Brasilia on liekeissä – tässä on syy

Ei ole sattumaa, että kaikkialla Brasiliassa on tulipaloja, eikä ole sattumaa, että tulipalot ovat tänä vuonna pahempia kuin viime vuonna. Itse asiassa vuoden 2020 tulipalot ovat pahimmat viime vuosikymmenen aikana.

Maailma katsoo kauhuissaan toista vuotta peräkkäin, kun historialliset palot tuhoavat maailman suurinta trooppista metsää. Samaan aikaan Brasilian hallitus palojen torjunnan sijaan lietsoo liekkejä rohkaisemalla niitä, jotka sytyttävät palot laajentaakseen maatalousbisnestään.

Hakkuut Amazonilla elokuussa 2020. © Christian Braga / Greenpeace
Uudet kuvat osoittavat Amazonin laajaa tuhoa. © Christian Braga / Greenpeace

Pahinta on, että Amazon ei ole Brasilian ainoa biomiomi, joka on tulessa. Cerrado-savannilla on tänä vuonna rekisteröity jo yli 38 tuhatta palopesäkettä, ja Pantanalin kosteikkoalueella, joka on luonnon monimuotoisuudeltaan rikas biomi ja jossa elää suurin määrä täpläjaguareja, on tuhoutunut jo 23 prosenttia sen pinta-alasta.

Viime vuonna Amazonilla poltettiin yli miljoona hehtaaria metsää, eikä tuho lopu, ellemme ryhdy toimiin.

Brasilian presidentti Jair Bolsonaro saattaa olla valmis uhraamaan elintärkeitä ekosysteemejä Brasiliassa voiton tavoittelun vuoksi, mutta metsän menettämisen todelliset kustannukset ovat mittaamattomat. Mitä enemmän tulipaloja syttyy, sitä kauemmas pääsemme nykyisten ilmasto-, terveys- ja biodiversiteettikriisien voittamisesta, ja sitä suurempi riski kohdistuu alkuperäiskansoihin ja metsää suojelevaan perinteiseen viisauteen.

Brasilian tulipalot eivät ole luonnollisia. Ahneet ja holtittomat ihmiset ovat tuhopolttajia. Mutta mitkä ovat syyt kaiken tämän tuhon takana?

Lihaa lautasellamme

Karjaa löytyy metsäojitetuilta mailta © Christian Braga / Greenpeace
Karjaa löytyy alueelta, joka hakattiin viime vuonna tulipalokauden aikana Amazonissa. © Christian Braga / Greenpeace

Teollinen maatalous on maailman suurin metsäkadon aiheuttaja – metsän raivaaminen maanviljelyn tai laiduntamisen tieltä. Brasiliassa karjankasvattajat ja maankaappaajat sytyttävät Amazonin tuleen raivatakseen laittomasti maata ja laajentaakseen tuhoisaa liiketoimintaansa. Karjankasvatuksen arvioidaan aiheuttaneen suoraan 80 prosenttia Brasilian Amazonin metsäkadosta.

Maata ei tuhota Brasiliassa pelkästään karjan kasvatuksen tieltä. Vaikka metsänhakkuu soijantuotantoa varten on kielletty Brasilian Amazonilla, Cerrado-savannista on tullut jättimäinen soijaviljelypelto, joka on laajentunut luonnon monimuotoisuudeltaan rikkaaseen luontotyyppiin ja uhkaa ja syrjäyttää perinteisiä yhteisöjä, jotka ovat asuneet alueella sukupolvien ajan. Soijan tuotanto on myös suoraan yhteydessä siihen, kuinka paljon lihaa maailma syö. 90 prosenttia kaikesta maailmassa tuotetusta soijasta on tarkoitettu karjan ruokintaan. Kasvatamme ruokaa ruokkimaan ruokaa.

Metsänvartijat uhattuna

Munduruku kalastaa järvellä Amazonilla. © Anderson Barbosa / Greenpeace
Munduruku Fishing on Lake in the Amazon. © Anderson Barbosa / Greenpeace

Amazonian, Cerradon ja Pantanalin tuhoaminen ei tapahdu vain julkisilla mailla. Alkuperäiskansat ovat taistelleet suojellakseen alueitaan ja metsiään sukupolvien ajan, mutta maanryöstäjät, puunkorjaajat ja kaivostyöläiset tunkeutuvat jatkuvasti heidän mailleen. Nämä hyökkäykset loukkaavat alkuperäiskansojen perustuslaillisia oikeuksia ja uhkaavat heidän henkeään. Brasilian hallituksen pitäisi suojella alkuperäiskansojen oikeuksia, mutta sen sijaan se mahdollistaa tuhoamisen ja heikentää liittovaltion virastoja, joiden tavoitteena on valvoa ja suojella alkuperäiskansojen maita.

COVID-19-pandemia on lisännyt uuden uhan alkuperäiskansojen elämään. Kuolleisuusaste on kolme kertaa suurempi kuin muulla Brasilian väestöllä, ja alkuperäiskansat kohtaavat entistä suuremman uhan, kun kaivostyöläiset ja muut tunkeutujat uhkaavat tuoda pandemian heidän alueilleen. Lokakuun 2. päivään mennessä yli 34 tuhannella alkuperäiskansalla on diagnosoitu COVID-19, ja 837 ihmistä on kuollut Brasiliassa. Alkuperäiskansojen maat ovat yksi tehokkaimmista keinoista suojella metsiä. Kun tunkeutujat valtaavat niiden maita ja väestöt joutuvat vaaraan, maailma on vaarassa menettää tiedon siitä, miten Amazonista voidaan parhaiten huolehtia.

Valheiden hallitus

Palot ovat tuhonneet 23 prosenttia Pantanalin eliömaasta © Leandro Cagiano / Greenpeace
Palot ovat tuhonneet 23 prosenttia Pantanalin eliömaasta © Leandro Cagiano / Greenpeace

Mikäli Brasilian elintärkeät ja korvaamattomat eliölajit palavat ja alkuperäiskansat joutuvat kohtaamaan koko maassa laajalle levinnyttä pandemiaa, Brasilian hallitus kiistää molemmat kriisit. Itse asiassa presidentti Bolsonaro syyttää mieluummin kansalaisjärjestöjä, alkuperäiskansoja ja kaikkia muita, jotka vastustavat häntä, metsäpaloista ja hyökkää niitä vastaan, ja valitsee mieluummin merkityksettömiä toimenpiteitä Amazonin tuhojen torjumiseksi, kuten armeijan lähettämisen metsään ja asetuksen antamisen tulipalojen kieltämisestä 120 päiväksi. Sen sijaan Brasilian hallituksen olisi pitänyt ylläpitää niiden liittovaltion virastojen kapasiteettia, joita maassa jo oli, jotta ympäristölainsäädäntöä olisi voitu panna kunnolla täytäntöön sekä panostaa valvontaan ja täytäntöönpanoon.

Sillä välin metsä – ja maailman kohtalo – jatkaa liekkien syttymistä. Syyskuussa Brasilia ylitti vuoden 2019 synkän tulipaloennätyksen, joka oli suurin 10 vuoteen. Tämä on seurausta hallituksesta, joka on ensimmäisestä päivästä lähtien repinyt alas ympäristölainsäädäntöä ja mahdollistanut tuhoamisen maatalous- ja kaivosteollisuuden taholta.

Miksi Amazonilla – ja muilla ekosysteemeillä – on väliä

Lentokuva Amazonin sademetsän yllä © Rogério Assis / Greenpeace
Lentokuva Amazonin sademetsän yllä © Rogério Assis / Greenpeace

Amazonin tuhoutuminen ei ole uhka vain biologiselle monimuotoisuudelle ja alkuperäiskansoille. Amazon on maailman suurin sademetsä, ja se on elintärkeä maanosan ilmaston vakauttamisessa. Amazon vastaa sateiden synnystä ja tuomisesta muualle Etelä-Amerikkaan, kuten Brasilian kaakkoisosaan, jossa São Paulon ja Rio de Janeiron kaltaiset suurkaupungit sijaitsevat. Ilman Amazonia vakavat kuivuusjaksot voisivat tuhota alueen, mikä vaikuttaisi maan väkirikkaimman alueen elämään.

Amazonilla on myös ratkaiseva merkitys maailmanlaajuisen ilmastokriisin torjunnassa. Se varastoi valtavan määrän hiilidioksidia, joka vapautuu ilmakehään, kun metsää poltetaan. Mitä enemmän hiiltä ilmakehässä on, sitä lämpimämpi ja kuivempi ilmasto tekee maasta alttiimman palamiselle. Se on noidankehä, jonka emme voi antaa jatkua.

Mutta jos me kaikki tiedämme, millaisia uhkia Amazonin tuhoutuminen aiheuttaa koko maailmalle, miksi metsäpaloja syttyy vuosi vuodelta yhä enemmän? Emme voi sallia, että hallitusten tukemat globaalit yhtiöt jatkavat tulevaisuutemme vaarantamista saadakseen rahaa taskuihinsa. Ilmastokriisin vaikutukset näkyvät jo nyt: tulvat ja kuivuus lisääntyvät, hurrikaanit ja maastopalot lisääntyvät. Meidän kaikkien on toimittava yhdessä suojellaksemme planeettaamme.

Liity Amazonin puolesta toimivaan liikkeeseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.