Iriippumattomat elokuvantekijät, jotka käyttivät Distribber-aggregaattoria saadakseen elokuvansa iTunesiin ja Amazoniin, sanovat olevansa velkaa tuhansia rojalteja, kun palvelua uhkaa taloudellinen romahdus. Tällä viikolla Distribberin emoyhtiö GoDigital Inc. lähetti asiakkailleen kirjeet, joissa se ilmoitti, että yritys on päättänyt selvitystilaan asettamisen vaihtoehtona konkurssille – prosessille, jonka tarkoituksena on jakaa yrityksen varat rojaltien ja muiden velkojen maksamiseksi. Nyt erästä elokuvantekijää edustava asianajaja vaatii rikostutkintaa.
Aggregatorit, kuten Distribber, vastaanottavat elokuvantekijöiden töitä ja koodaavat ja julkaisevat ne maksua vastaan useilla alustoilla suoratoistoa, vuokrausta tai ostoa varten, keräävät sitten tulot ja jakavat shekit elokuvantekijöille. Kuusi IndieWiren haastattelemaa elokuvantekijää kertoi, että he ovat odottaneet jopa vuoden verran saadakseen heille kuuluvia rojalteja.
Tällä hetkellä GoDigitalin asioita hoitaa ”assignee”-yritys niin sanotun assignment for the benefit of the creditors (ABC) -prosessin aikana. Sivustolla oleva FAQ (GD ABC, dba Distribber Liquidation) ei kuitenkaan anna selkeää vastausta tähän kysymykseen: ”Mitä tapahtui GoDigital/Distribberin alustoilta keräämille rahoille?”
”Luovutuksensaaja ei ole suorittanut rikosteknistä kirjanpitoa taloudellisista tiedoista, vaan keskittyy ensin käsittelemään alustoihin ja sisältöön liittyviä huolenaiheita”, siinä lukee. ”Luovutuksensaaja aikoo suorittaa yksityiskohtaisen tarkastelun käteisvarojen keräämisestä ja maksamisesta osana kirjanpitoprosessiaan. Mikäli luovutuksensaaja tai sen asiantuntijat toteavat, että on tapahtumia, jotka ansaitsevat tutkimuksen, ja toteavat, että on epäsuotuisia löydöksiä, luovutuksensaaja aikoo ilmoittaa velkojille.”
Popular on IndieWire
Annaja Jevona Watsonin näkemyksen mukaan elokuvantekijöiden pahimmat pelot ovat toteutuneet.
”Ymmärrykseni mukaan rahoja ei ole”, hän sanoi. ”Kun sinulla on taiteilija, joka on oikeutettu 100 prosenttiin tekijänoikeuskorvauksistaan, mitä tapahtui rahoille? Niiden ei olisi koskaan pitänyt olla tilillä, johon ne olisi voitu käyttää.”
Watsonin asiakas on Dennis L. Reed II, detroitilainen ohjaaja, jonka töihin kuuluu Motor Cityn rikossarja ”I Declare War”. Hän on yksi niistä, jotka sanovat, että Distribber lakkasi raportoimasta tuloja ja leikkaamasta rojalttishekkejä viime vuoden aikana.
Watson sanoi, että hänen puhelunsa GoDigitalin johtajille jäivät lopulta vastaamatta, minkä vuoksi hän ryhtyi metsästämään päämiehiä LinkedInissä. Eräs johtaja vakuutti, että yhtiö oli jo maksanut Reedille, mutta Watson sanoi keränneensä todisteita siitä, että näin ei ollut, mikä oli vain yksi tapaus pitkässä edestakaisessa keskustelussa asianajajan ja yhtiön edustajien välillä. Hän ja muut elokuvantekijät, jotka sanovat olevansa Distribberin rojalteja velkaa, ovat ottaneet yhteyttä myös FBI:hin, Los Angelesin piirikunnan syyttäjänvirastoon ja Yhdysvaltain pienyrityshallinnon tarkastusvirastoon (U.S. Small Business Administration’s Inspector General’s Office).
”Oli kyse sitten (rahojen) sekoittamisesta tai kavalluksesta, se on yhtä kuin taiteilijoilta varastaminen, koska he eivät saaneet mitään”, Watson sanoi.
GoDigitalin sotkujen siivoamisesta vastaa saneerausyhtiö GlassRatner. Toimitusjohtaja Seth Freeman ei vastannut kommenttipyyntöön. Myöskään GoDigitalin entinen toimitusjohtaja Nick Soares, joka jätti tehtävänsä aiemmin tänä vuonna, ei vastannut.
Yhtiön julkisiksi kasvoiksi kuvatun entisen markkinointijohtajan Jason Brubakerin kommenttipyyntöön vastasi tiedottaja: ”Hänen työsuhteensa yhtiössä päättyi toukokuussa 2019. Entisenä työntekijänä hänellä on salassapitosopimus, joten tällä hetkellä hänellä ei ole muuta kommentoitavaa.”
Watson sanoo, että viestintä on parantunut sen jälkeen, kun GoDigital palkkasi GlassRatnerin. Selvityssivustolla todetaan, että kirjanpitoprosessi ja sen määrittäminen, kuka on velkaa, kestää noin yhdeksän kuukautta, mutta se ei anna mitään takuita maksusta.
Viimeisten GoDigital-asiakkaiden on jätettävä yhtiölle vaatimus, jossa ilmoitetaan, mitä he ovat velkaa. Elokuvantekijöiden mukaan Distribber ei kuitenkaan ole tarjonnut ajantasaista tietoa alustojen suorittamista maksuista, sillä alustat eivät tarjoa elokuvantekijöille omaa suoraa tietoa. Distribber teki yhteistyötä 13 alustan kanssa, ja ABC-sivusto tarjoaa yhteystietoja kaikista niistä. Kukaan näistä edustajista ei heti tarjonnut vastausta kysymyksiin.
Viihdealan yritysjuristi Schuyler M. Moore, Greenberg Gluskerin osakas, sanoi, että yritykset valitsevat usein ABC:n konkurssin sijasta silloin, kun jaettavaa omaisuutta on vähän tai ei lainkaan. Toisin kuin tuomarin valvoma konkurssi, ABC-prosessi tapahtuu suurelta osin suljettujen ovien takana.
”Aina, kun on jotain arvokasta, he tekevät konkurssin”, hän sanoi.
”Kaikki on yksityistä, ei ole mitään valvontaa, ei edunvalvojaa, ei velkojien komiteaa, joka kaivaa tietoja”, hän lisäsi.
Keinot? Asianajajan palkkaaminen.
Watson puolestaan näkee kaksi vaihtoehtoa: Kalliin oikeudenkäynnin tai rikossyytteiden nostamisen. Hän toivoo, että tarpeeksi moni kääntyy viranomaisten puoleen, jotta asia herättää heidän kiinnostuksensa.
”Ainoa mahdollisuus, jonka näen, on rikosoikeudellinen syytteeseenpano, joka johtaisi rikosoikeudelliseen hyvitykseen”, hän sanoi.