Lahti – noin 900 kilometriä pitkä ja 500 kilometriä leveä – on tärkeä vesiväylä Persianlahden öljyn kuljetukselle. Yhdessä Punaisenmeren kanssa, johon se yhdistyy luoteessa Bab el Mandebin salmen kautta, se muodostaa tärkeän öljynkuljetusreitin Euroopan ja Kaukoidän välillä.

Länsi-itä-suunnassa kulkevaa Adeninlahtea ja Punaista merta on käytetty tuhansia vuosia kalastukseen, kaupankäyntiin ja kuljetukseen. Välimeren ja Intian valtameren välisellä suurella kauppareitillä sijaitseva Adeninlahti oli 1500-luvulla Portugalin, Turkin ja Ison-Britannian tavoittelema strateginen vesiväylä. Britannia voitti ja hallitsi Persianlahtea 1800-luvulle tultaessa.

Kun Britannian armeija vetäytyi alueelta 1960-luvun lopulla, lahden käyttö väheni Suezin kanavan sulkemisen vuoksi. Egypti kunnosti ja avasi kanavan uudelleen vuonna 1975, mikä lisäsi jälleen toimintaa lahdella.

Viime vuosina lahti on saanut paljon huomiota merirosvouksen, terrorismin ja pakolaisten salakuljetuksen vuoksi. Lokakuussa 2000 itsemurhapommittajat hyökkäsivät Persianlahdella Yhdysvaltain hävittäjä Colea vastaan ja melkein upottivat sen, ja vuonna 2002 hyökättiin Persianlahden raakaöljyä kuljettaneeseen ranskalaiseen öljytankkeri MIV Limburgiin.

Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) mukaan 142 ihmistä menehtyi ja 40 katosi tämän vuoden tammikuun 12.-23. päivän välisenä aikana, kun he olivat yrittäneet kulkea Adeninlahden poikki Afrikan sarvesta Jemenin rannikolle yrittäessään saada pakolaisstatuksen.

Viime syyskuussa YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu vaati kansainvälisiä toimia salakuljettajien uhriksi joutuvien ihmisvirran pysäyttämiseksi sen jälkeen, kun ainakin 150 muuta matkustajaa kuoli kolmen viikon aikana. Pakolaisjärjestö ja paikalliset viranomaiset ovat valistaneet radiolähetyksillä ja videotuotannoilla vaaroista, joita salakuljettajien käyttäminen Adeninlahden ylittämiseen aiheuttaa.

Kuvassa Somalian kärjen edustalla näkyvä saari on Socotra, joka on osa saaristoa (ei näkyvissä). YK:n ympäristöohjelman (UNEP) mukaan saariryhmällä on maailmanlaajuista merkitystä biologisen monimuotoisuuden ja lajien endeemismin kannalta, sillä yli kolmasosaa sen eläimistöstä ja kasvistosta ei esiinny missään muualla.

Socotra on biologisesti eristäytynyt, ja se on säilynyt lähes koskemattomana nykyaikaiselle kehitykselle. Saaristoa ympäröivä vesi on edelleen koskematonta, sillä rannikon saastuminen tai liikakäyttö ei ole muuttanut sitä.

Envisatin Medium Resolution Imaging Spectrometer (MERIS) otti tämän kuvan 1. maaliskuuta 2005.