Tämä backfire-efekti näyttää bugiselta.

Kerro minulle
äidistäsi
Psykologia

>

Seuraavaan istuntoomme…

• Kognitiiviset ennakkoluulot
• Mielenterveys
• Taikausko
• Kuuluisia psykologeja

Poppaat mieleesi

• Aspie supremacy
• Bicameral
• Human Potential Movement
• Memory
• Offender profiling
• Social Therapy
• Trigger warning
• 旁视者效应

-Et olekaan niin fiksu – Backfire-efekti

Backfire-efekti on mahdollinen psykologinen vaikutus, jonka alun perin ehdottivat Brendan Nyhan ja Jason Reifler vuonna 2010 perustuen tutkimukseensa, joka koski yhtä ainoaa kyselytutkimuskohdetta konservatiivien parissa,

Vaikutusta on sittemmin tuettu muissakin tutkimuksissa, vaikkakin toisissa tutkimuksissa ei löydetty mitään todisteita väitteelle tai se oli esitetty vain tietyissä olosuhteissa. Takapalovaikutuksen olemassaolosta, voimakkuudesta ja sovellettavuudesta käydään tällä hetkellä keskustelua ja tutkimuksia, ja paras saatavilla oleva näyttö viittaa siihen, että sitä ei todellisuudessa ole olemassa. Ironista kyllä, ajatus efektistä on omaksuttu yleisesti luottavaisesti ja siitä on tullut jonkinlainen poppsykologinen ilmiö, huolimatta kyseenalaisesta todistusaineistosta.

Efektin väitetään olevan sellainen, että kun ristiriitaisen todistusaineiston edessä vakiintuneet uskomukset eivät muutu vaan itse asiassa vahvistuvat. Vaikutus on osoitettu kokeellisesti joissakin psykologisissa testeissä, joissa koehenkilöille annetaan tietoja, jotka joko vahvistavat heidän olemassa olevia ennakkoluulojaan tai ovat niitä vastaan – ja useimmissa tapauksissa ihmisten voidaan osoittaa lisäävän luottamustaan aiempaan kantaansa riippumatta siitä, mitä todisteita he ovat kohdanneet. Pessimistisessä mielessä tämä tekisi useimmista kumoamisista hyödyttömiä.

Miten sitä hyödynnetään

Tietämällä, että voi hyötyä valheellisuuden ylläpitämisestä, voi käyttää backfire-ilmiötä omaksi edukseen. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun yritykset tietävät tekevänsä jotakin, joka on haitallista, mutta silti edistävät denialismia. Yritys voi jopa myöntää julkisesti, että sen tuote on haitallinen, mutta samalla se voi rahoittaa salaa astroturf-ryhmiä, jotka edistävät denialistista viestiä. Esimerkkejä tällaisesta peittelystä ovat asbestiteollisuus, tupakkateollisuus, sokeriteollisuus ja fossiilisten polttoaineiden teollisuus ilmaston lämpenemisen osalta. Hyväksikäyttö ei rajoitu teollisuudenaloihin, vaan siihen kuuluvat myös fundamentalistiset kristityt (kreationismi) ja vaihtoehtolääketieteen edistäjät (rokotusten vastainen liike).”

Miten sitä vastaan taistellaan

-Peter Boghossian

Yritä arvioida, onko keskustelukumppanisi älyllisesti epärehellinen ja siksi erittäin epätodennäköisesti muuttuu. Älyllinen epärehellisyys voi johtua siitä, että henkilöllä on intressi valehdella, taloudellinen (esim. ilmastonmuutoksen kieltäminen, koska hän työskentelee fossiilisten polttoaineiden teollisuudelle) tai kiinteä maailmankatsomuksellinen intressi (esim. valehtelu Jeesuksen puolesta). Jos henkilö reagoi logiikkaan ja tosiasioihin, hän saattaa todennäköisemmin muuttua.

• Anna mielialojen hieman rauhoittua, ennen kuin otat aiheen uudelleen esille. Suuri osa takapalovaikutuksesta johtuu siitä, että ihmiset eivät halua tulla nähdyksi väärässä tai tyhmänä yleisön edessä. Kun liekkisodat hiukan laantuvat, ihmiset pystyvät emotionaalisesti paremmin hyväksymään näkökantasi.
• Jäikö vastustajan itsekkyys jalkoihin? Jos mahdollista, kannattaa näyttää vastustajalle, miten jokin asia hyödyttäisi häntä henkilökohtaisesti. Monet ihmiset pitävät tiettyjä kantoja nollasummapelinä, ja jos pystyt osoittamaan, että näin ei ole (tai ainakin he saisivat pitkän korren), voit saada heidät muuttamaan mieltään.
• Odota vain hetki. Joskus se, mitä sanoit, todella upposi jossain määrin; he tarvitsevat vain hieman aikaa miettiä sitä.
• Muista kysyä kysymyksiä – Itse asiassa harkitse, että ainakin puolet heille osoittamastasi viestinnästäsi olisi kysymyksiä (aitoja) väitteiden sijaan. Kysymyksiä pidetään usein vähemmän ”syyttävinä”, ja kysymyksen miettiminen vaatii enemmän ajattelua kuin vihainen polvireaktio.

Tärkeintä on tietysti muistaa, että olet itse yhtä haavoittuvainen sille kuin vastustajasi. Varmista, ettet joudu backfire-efektin uhriksi tutkimalla huolellisesti todisteita, jotka näyttävät olevan ristiriidassa ennakkokäsityksesi kanssa, ja sallimalla mahdollisuus, että olet saattanut olla väärässä.

Mahdolliset ristiriitaiset tutkimukset

Jotkin myöhemmät tutkimukset kyseenalaistavat backfire-efektin olemassaolon. Thomas Woodilla ja Ethan Porterilla oli seurantatutkimus, jossa sen sijaan, että he olisivat kysyneet ihmisiltä yhdestä ainoasta tutkimuskysymyksestä yhdellä ainoalla tavalla, he kysyivät 10 100 koehenkilöltä 52:sta eri asiasta. Wood ja Porter havaitsivat vain yhden tapauksen backfire-efektistä, ja siinä käytettiin Nyhan & Reiflerin alkuperäistä tutkimuskysymystä alkuperäisessä muodossaan. Kun Wood ja Porter yksinkertaistivat kyseisen kyselyn kysymyksen sanamuotoa, he eivät havainneet vastapainovaikutusta. Kaiken kaikkiaan Woodin ja Porterin tutkimus kyseenalaistaa backfire-ilmiön olemassaolon. Tulokset olivat johdonmukaisia sen hyvin hyvin dokumentoidun näkökohdan kanssa, joka liittyy julkisiin mielipidetutkimuksiin: vastaajat välttelevät ajattelua (kognitiivinen ponnistus). Tämä johdonmukaisuus selittää todennäköisesti myös eron Woodin ja Porterin tutkimuksen ja niiden tutkimusten välillä, jotka vahvistivat backfire-ilmiön, koska monet näistä tutkimuksista tehtiin akateemisissa ympäristöissä, joiden asukkaat ovat tunnettuja kognitiivisen ponnistelun nauttimisesta (esim. vasta-argumenttien keksiminen tosiasioiden edessä).

Katso myös

• Blowback
• Confirmation bias – käänteisvaikutus
• Pommerin laki
• SIWOTI
• Streisand-vaikutus

• The Backfire Effect: Why Facts Don’t Always Change Minds: yleiskatsaus backfire-efektiin, milloin ja miksi se vaikuttaa ihmisiin ja miten siihen voi vaikuttaa.
• Haluatko voittaa poliittisen keskustelun? Try Making a Weaker Argument, Pacific Standard Magazine
• The Backfire Effect: Why Facts Don’t Win Arguments, BigThink
• The Elusive Backfire Effect: Mass Attitudes’ Steadfast Factual Adherence, SSRN – ei löytänyt todisteita Backfire effectistä
• Vastustin ennen rokotteita. This is how I changed my mind. by Rose Branigin (February 11, 2019) The Washington Post.