Lähikudoksen angiogeeninen kapasiteetti säätelee kriittisesti vastetta iskeemiselle vahingolle. Iskeemiseen vammaan yleisesti liittyvän kohonneen reaktiivisten happilajien tuotannon on osoitettu edistävän angiogeneesin kriittisen säätelijän, vaskulaarisen endoteelin kasvutekijäreseptorin 2 (VEGFR2) fosforylaatiota. Laboratoriomme aiemmat tiedot osoittivat, että antioksidantti glutationin vähentyneet tasot lisäävät positiivisesti iskeemistä angiogeneesiä. Tässä tutkimuksessa pyrimme selvittämään glutationitasojen ja oksidatiivisen stressin välistä suhdetta VEGFR2-signalointiin. Paljastamme, että GSH:n ja GSSG:n suhteen pienentäminen diamidilla johtaa proteiinin S-glutathionylaation lisääntymiseen, lisääntyneeseen reaktiivisten happilajien (ROS) tuotantoon ja tehostuneeseen VEGFR2-aktivoitumiseen. Pelkkä ROS:n lisääminen ei kuitenkaan riittänyt VEGFR2:n aktivoimiseen, kun taas ROS:t lisäsivät VEGF:n stimuloimaa VEGFR2:n aktivaatiota suprafysiologisilla tasoilla. Havaitsimme myös, että glutationireduktaasin aktiivisuuden estäminen riittää lisäämään VEGFR2-aktivaatiota ja herkistää soluja ROS-riippuvaiselle VEGFR2-aktivaatiolle. Kaiken kaikkiaan nämä tiedot viittaavat siihen, että solujen GSH:GSSG-suhteen säätely säätelee kriittisesti VEGFR2-aktivaatiota. Tämä työ on tärkeä ensimmäinen askel tiolivälitteisten signaalitapahtumien erottamisessa ROS-riippuvaisesta signaloinnista.