistää ehdottomasti äänioikeutta halunneiden naisten epätoivon tässä maassa.”

Historioitsijat ovat esittäneet, että Davison yritti kiinnittää lipun kuningas Yrjö V:n hevoseen, ja poliisiraporttien mukaan Davisonin ruumiista löytyi kaksi lippua. Jotkut silminnäkijät uskoivat, että hän yritti ylittää radan luullen hevosten menneen ohi, toiset taas uskoivat, että hän oli yrittänyt vetää Anmerin alas. Se, että hänellä oli mukanaan paluujunalippu Epsomista ja että hänellä oli lähiaikoina lomasuunnitelmia sisarensa kanssa, on myös saanut jotkut historioitsijat väittämään, ettei hänellä ollut aikomusta tappaa itseään.

Vuonna 2011 hevosurheiluhistorioitsija Michael Tanner väitti, että koska Davison seisoi väkijoukossa Tattenham Cornerin mutkan sisäpuolella, hänen olisi ollut mahdotonta nähdä kuninkaan hevosta.

Mutta uudet kameroiden väliset ristiintaulukoinnit ovat paljastaneet, sanovat C4-ohjelman tekijät, että Davison oli lähempänä Tattenham Cornerin alkupäätä kuin luultiin ja näin ollen hänellä oli parempi näköyhteys. Tässä asennossa hän olisi voinut nähdä ja erottaa Anmerin.

Historioitsijat ovat esittäneet, että Davisonin ja muiden suffragettien nähtiin ”harjoittelevan” hevosten nappaamista puistossa lähellä hänen äitinsä taloa ja että he sen jälkeen vetivät arpaa päättääkseen, kenen pitäisi lähteä Derbyyn.

Törmättyään yhteen Anmerin kanssa Davison lyyhistyi tajuttomana radalle. Hevonen kaatui, mutta nousi sitten ylös ja suoritti kisan loppuun ilman jockeyta. Davison kuoli vammoihinsa neljä päivää myöhemmin Epsom Cottage Hospitalissa.

Johtavan suffragetin Emmeline Pankhurstin hautajaisissa vuonna 1928 Anmerilla tuona päivänä ratsastanut jockey Herbert Jones laski seppeleen ”rouva Pankhurstin ja neiti Emily Davisonin muistolle”. Jones oli saanut lievän aivotärähdyksen törmäyksessä vuonna 1913, mutta väitti myöhemmin, että ”tuon naisparan kasvot vainosivat häntä”.

Vuonna 1951 hänen poikansa löysi Jonesin kuolleena kaasulla täytetystä keittiöstä. Jockey oli tappanut itsensä.

• Jaa Facebookissa
• Jaa Twitterissä
• Jaa sähköpostitse
• Jaa LinkedInissä
• Jaa Pinterestissä
• Jaa WhatsAppissa
• Jaa Messengerissä