Amerikkalaisen psykiatriyhdistyksen diagnostisen ja tilastollisen käsikirjan (DSM-5) viides painos kuvaa masennushäiriöitä ryhmäksi mielenterveyden häiriöitä, joille on ominaista matala (masentunut) mieliala, ja joihin liittyy joitakin tai kaikki luettelon muista oireista, kuten:
- Kiinnostuksen menettäminen useimpiin aktiviteetteihin
- Muutokset ruokahalussa
- Nukkumishäiriöt
- Jännittyneet liikkeet tai hidastuneet liikkeet
- Heikko energia ja väsymys
- Syyllisyyden tai arvottomuuden tunne
- Keskittymiskyvyn heikkeneminen
- Suicidaliteetti
Yksi masennushäiriöistä, jotka luetellaan DSM-5 lueteltu masennushäiriö (persistent depressive disorder, PDD), joka tunnetaan myös nimellä dystymia. Pysyvä masennushäiriö on nimensä mukaisesti krooninen, matala-asteinen masennus, joka kestää vähintään kaksi vuotta.
Major depressiivinen häiriö (MDD, major depressive disorder) on nimensä mukaisesti masennuksen vaikeampi muoto, johon liittyy suurin osa DSM-5:n masennusoireista. Kaksoismasennus on näiden kahden erityyppisen masennushäiriön yhdistelmä.
Sisällysluettelo
Mikä on kaksoismasennus?
Mitä tarkoitetaan ilmaisulla ”kaksoismasennus”? Se on epävirallinen termi pysyvälle masennushäiriölle, jota vaikeuttaa yksi tai useampi suuren masennushäiriön jakso.
Vaikka pysyvä masennushäiriö on yleensä lievä tai keskivaikea masennussairauden muoto, yli 75 %:lla sairastuneista henkilöistä on pahenemisvaiheita, joissa masennusoireet pahenevat niin paljon, että ne täyttävät suuren masennushäiriön kriteerit. Kun tämä ilmiö ilmenee, siitä käytetään epävirallisesti nimitystä ”kaksoismasennus.”
Ero kaksoismasennuksen ja ilman dystymiaa esiintyvän masennuksen välillä
Pääasiallinen ero ilman dystymiaa esiintyvän masennushäiriön ja kaksoismasennuksen välillä on se, että kaksoismasennusta sairastavilla henkilöillä on tavallisesti pysyvämpiä masennusoireita, ja heidän riskinsä sairastua uudelleen hoidon jälkeen on paljon suurempi. Kaksoismasennuksessa on myös enemmän komorbiditeettia (samanaikaisia mielenterveyden häiriöitä) kuin masennushäiriössä yksinään.
Kaksoismasennuksen oireet
Kaksoismasennuksen oireet ovat vaihtelevia, mutta ne ovat sekoitus MDD:n ja PDD:n oireita. Vaikka näiden kahden masennushäiriön oireissa on paljon päällekkäisyyttä, niissä on joitakin keskeisiä eroja. Jatkuvan masennushäiriön yleisimpiä oireita ovat toivottomuuden, arvottomuuden, alhaisen itsetunnon ja pessimismin tunteet, kun taas vakavan masennushäiriön oireet ovat yleensä enemmän ”neurovegetatiivisia”, kuten unen ja ruokahalun muutokset, kiinnostuksen menettäminen aktiviteetteihin ja väsymys/vähäinen energisyys.
Kaksoismasennukselle on ominaista, että krooninen matala-asteinen masennustila (PDD) keskeytyy yhdellä tai useammalla oireiden pahenemisen jaksolla (MDD). Kun pysyvää masennushäiriötä mutkistaa päällekkäinen vaikea masennushäiriö, pysyvälle masennushäiriölle tyypilliset toivottomuuden tunteet ja heikko itsetunto pahenevat yleensä huomattavasti.
Mikä aiheuttaa kaksoismasennusta?
Depressiiviset sairaudet johtuvat geneettisten ja ympäristötekijöiden sekoituksesta. Ihmisten DNA:ssa on useita geenejä, jotka voivat altistaa masennukselle ja muille mielenterveyden häiriöille. Se, kuinka monta tällaista geeniä tietyllä henkilöllä on, määrittää todennäköisyyden, että henkilö sairastuu masennukseen.
Ympäristötekijät ovat toinen tekijä, joka määrittää ihmisten todennäköisyyttä sairastua masennukseen, ja niihin kuuluvat:
- Alhainen sosioekonominen asema
- Sosiaalisen tuen puute
- Naissukupuoli
- Merkittäviä elämänmuutoksia
- Elämän stressitekijät
- Edellinen trauma- tai hyväksikäyttöhistoria
- Ainesten käyttö
- Alhainen koulutus
- Työttömyys
- Mielenterveyden häiriöiden aiempi tai nykyinen historia
- Suvussa esiintynyt masennus (osittain perimästä johtuvaa)
Depression fyysinen perusta on aivojen kemiallisissa (neurokemiallisissa) poikkeavuuksissa, sekä rakenteellisiin muutoksiin ja poikkeavuuksiin aivojen toiminnassa. Sellaisenaan masennus on hyvin pitkälti fyysinen sairaus, mikä selittää, miksi ihmiset eivät voi ”vain piristyä” ja ”päästä sen yli”. Se selittää myös sen, miksi monet ihmiset masentuvat silloin, kun elämä sujuu hyvin.
Kaksoismasennuksen diagnosointi
Kaksoismasennuksen diagnosointi jää monissa tapauksissa tekemättä, koska monet sairastuneet eivät hae apua. Masennuksen luonteeseen kuuluu, että ihmiset tuntevat itsensä toivottomiksi, arvottomiksi ja menettävät kiinnostuksensa kaikkeen toimintaan. Nämä ovat oireita, jotka estävät ihmisiä tekemästä aloitetta avun hakemiseksi.
Yleistä on myös se, että masennuksesta kärsivät ihmiset eivät ymmärrä, että lääketieteellisesti on jotain vialla. Heistä tuntuu, että heidän oireensa ovat yksinkertaisesti ”bluesia” ja heidän on vain päästävä siitä yli. Tämä pätee erityisesti pysyvään masennushäiriöön, koska oireet ovat lievempiä ja kroonisempia; siksi sairastuneet henkilöt alkavat usein uskoa, että masentuneisuus on heille vain ”normaalia”. Tämä on toinen merkittävä este hoitoon hakeutumiselle.
Maineensa puolesta masennus on kuitenkin hyvin vakava sairaus, jolla on vakavia seurauksia. Masennus on johtava työkyvyttömyyden syy maailmanlaajuisesti ja se on johtava itsemurhien syy. Masennus on hoidettavissa, ja diagnosoimatta ja hoitamatta jättäminen aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä ja vammautumista sairastuneille.
Henkilöille, jotka hakeutuvat avun piiriin, ei ole olemassa erityistä verikoetta masennuksen diagnosoimiseksi. Pikemminkin diagnoosi tehdään tunnistamalla DSM-5:n diagnostiset kriteerit haastattelemalla, yleensä kyselylomakkeiden avulla.
DSM-5:ssä ei tällä hetkellä ole kriteerejä kaksoismasennukselle, joten diagnoosi tehdään tunnistamalla MDD:n ja PDD:n kriteerit. Valitettavasti kaksoismasennuksessa diagnosoidaan usein vain toinen näistä kahdesta häiriöstä, koska oireet ovat samankaltaisia.
Masennus- tai ahdistuneisuustunteet voivat johtaa itsemurha-ajatuksiin. Jos sinulla tai läheiselläsi on itsemurha-ajatuksia tai – taipumuksia, soita kansalliseen itsemurhien ehkäisyn vihjepuhelimeen numeroon 1-800-273-8255.
Kaksoismasennuksen hoito
Kaksoismasennuksen hoidon peruspilari on lääkitys psykoterapian kanssa tai ilman. Tutkituin ja tehokkain psykoterapian lähestymistapa masennukseen on kognitiivis-behavioraalinen terapia (CBT).
Kaksoismasennuksen lääkitysvaihtoehdot ovat samat kuin joko pelkän MDD:n tai PDD:n hoidossa. Tavallisesti ensimmäinen ja tehokkain valinta on selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien (SSRI) luokkaan kuuluva lääkitys. Geneettisten ja fysiologisten erojen vuoksi eri lääkkeet voivat kuitenkin tehota eri ihmisillä, joten oikean valinnan löytäminen voi vaatia kokeilua ja erehdystä.
On hyvää näyttöä siitä, että terveellisillä elämäntapavalinnoilla ja työ- ja yksityiselämän tasapainon parantamisella voi olla merkittäviä myönteisiä vaikutuksia masennukseen. Tämän vuoksi The Recovery Village käyttää virkistysterapiaa osana kokonaisvaltaista hoito-ohjelmaa henkilöille, joilla on mielenterveys- ja samanaikaisia päihdehäiriöitä.
Jopa niiden henkilöiden, joiden kaksoisdepressio pysyy vastustuskykyisenä hoidolle, tulisi jatkaa yhteistyötä terveydenhuollon tarjoajansa kanssa, koska on olemassa sitoutuneempia hoitomuotoja, joilla voidaan puuttua hoidon vastustuskykyyn.
Ennuste ja tulevaisuudennäkymät
Kaksoismielisen masennuksen ennuste riippuu useista tekijöistä, mukaan lukien oireiden vaikeusasteesta, yksilön geneettisestä perimästä ja elämäntilanteesta sekä tietystä hoidon aikana käytetystä erityisestä hoidosta. Hoitovaste voi olla hidas, sillä masennuslääkkeiden täysi vaikutus kestää usein kolmesta kuuteen viikkoa. Monet ihmiset tarvitsevat annoksen muuttamista tai lääkityksen vaihtamista, mikä voi viivästyttää parannuksia entisestään. Henkilöillä, jotka yhdistävät lääkityksen ja CBT:n, on parempi ennuste.
Kaksoismielinen masennus on hoidettavissa, ja masennuksesta kärsivien tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon tarjoajansa kanssa saavuttaakseen oireidensa lievittymisen ja täydellisen paluun hyvään terveyteen ja toimintakykyyn.
The Recovery Village tarjoaa ammattitaitoisia arviointi- ja hoito-ohjelmia masennukseen ja samanaikaisiin päihdehäiriöihin. Koulutetulla ammattitaitoisella henkilökunnallamme on asiantuntemusta ja kokemusta, jota tarvitaan monimutkaistenkin tapausten hoitamiseen. Ota rohkeasti yhteyttä ja pyydä luottamuksellista keskustelua edustajamme kanssa.
- Lähteet
David, Daniel; Cristea, Ioanna; Hofmann, Stefan. ”Miksi kognitiivinen käyttäytymisterapia on psykoterapian nykyinen kultainen standardi”. Frontiers in Psychiatry, 29. tammikuuta 2018. Accessed June 21, 2019.
Kaltenboeck, Alexander; Harmer, Catherine. ”Masennushäiriöiden neurotiede: Lyhyt katsaus menneisyyteen ja joitakin pohdintoja tulevaisuudesta.” Brain and Neuroscience Advances, 8. lokakuuta 2018. Accessed June 21, 2019.
Khan, Arif; Faucet, James; Lichtenberg, Pesach; et al. ”A systematic review of comparative efficacy of treatments and controls for depression.” Plos One, 30. heinäkuuta 2012. Accessed June 21, 2019.
Klein, Daniel; Shankman, Stewart; Rose, Suzanne. ”Dystyyminen häiriö ja kaksoismasennus: Prediction of 10-year course trajectories and outcomes.” Journal of Psychiatric Research, huhtikuu 2008. Accessed June 21, 2019.
Klein, Daniel; Shankman, Stewart; Rose, Suzanne. ”Kymmenen vuoden prospektiivinen seurantatutkimus dystyymisen häiriön ja kaksoismasennuksen naturalistisesta kulusta.” American Journal of Psychiatry, 1. toukokuuta 2006. Accessed June 21, 2019.
Melrose, Sherri. ”Pysyvä masennushäiriö eli dystymia: Katsaus arviointi- ja hoitomenetelmiin.” Tieteellinen tutkimus, helmikuu 2017. Accessed June 21, 2019.
Meng, Xiangfei; Brunet, Alain; Turecki, Gustavo; et al. ”Risk factor modifications and depression incidence: A 4-year longitudinal Canadian cohort of the Montreal Catchment Area Study.” British Medical Journal, 10. kesäkuuta 2017. Accessed June 21, 2019.
National Institute of Mental Health. ”Itsemurha Amerikassa: Usein kysyttyjä kysymyksiä.” Päiväämätön. Accessed June 21, 2019.
Reynolds, Cecil; Kamphaus, Randy. ”Pysyvä masennushäiriö (dystymia)”. BASC3, 2013. Accessed June 21, 2019.
Sarris, Jerome; O’Neil, Adrienne; Coulson, Carolyn; et al. ”Lifestyle medicine for depression.” BMC Psychiatry, 10. huhtikuuta 2014. Accessed June 21, 2019.
Thase, Michael; Connolly, Ryan. ”Unipolaarinen masennus aikuisilla: Hoidon valinta vastustuskykyisen masennuksen hoitoon.” UpToDate, 10. toukokuuta 2019. Accessed June 21, 2019.
World Health Organization (WHO). ”Masennus.” March 22, 2018. Accessed June 21, 2019.
Lääketieteellinen vastuuvapauslauseke: Recovery Village pyrkii parantamaan päihteidenkäytön tai mielenterveyden häiriön kanssa kamppailevien ihmisten elämänlaatua tosiasioihin perustuvalla sisällöllä käyttäytymisterveyden tilojen luonteesta, hoitovaihtoehdoista ja niihin liittyvistä tuloksista. Julkaisemme materiaalia, jonka ovat tutkineet, siteeranneet, muokanneet ja tarkistaneet lisensoidut lääketieteen ammattilaiset. Tarjoamiemme tietojen ei ole tarkoitus korvata ammattimaista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. Niitä ei tule käyttää lääkärin tai muun pätevän terveydenhuollon tarjoajan neuvojen sijasta.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
FacebookTwitterLinkedIn