Vinkuminen ja astma pikkulapsilla

Miljoonilla alle 18-vuotiailla lapsilla on astma. Useimmat saavat oireita 6-vuotiaana, jotkut jo 3-vuotiaana.

Astma on yleistymässä kehittyneissä maissa, vaikka kukaan ei tiedä tarkalleen miksi. Yhdestä asiasta tutkijat ovat kuitenkin varmoja: Lapset sairastuvat todennäköisemmin astmaan, jos suvussa on esiintynyt allergioita ja astmaa. Tämä pätee erityisesti, jos lapsen vanhemmilla on astma ja tiettyjä allergioita. (Jotkin allergiat, kuten penisilliinille tai hyönteisten pistoksille, eivät vaikuta astmariskiin.)

Vauvani vinkuu. Onko se astma?

Jos vauvasi on flunssainen ja vinkuu, saatat miettiä, onko kyseessä astma. Aina ei kuitenkaan ole selvää, onko vauvalla astma. Varman diagnoosin saamista tärkeämpää on varmistaa, että lapsesi saa hoitoa mahdollisiin hengitysongelmiin.

Astma on krooninen keuhkosairaus, joka saa hengitystiet turpoamaan, kiristymään ja tuottamaan liikaa limaa. Sitä voi olla vaikea diagnosoida alle 5-vuotiailla lapsilla, erityisesti imeväisikäisillä, koska muilla sairauksilla on samankaltaisia oireita.

Vauvojen keuhkojen toimintaa (kuinka hyvin he hengittävät) on myös vaikea mitata tarkasti. Vanhemmat lapset ja aikuiset pystyvät paremmin tekemään yhteistyötä keuhkojen toimintakokeissa, joissa usein hengitetään syvään ja puhalletaan ulos niin nopeasti kuin henkilö pystyy. Tämäntyyppisissä testeissä voi näkyä astman aiheuttamia muutoksia keuhkoissa.

Vauvan keuhkojen mekaniikka vaikeuttaa myös astman diagnosointia. Imeväisten hengitystiet ovat pienet. Kun vauva saa hengitystieinfektion, nämä jo valmiiksi pienet hengitystiet turpoavat ja täyttyvät limasta paljon helpommin kuin vanhemman lapsen tai aikuisen. Tämä voi johtaa yskään, hengityksen vinkumiseen ja muihin astman oireisiin (vaikka kyseessä ei olisikaan astma vaan pelkkä virusinfektio).

Bronchioliitti ja RSV

Yksi tavalliseksi sairaudeksi, joka imeväisikäisillä imitoi astmaa, on bronkioliitti, jonka aiheuttaa tavallisesti virusinfektio, tavallisimmin hengitystieinfektio (Respiratory Syncytial Virus, RSV).

Infektio vaikuttaa keuhkoputkiksi kutsuttuihin pieniin hengitysteihin. Hengitystiet turpoavat, mikä vaikeuttaa hengittämistä. Imeväisikäiset sairastuvat usein, koska heidän hengitystiensä ovat niin pieniä, että ne tukkeutuvat helposti.

Bronkioliitin oireita ovat nopea hengitys, yskä, hengityksen vinkuminen ja kuume. Keuhkoputkentulehdukseen sairastuneilla pikkulapsilla voi olla suurempi todennäköisyys sairastua astmaan myöhemmin elämässään. On kuitenkin epäselvää, johtuuko tämä siitä, että RSV-infektio aiheuttaa astmaa, vai siitä, että lapsi oli syntyessään taipuvainen hengityksen vinkumiseen ja siksi alttiimpi sekä bronkioliitille että astmalle. Tutkimuksia tehdään bronkioliitin ja astman myöhemmän kehittymisen välisen suhteen selvittämiseksi.

Vähemmän yleisiä syitä pikkulasten hengityksen vinkumiseen ovat muun muassa:

• keuhkoihin hengitetty vieras esine tai ruokapala
• ennenaikainen syntymä – ennenaikaiset lapset, joiden hengitystiet eivät ole kehittyneet riittävästi, voivat vinkua
• kystinen fibroosi – tämä sairaus voi aiheuttaa vinkumista, myös, mutta siihen liittyy yleensä lisäoireita, kuten kasvun viivästyminen

Astmadiagnoosin viivästyminen

On tärkeää muistaa, että yksi ainoa vinkuminen ei riitä astman diagnosoimiseksi. Sen on tapahduttava useammin kuin kerran.

Mutta silloinkin, kun hengityksen vinkumista esiintyy toistuvasti, lääkäri ei välttämättä ole varma, että syy on astma, varsinkaan pienillä lapsilla. Diagnoosin varmistamiseen ja parhaan pitkän aikavälin hoitosuunnitelman päättämiseen saatetaan tarvita enemmän aikaa ja joskus useampia testejä.

Lääkärit haluavat välttää virheellisen diagnoosin, joka saattaisi tarpeettomasti häiritä koko perheen elämää tai leimata lapsen krooniseen sairauteen, jota hänellä ei välttämättä ole. Alle kolmannes lapsista, jotka vinkuvat toistuvasti kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana, jatkavat vinkumista myöhempään lapsuuteen asti. Toisin sanoen suurin osa lapsista, jotka vinkuvat imeväisiässä, selviävät siitä eivätkä sairastu astmaan vanhempana.

Lääkärit kuitenkin tietävät, että hallitsematon ja jatkuva astma voi ajan mittaan vaurioittaa keuhkoja. Tulehduskipulääkkeiden varhainen käyttö saattaa auttaa estämään tämän.

Näistä syistä lääkärit saattavat päättää hoitaa oireita ikään kuin lapsella olisi astma, vaikka diagnoosi olisi epävarma. He saattavat määrätä astmalääkkeitä, mutta eivät luultavasti virallisesti diagnosoi lapselle astmaa, elleivät oireet jatku.

Astman diagnosointi vanhemmilla vauvoilla

Tulee keskustella lääkärin kanssa mahdollisesta astmasta, jos lapsellasi on:

• nuhaa, jota on esiintynyt useammin kuin kerran (sairauden kanssa tai ilman sairautta)
• jatkuvaa tai jaksottaista yskää, joka pahenee yöllä tai aktiivisen leikin jälkeen
• mitä tahansa muuta sinua huolestuttavaa hengitysvaikeutta

Lääkäri voi myös kysyä, onko lapsellasi hengitysvaikeuksia erilaisissa tilanteissa, kuten flunssan aikana tai kun hän on alttiina:

• kylmälle ilmalle
• allergeeneille, kuten lemmikkieläimille tai pölylle
• savulle

On tärkeää, että kerrot lääkärille mahdollisista suvussa esiintyvistä allergioista, astmasta ja sivuontelo-ongelmista. Nämä tiedot ja lapsesi huolellinen tarkkailu ajan mittaan auttavat lääkäriä päättämään, johtuvatko oireet astmasta vai jostain muusta ongelmasta.

Oireiden hoito

Se, että lääkäri ei diagnosoi astmaa, ei tarkoita, ettei lapsesi hengityksen vinkunaa voisi hoitaa. Lääkäri saattaa määrätä inhaloitavia astmalääkkeitä nähdäkseen, paranevatko oireet.

Koska nämä lääkkeet ovat yleisesti ottaen turvallisia myös imeväisille ja pikkulapsille, astmalääkekokeilun mahdolliset hyödyt ovat yleensä suuremmat kuin haittavaikutusten riskit.

Astmalääkkeet annostellaan usein inhalaattorilla, jossa on spacer, tai sumuttimen kautta. Hengitysvaikeuksien vakavuus sekä se, kuinka usein oireita esiintyy, auttavat määrittämään, minkälainen lääke on paras lapsellesi. Lääkäri harkitsee myös, tarvitseeko lapsesi jatkuvaa hoitoa vai pitäisikö lääkettä antaa vain oireiden ilmaantuessa.

Hoitosuunnitelma tulee myös käydä läpi kaikkien lasta hoitavien henkilöiden kanssa. Varmista, että hoitajat ymmärtävät suunnitelman, ja jos lapsesi tarvitsee astmalääkettä, opeta heille ja perheenjäsenille, miten inhalaattoria tai sumutinta käytetään.

Reviewed by: Elana Pearl Ben-Joseph, MD
Katselmuspäivämäärä: Tammikuu 2014