Protokollat farmaseuttisesta käyttöaiheesta ja lääkärille ohjaamisen kriteerit lievissä oireissa: (semFYC, Sefac, Granadan yliopiston PA-ryhmä ja Abbott-säätiö: Difenhydramiini. Access the full document

1. 1. INDIKAATIOT

• Allergia. Allergisten prosessien, kuten nokkosihottuman, nuhan, sidekalvotulehduksen ja kutiavien ihosairauksien oireiden lievittäminen.
• Unettomuus. Unettomuuden lyhytaikainen hoito erityisesti silloin, kun on nukahtamisvaikeuksia.

1. POSOLOGIA Allergia:

• Aikuiset 50 mg/6 tuntia tai 10-20 ml/6 tuntia, enintään 300 mg/24 tuntia tai 120 ml/24 tuntia.
• Lapset, suun kautta:

– Yli 12-vuotiaat lapset: 50 mg/6 tuntia tai 10-20 ml/6 tuntia, enintään

300 mg/24 tuntia tai 120 ml/24 tuntia.

– 6-12-vuotiaat lapset: 5-10 ml/6 tuntia, enintään 60 ml/24 tuntia. Difenhydramiinin kiinteitä muotoja ei tule käyttää alle 6-vuotiaille lapsille.

Unettomuus:

• Aikuiset: 50 mg/24 tuntia.
• Lapset, suun kautta:

– Lapset 12-18-vuotiaat: 25-50 mg/24 tuntia.

– Alle 12-vuotiaat lapset: Tämän lääkevalmisteen turvallisuutta ja tehoa ei ole arvioitu alle 12-vuotiailla lapsilla.

1. HAITTAVAIKUTUKSET

• Mahdollisesti uneliaisuutta ja hankalia antikolinergisiä vaikutuksia, erityisesti lapsilla ja vanhuksilla. Tässä potilasryhmässä voi esiintyä ruoansulatuskanavan (pahoinvointi, oksentelu, ummetus, ripuli ja suun kuivuminen), neurologisia (uneliaisuus ja sekavuus), hengitysteiden (keuhkoputkien eritteiden viskositeetin lisääntyminen), virtsankarkailun (virtsanpidätyskyvyttömyys) ja silmien (näön hämärtyminen tai diplopia) häiriöitä. Kaasu- suolisto-ongelmat vähenevät, jos lääke annetaan ruoan kanssa.

1. VAROITUKSET JA SUOSITUKSET

• Lääke voi aiheuttaa uneliaisuutta, joten varovaisuutta suositellaan lääkkeen annostelussa, eikä sitä saa yhdistää lääkkeiden tai muiden rauhoittavien aineiden, kuten alkoholin, kanssa.

• Potilaille, joita hoidetaan tuntemattomasta syystä johtuvan oksentelun vuoksi tai joita hoidetaan rauhoittavilla lääkkeillä, lääkärin on tehtävä tämän lääkevalmisteen käytön riski-hyötyarviointi.
• Jos viikon kuluttua terveysongelma jatkuu tai pahenee, potilaan tulee kääntyä lääkärin puoleen.
• Potilaiden tulee välttää auringolle altistumista ja/tai altistumista äärimmäisille lämpötiloille tämän lääkkeen hoidon aikana (pitää viileässä ympäristössä ja nesteyttää riittävästi).
• Anteallergisten vaikutusten vuoksi difenhydramiini voi peittää antigeenisille uutteille yliherkkyyttä mittaavien ihotestien tulokset. Tämän lääkevalmisteen antaminen suositellaan keskeytettäväksi vähintään 72 tuntia ennen testausta.
• Kliinisesti merkitykselliset yhteisvaikutukset:

– Lääkkeet, joilla on antikolinergisiä vaikutuksia (parkinsonilääkkeet, trisykliset masennuslääkkeet ja neuroleptit): Difenhydramiinin samanaikainen käyttö tämän lääkeryhmän kanssa voi voimistaa antikolinergisiä turvallisuushäiriöitä, erityisesti pa- ralyysi- ileusta, virtsanpidätyskyvyttömyyttä tai kroonista glaukoomaa. Nämä vaikutukset voivat olla merkittävämpiä iäkkäillä potilailla tai potilailla, jotka ovat herkempiä antikolinergisille vaikutuksille. Siksi tämän yhdistelmän käyttöä on vältettävä potilailla, joilla on vältettävä antikolinergisiä lisävaikutuksia, ja iäkkäillä potilailla.

– Keskushermostoa lamaavat lääkkeet (opioidianalgeetit, barbituraatit, bentsodiatsepiinit, antipsykootit): Difenhydramiinin yhteiskäyttö tämän lääkeryhmän kanssa suosii depressiivisten vaikutusten, erityisesti hypnoottisen vaikutuksen, ilmaantumista, joten äärimmäistä varovaisuutta suositellaan.

– Etyylialkoholi: Alkoholin ja difenhydramiinin yhteiskäyttö saattaa voimistaa molempien aineiden rauhoittavia vaikutuksia. Alkoholinkäyttöä suositellaan vältettäväksi hoidon aikana.

– Aminoglykosidit ja muut ototoksiset lääkkeet: Difenhydramiini voi peittää näiden lääkkeiden ototoksiset vaikutukset.

1. POTILAAN KÄYTTÖ

• Tulee antaa ruoan tai maidon kanssa puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa.
• Alkoholijuomista ja auringolle altistumista tulee välttää tämän lääkkeen käytön aikana.

1. VAIKUTTAVASTA AINEESTA YKSINÄÄN JA ILMAN RESEPTIÄ SAATAVISSA OLEVAT LÄÄKKEET

BIBLIOGRAFÍA

• Kannattaa JJ, Chiu NM, Sultana K, et al. Psykoosilääke vs. pykoosilääke – päivitys. Gen

Hosp Psychiatric. 2004; 26: 87-105.

• Rhoades KR. Reseptilääkkeet ja itsehoitolääkkeet: yhteisvaikutukset ja ajoituskysymykset. Diabetes Spec- trum. 2002; 15: 256-61.
• Hasten PD, Horn JR. Hasten and Horn Managing Clinical Important Drug Interactions. St. Louis, Mo: Facts and Comparisons; 2003.
• Sweetman SC. Martindale: Guía completa de consulta farmacoterapéutica. . Pharma Editores S.L. 2007 . Disponible en: www.emartindale.com/paradigma/
• Consejo General de Colegios Oficiales de Farmacéuticos. BOT tradicional: Bases de datos del medicamento y parafarmacia. . Madrid: Consejo General de Colegios Oficia- les de Farmacéuticos; abril de 2007.