On olemassa huomattavaa näyttöä siitä, että ihmisen parodontiitin eri kliinisiä muotoja on olemassa. Lisäksi näihin parodontiitin eri muotoihin voi liittyä suhteellisen erilainen subgingivaalinen mikrofloora, johon kuuluu usein mikroaerofiilisiä tai anaerobisia gramnegatiivisia bakteerilajeja. Eikenella corrodens on fakultatiivinen gramnegatiivinen bakteeri, joka on yleinen suuontelon sekä suolisto- ja sukupuolielinten asukas. Sen ensisijainen ekologinen niche suuontelossa näyttää olevan hammasplakki sekä parodontiittisesti terveillä henkilöillä että parodontiittipotilailla. E. corrodens on kuitenkin tunnustettu harvinaiseksi ihmisen patogeeniksi, joka pystyy aiheuttamaan suun ulkopuolisia infektioita joko ainoana tartunnanaiheuttajana tai osana sekainfektiota, eikä sen mahdollista roolia parodontiitin etiologiassa tunneta hyvin. E. corrodens esiintyy usein parodontologisesti terveiden henkilöiden supra- ja subgingivaalisessa plakissa. Poikkileikkaus- ja pitkittäistutkimusten perusteella E. corrodens näyttää olevan jonkin verran yleisempi parodontiittia sairastavien henkilöiden subgingivaalisissa plakkinäytteissä kuin parodontologisesti terveiden henkilöiden. E. corrodens -bakteerin osuus koko viljeltävästä mikrofloorasta ei kuitenkaan vaihdellut näiden kahden ryhmän välillä. Mikrobiologisissa tutkimuksissa, joissa yritetään määritellä E. corrodens -bakteerin ja parodontiitin välistä suhdetta, oletetaan, että tämä laji on pohjimmiltaan homogeeninen ja että kaikilla kannoilla on vertailukelpoinen patogeeninen potentiaali. E. corrodensilla on kuitenkin 1) vaihteleva pesäkemorfologia, biokemiallinen ja serologinen reaktiivisuus; 2) huomattavaa fenotyyppistä monimuotoisuutta ulkokalvoproteiinien ja lipopolysakkaridirakenteen suhteen; ja 3) huomattavaa monimuotoisuutta genomisen DNA:n kokonaismäärän restriktiomalleissa. Näin ollen on mahdollista, että rajoitettu määrä E. corrodens -klooneja voi liittyä parodontiittitautiin ja/tai suun ulkopuoliseen infektioon, kun taas muut kannat ovat suhteellisen harmittomia vierasesineitä. Lisätutkimuksia, joissa mahdollisesti käytetään kantaspesifisiä nukleiinihappokoettimia, saatetaan tarvita, jotta voidaan määritellä E. corrodens -bakteerin rooli ihmisen parodontiittipatogeenina.