Miten natsit olisivat voineet muuttaa maapalloa, jos he olisivat voittaneet toisen maailmansodan tyhjentämällä Välimeren
Gibraltarin padon inspiroima suunnitelma
Atlantropa-projekti oli ylivoimaisesti ja sanon, että se on vielä tänäkin päivänä kunnianhimoisin hanke, jonka ihmiskunta on koskaan suunnitellut. Saksan insinööritaidot eivät koskaan lakkaa tekemästä minuun vaikutusta, samoin kuin heidän innovatiivinen ajattelunsa, tämä on hanke, jota alettiin suunnitella 1920-luvun alussa ja jonka tarkoituksena oli itse asiassa tyhjentää yksi viidesosa Välimerestä, jotta saataisiin lisää maata infrastruktuurin kehittämiseksi sekä muita merkittäviä hyötyjä.
Toinen erittäin tärkeä syy tälle suunnitelmalle oli itse asiassa yhdistää Eurooppa ja Afrikka toisiinsa, jotta kaupankäynti helpottuisi ja jotta isänmaalle saataisiin enemmän viljelysmaata. Tämän hankkeen suunnitteli Herman Sorgel, joka oli tunnettu saksalainen arkkitehti, joka omisti loppuelämänsä tälle hankkeelle vuodesta 1926 lähtien. Teoriassa hänen päätavoitteensa sekä kiinnostuksen kohteensa on luoda superkontinentti yhdistämällä Afrikka ja Eurooppa, joka tarjoaisi suuren maantieteellisen edun, mikä merkitsisi saksalaisille enemmän valtaa.
Saksan hallitus ei tuolloin ottanut Sorgelia kovin vakavasti, koska kyseessä oli hullun miehen suunnitelma, joka vaatisi empiirisiä määriä resursseja, jotka olisi sijoitettu johonkin sellaiseen, jota ei tuolloin pidetty tarpeellisena. Vuoteen 1933 mennessä, kun natsihallitus tuli valtaan, Hitler itse oli kuitenkin enemmän kuin vaikuttunut tämän suunnitelman laajuudesta ja eduista, joita se voi tuoda isänmaalle, minkä vuoksi hän otti Sorgelin hyvin vakavasti ja investoi itse asiassa hänen hankkeensa jatkokehittämiseen.
Hitlerin suunnitelmiin Euroopan valloittamisesta ja hänen visioissaan toisen maailmansodan voittamisesta perustuen suunnitelma olisi ollut mahdollinen kaikista viholliskansoilta hankituista resursseista ja siitä, että suostumusta ei tarvittaisi, koska viholliskansoja hallittaisiin.
Suunnitelmana oli luoda kolme titaanista patoa, joista olisi tullut maailman suurimmat rakennelmat mitä ihmiskunta olisi nähnyt. Ensimmäinen ja samalla suurin suunniteltu pato olisi rakennettu Gibraltarin yli Marokon ja Espanjan halki. Toinen pato olisi rakennettu Dardanellien yli, mikä teoriassa sulkisi Balkanmeren. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä kolmas pato olisi rakennettu Tunisiasta Sisiliaan asti, jolloin Välimeri olisi leikattu kahteen eri vedenkorkeuteen.
Mahdatte ihmetellä, miksi tarvitaan kahta eri vedenkorkeutta, mutta vastaus on varsin yksinkertainen. Sorgelilla oli suunnitteilla paljon muutakin kuin vain Afrikan ja Euroopan yhdistäminen yhdeksi superkontinentiksi, hän halusi käyttää patoja tuottamaan tarpeeksi energiaa, jotta koko Eurooppa ja Afrikka voisivat itse asiassa saada sähköä samaan aikaan. Siksi hän ojittaisi vain 200 metrin syvyydessä eikä koko Välimerta.
Suunnitelman syntyajankohtana tämä olisi ollut mahdollista, sillä 1930-luvulla useimmat kotitaloudet eivät tarvinneet sähköä, ja suurin osa niistä, jotka tarvitsivat sähköä, tarvitsi sitä joko puhelinlinjaa tai vain valoa varten. monet historioitsijat ja ihmiset, jotka ovat hyvin kiinnostuneita tästä aiheesta, kiistävät tehokkuuden, joka näillä patojen olisi kuitenkin ollut, haluaisin vastata sanomalla, että sinun ei pitäisi aliarvioida saksalaista insinööritaitoa.
Atlantropan piti olla vastaus ensimmäisen maailmansodan aiheuttamiin vahinkoihin kuten köyhyyteen ja työttömyyteen. Sorgel ei ollut itsekäs, kuten jotkut historioitsijat häntä kuvaavat, kun hän keksi tämän suunnitelman, sillä hän on nähnyt etua koko Euroopan mantereelle eikä vain Saksalle. Tämän sanottuaan hän ei hyväksynyt sotaa lainkaan, mutta natsien vallan alla hänellä ei ollut sananvaltaa.
Koska Välimeren vesi virtaa Atlantilta, ei olisi ollut niin mahdoton tehtävä kuin moni ensisilmäyksellä luulee tyhjentää, kun Gibraltarin pato rakennettaisiin. Vaikeampi tehtävä, mutta jälleen kerran ei mahdoton, olisi ollut patojen rakentaminen, sillä se olisi vaatinut liioitellun määrän resursseja sekä laajan työvoiman.
Sorgel jopa perusti Atlantropa-instituutin edistääkseen visioitaan muulle maailmalle. Tiedotusvälineet ympäri maailmaa olivat rakastuneita hänen projektiinsa, koska he näkivät monia etuja, kuten maan määrä, jota voidaan käyttää maataloustarkoituksiin sekä uusia reittejä helpompaan kaupankäyntiin maanosien välillä.
Sadly, suunnitelmat eivät aivan toimineet niin hyvin Sorgelin kannalta, koska saksalaiset ovat hävinneet toisen maailmansodan asiat ovat ottaneet toisen suunnan, koska suunnitelmana oli, että Saksa valloittaa kaikki maat, joita tarvitaan patojen rakentamiseen riittävillä materiaaleilla, jotka on saatu ja joita ei tarvita mitään lupia. Vuonna 1950, kun tilanne oli hieman rauhoittunut, Sorgel yritti vedota hankkeeseensa muuhun maailmaan korostaen ilmaisen vesivoiman hyötyjä.
Tämä oli erittäin huono ajoitus, sillä kaikki odottivat innolla vasta löydettyä ydinvoimaa, joka vaikutti tuolloin hyödyllisemmältä, koska se oli paljon tehokkaampaa. Tämän lisäksi myös näin valtavan hankkeen vaatima mittava resurssien määrä on johtanut hankkeen raukeamiseen. Varsinkin kun suurin osa Euroopan resursseista oli tuolloin sijoitettu kaikkien toisen maailmansodan aiheuttamien tuhojen korjaamiseen.
25. joulukuuta 1952 Sogrel on antanut viimeisen hengenvetonsa. Hänen hankkeensa, vaikkakin kunnianhimoinen ja tuolloin hyvin tunnettu, on jäänyt tulevan kylmän sodan varjoon.
