Tässä katsauksessa esitetään yhteenveto CD1-geenien ja -proteiinien tärkeimmistä piirteistä, CD1-molekyylien solunsisäisen kulkeutumisen malleista ja siitä, miten molekyylit ottavat näytteitä erilaisista solunsisäisistä lokeroista omien ja vieraiden lipidien osalta. Kuvaamme, miten lipidien antigeenit sitoutuvat CD1-molekyyleihin siten, että niiden alkyyliketjut hautautuvat hydrofobisiin taskuihin ja paljastavat polaarisen lipidin otsaryhmänsä, jonka hienojakoisen rakenteen CD1-rajoitteisten T-solujen TCR tunnistaa. CD1-rajoitteiset T-solut suorittavat efektori-, auttaja- ja adjuvantin kaltaisia toimintoja ja ovat vuorovaikutuksessa muiden solutyyppien, kuten makrofagien, dendriittisolujen, NK-solujen, T-solujen ja B-solujen, kanssa ja osallistuvat siten sekä synnynnäisiin että adaptiivisiin immuunivasteisiin. Hiiristä ja ihmisistä saatujen tietojen perusteella voidaan nyt määritellä laaja kirjo sairauksia, joissa CD1-rajoitteisilla T-soluilla on tärkeä rooli, ja ne paljastavat eroja CD1a:n, CD1b:n ja CD1c:n roolissa verrattuna CD1d:hen. Invariantit TCR-alfa-ketjut, oma lipidireaktiivisuus ja nopeat efektoreaktiovasteet antavat CD1d-rajoitteisten T-solujen osajoukolle (NKT-solut) ainutlaatuisia efektoritoimintoja, joilla ei ole vastinetta MHC-rajoitteisten T-solujen joukossa. Tässä katsauksessa kuvataan CD1-rajoitteisten T-solujen toimintaa mikrobilääkevasteissa, kasvainimmuniteetissa sekä toleranssin ja autoimmuniteetin välisen tasapainon säätelyssä.