Haluttomana anglofiilina New Jerseyssä syntynyt Craigslistin perustaja, josta on tullut filantrooppi, iloitsee brittiläisistä sanonnoista, kuten ”Bob’s your uncle” (Bob on sinun setäsi), mutta on hämmentynyt lauseen alkuperästä. ”Onko tämä jokin salainen anglosaksinen tai kelttiläinen jumaluus?” hän sanoo. ”Kukaan ei kerro minulle.”

Eivät nämä ole asioita, joita useimmat teknologiamiljardöörit tuntuvat miettivän. Mutta Newmark, 66, ei muistuta juurikaan nykypäivän hiottua ja harjoiteltua Piilaakson eliittiä.

Huolimatta arviolta 1,6 miljardin dollarin (1,3 miljardin punnan) nettovarallisuudesta hänellä ei ole autoa, vaan hän suosii julkisia liikennevälineitä, ja hän asuu vaimonsa kanssa pienessä kodissa San Franciscon Cole Valleyssa, vaikka hän osti vuonna 2016 New Yorkin Greenwich Villagessa sijaitsevan kolmen makuuhuoneen asunnon tiettävästi 6 miljoonalla dollarilla.

Hän perusti Craigslistin vuonna 1995, ja ilmoitussivustosta tuli nopeasti yksi Amerikan suosituimmista verkkosivustoista, jossa ilmoitetaan kiinteistöjä, autoja ja työpaikkoja. Miljoonat käyttävät sivustoa edelleen virtuaalisena ilmoituspalstana, vaikka se näyttää edelleen siltä kuin se olisi suunniteltu 90-luvulla, jäänteenä dotcom-kuplaa edeltävältä ajalta. Vuonna 2008 sen arvo oli jo 5 miljardia dollaria.

Newmark näyttää myös välttelevän muiden teknologia-alan yrittäjien maailmanlaajuista valtiomiestaitoa. Hän on tunnustautunut nörtti, kuten hän toteaa usein, yleensä perustellakseen, että hän on huonosti pätevä kommentoimaan jotakin asiaa, tai selittääkseen jotakin luonteensa piirrettä – kuten pyrkimyksensä lahjoittaa omaisuutensa.

”Nörttinä en tiedä, mihin tarvitsen miljardi dollaria”, hän sanoo. Nykyään hän myöntää olevansa ”teknisesti ottaen filantrooppi”, mutta hänen pyrkimyksensä tehdä hyvää juontavat juurensa vuoteen 1999, jolloin pääomasijoittajat ja pankkiirit halusivat hänen mukaansa ”heittää paljon rahaa” hänen yritykseensä, ja hän päätti, ettei tarvitse sitä.

Muut Piilaakson johtajat, joita kaikkia voisi hyvinkin perustellusti kuvailla nörteiksi, ovat nimenneet itsensä uudelleen miljardööri-liikemiehiksi, jotka viihtyvät seurapiirijuhlissa, käyttävät rahansa autoihin ja yksityisjetteihin ja pitävät tiukasti kiinni yrityksistä, jotka tekivät heidät rikkaiksi. Newmark sen sijaan luopui yrityksensä hallinnasta niin hiljaa, että hänen mukaansa monet ihmiset uskovat hänen yhä johtavan sitä.

”Päätin vuonna -99, että liiketoimintamallini on tehdä hyvää tekemällä hyvää. Se on toiminut. Vuoden sisällä ihmiset kuitenkin auttoivat minua ymmärtämään, että johtajana olen surkea. Minulta meni muutama kuukausi ennen kuin tajusin sen oikeasti. Mutta jättäydyin syrjään, mikä ei ole niin paha asia kuin ’perustamissyndrooma'”, hän sanoo.

Newmarkista on tullut yksi Amerikan suurimmista kokopäiväisistä hyväntekijöistä, ja hän on lahjoittanut 95 miljoonaa dollaria tukeakseen journalismia ja media-aloitteita, kuten ProPublica-tutkimuslaitosta, Trust Projectin avoimuusaloitetta ja Consumer Reportsia, joka on yhdysvaltalainen vahtikoira- ja kuluttajajärjestö.

”Luotettava lehdistö on demokratian immuunijärjestelmä. Äänestäjinä tarvitsemme hyvää tietoa karkottaaksemme huonon tiedon.”

Tähän kuuluu myös taistelu ”aseistettua disinformaatiota” vastaan, joka on häirinnyt demokratiaa eri puolilla maailmaa, muun muassa Yhdysvaltain vuoden 2016 vaaleissa ja tiettävästi Brexit-kansanäänestyksessä.

Newmark sanoo olevansa kiinnostunut myös kyberturvallisuudesta ja demokratiaan kohdistuvista uhkista. Yhdysvaltain demokraattista puoluetta hakkeroitiin vuosina 2015 ja 2016, todennäköisesti venäläisten agenttien toimesta, ja tällainen uhka on yleistymässä.

”Mietin, olisiko minun pitänyt palvella vaikkapa Vietnamissa. Eläinlääkärit kertovat minulle, etten olisi pärjännyt hyvin saapumisleirillä. Koska, nörtti. Mutta kun kyse on informaatiosodankäynnistä, se on minun taisteluni.”

Newmark nostaa erityisesti esiin ”bottihyökkäykset”, joita voidaan käyttää väärän tiedon levittämiseen tai hyökkäämiseen uutisointia vastaan. Esimerkiksi satoja Twitter-tilejä on käytetty kritisoimaan länsimaisen median uutisointia Syyriasta.

”Tiedättekö oikeasti, että sitä vastaan hyökkäsivät monet eri ihmiset?”. Vai oliko kyseessä bottiverkko tai sekä ulkomaisten että kotimaisten vastustajien valtakirjat?” hän sanoo. ”Kun melko vakavasti otettavaa journalistista yksikköä vastaan hyökätään tuolla tavalla, on melko todennäköistä, että hyökkääjät eivät ole todellisia.”

Kokoonnumme päivää sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump twiittasi, että neljän vasemmistolaisen kongressiedustajan pitäisi ”palata takaisin ja auttaa korjaamaan täysin rikkinäiset ja rikollisuuden runtelemat paikat, joista he ovat tulleet”, ja amerikkalainen valtavirran retoriikka on liukunut hälyttävästi paikkoihin, joita ei olisi voinut kuvitellakaan vielä vuosikymmen sitten, mikä on jättänyt tiedotusvälineet horjumaan.”

”Juuri tällä hetkellä toimintaympäristö on yhä haastavampi. Viime aikoina olemme nähneet verbaalisesti selkeää rasismia. Pettymys on se, että niin monet uutistoimistot eivät pysty kertomaan siitä avoimesti.”

Monella tapaa hän edustaa vanhempaa, idealistisempaa Piilaaksoa, paluuta aikaan, jolloin ihmiset uskoivat, että internet voisi olla vapaa utopia ilman yritysten valtaa. Hän vaatii, että Craigslist on tarkoitus kirjoittaa pienellä C-kirjaimella, ”jotta minua ei korostettaisi”.

Tämä optimismi ei ole toteutunut, sillä kourallinen suuria teknologiayrityksiä hallitsee nyt verkkoa. Newmarkin ystävällisyys ulottuu kuitenkin siihen, että hän kieltäytyy kritisoimasta kurinalaisempia seuraajiaan tai jopa ehdottamasta, että nämä seuraisivat hänen esimerkkiään.

Kriitikot ovat esimerkiksi väittäneet, että Facebookin Mark Zuckerbergin kaltaisilla perustajilla on liikaa valtaa, mikä on lamauttanut heidän perustamansa yritykset, ja että heidän pitäisi astua syrjään. ”En voi olettaa tietäväni, millaisia taisteluita kukaan yksilö käy joka päivä”, hän sanoo. ”Voin vain vastata ystävällisesti ja sitten hiljaa puhua ihmisille. Voin tehdä sen, ja olen onnistunut siinä jonkin verran. Mutta se tarkoittaa, että pidän suuni kiinni enkä tee pahaa.”

Craigslistiinkin on vaikuttanut internetin pimeä puoli. Se on joutunut arvostelun kohteeksi, koska sitä ei ole säännelty yhtä tiukasti, ja siellä on ollut useita skandaaleja, joihin on kuulunut muun muassa prostituutioilmoituksia, väärennöksiä ja ostajaehdokkaita on ryöstetty aseella uhaten. Newmark vaikuttaa järkyttyneeltä kritiikistä.

”En ymmärrä, miksi ihmiset haluavat tehdä asioista sensaatiohakuisia. Sellaista tapahtuu. En ymmärrä sitä. Olin nörtti. On paljon asioita, joita en ymmärrä, mutta ihminen ymmärtää”, hän sanoo.

Hän kertoo kuitenkin kokeilleensa jonkin aikaa sivuston moderointia, mikä hänen mukaansa aiheutti hänelle traumoja.

”Suuresta osasta en halua puhua, koska en halua elää sitä uudelleen. Näette ihmisten ahdistelevan toisiaan tavoilla, jotka ovat mielestäni hyvin rumia. Ja taidan ottaa sen henkilökohtaisesti. Koska olen perustanut sivuston, otan sen henkilökohtaisesti erityisen henkilökohtaisesti.”

Siitä, miten Piilaakson yritykset saadaan käsittelemään paremmin demokratiaa vahingoittavaa disinformaatiota, hän sanoo, että ”se on hiljainen takakanavakeskustelu. Koska jos haluaa olla tehokas, joskus asioista on keskusteltava takakanavien kautta. Siksi minulta kesti vuosikymmeniä ymmärtää, että diplomaattikaapelit pitäisi säilyttää – joskus ne ovat hyvin arkaluonteisia. Ja niiden on pysyttävä salassa.”

Hänen havahtumisensa journalismin ongelmiin alkoi vuonna 2006, kun hän tapasi ”joukon toimittajia, päätoimittajia ja kustantajia”, jotka ”päättivät alkaa kouluttaa minua”. Nyt hän toimii alan hyväntekijänä ja yhdistäjänä. ”Enimmäkseen yritän saada hyvää työtä tekevät ihmiset keskustelemaan keskenään. Ja sitten kirjoitan shekkejä.”

Newmark torjuu väitteen, jonka mukaan Craigslist olisi tappanut paikalliset sanomalehdet leikkaamalla niiden mainostulot. Hän on konsultoinut ”alan analyytikkoja ja taloustieteilijöitä”, joiden mukaan ”amerikkalaisten sanomalehtien ongelmat alkoivat 50-luvun alussa televisiouutisten myötä… Intuitioni sanoo minulle, että Craigslistillä on täytynyt olla jonkinlainen vaikutus”. Mutta sen on täytynyt olla aika pieni.”

Craigslist on paljon pienempi muualla maailmassa, myös Britanniassa. Haittasiko negatiivinen lehdistö sitä? ”Erityisesti sitä en tiedä. Koska en todellakaan tunne Ison-Britannian kulttuuria.”

Jollekin, joka ei ymmärrä Ison-Britannian kulttuuria, Newmark vaikuttaa olevan siitä pakkomielteinen. Haastattelumme on täynnä viittauksia Britannian historiaan, kirjoihin, televisioon ja elokuviin. Käymme läpi Monty Pythonin, Bernard Cornwellin, The Bodyguardin, Line of Dutyn, Oscar Wilden ja kuningas Alfredin. Onko hän anglofiili?

”Olen taistellut anglofiliaa vastaan, mutta olen näköjään alistumassa”, hän sanoo. ”Mutta mysteerejä on paljon. Esimerkiksi, miksi se lausutaan Gloucester?””.

Vietäisikö hän hyväntekeväisyytensä brittiläiseen lehdistöön? ”Mitä enemmän luen ja katson erityisesti siitä, mitä Lontoossa tapahtuu, sitä enemmän haluan nähdä sitä. Mutta asiat ensin, täällä on paljon työtä tehtävänä. Ja on asetettava asiat tärkeysjärjestykseen.”