ARKELAUS , Juudean etnarkka (4 eaa. – n. 6 eaa.), Herodeksen poika samarialaisen vaimonsa Malthaksen kanssa. Neljännessä testamentissaan Herodes nimitti Arkelaoksen Juudean ja Samarian kuninkaaksi, jotka muodostivat suurimman osan hänen valtakunnastaan. Testamentti edellytti Augustuksen vahvistusta. Arkelaus valmistautui lähtemään Roomaan tätä tarkoitusta varten heti isänsä suruaikojen jälkeen. Ennen kuin hän ehti lähteä, Juudean tapahtumat vaikuttivat kielteisesti hänen asemaansa. Hänen ensimmäisessä tapaamisessaan temppelissä kansan edustajien kanssa he vaativat vapautusta Herodeksen määräämästä raskaasta verotaakasta. Arkelaus pyrki lykkäämään asian käsittelyä Roomasta paluuseensa, jotta heidän intohimonsa saisivat rauhoittua. Kansaan kuuluneet ääriryhmät kokoontuivat kuitenkin ja määräsivät suremaan oppineita Juudaa, Ẓipporain poikaa, ja Mattathias b. Margalotia sekä heidän työtovereitaan, jotka oli Herodeksen käskystä surmattu sen vuoksi, että he olivat repineet roomalaisen kotkan alas temppelin porteista. Ääriainekset esittivät lisävaatimuksia: Herodeksen neuvonantajien rankaiseminen, jotka olivat aiheuttaneet näiden oppineiden kuoleman; toisen ylipapin nimittäminen *Joezerin, Boethuksen pojan, tilalle; ja kreikkalaisten virkamiesten karkottaminen kuninkaallisesta hovista. Oli pääsiäisjuhlan aika, ja Jerusalemiin virtasi paljon pyhiinvaeltajia. Archelaos pelkäsi levottomuuksia ja lähetti joukon joukkoja yllyttäjiä vastaan. Tämä teko herätti kansan vihan, ja kun sotilaat kivitettiin, Arkelaus määräsi heidät tukahduttamaan kapinan voimakeinoin. Sitä seuranneessa yhteenotossa kuoli noin 3 000 ihmistä. Kun Arkelaus saapui Roomaan pyytääkseen keisaria vahvistamaan isänsä testamentin, sinne oli saapunut myös kansanvaltuuskunta Juudeasta pyytämään Herodeksen suvun vallan lakkauttamista ja Juudean liittämistä Syyrian maakuntaan. Valtuuskuntaa tuki 8 000 Roomassa asuvaa juutalaista. Myös kreikkalaiset kaupungit lähettivät lähettiläitä, jotka pyysivät niiden siirtämistä Syyrian keisarillisen legaatin välittömään alaisuuteen. Kolmas Herodeksen suvun valtuuskunta vaati kuitenkin joko koko valtakunnan jakamista tasan kaikkien Herodeksen poikien kesken tai valtaistuimen myöntämistä Antipakselle. Sillä välin Juudean tilanne oli huonontunut, ja Syyrian maaherra *Quintilius Varus joutui tukahduttamaan kapinan voimakeinoin. Keisarin päätökseen vaikuttivat suurelta osin nämä Juudean levottomuudet. Hän ei mitätöinyt Herodeksen tahtoa kokonaan, vaan teki yhden perustavanlaatuisen muutoksen: hän lakkautti monarkian ja myönsi Juudean, Idumean ja Samarian Arkelaokselle etnarkan arvonimen ja lupasi hänelle myöhemmin kuninkaan arvonimen, jos hän osoittautuisi menestyksekkääksi hallinnossaan. Herodeksen kahdelle muulle pojalle, *Herodes Filippukselle ja *Antipakselle, myönnetyt alueet vahvistettiin ja heille annettiin tetrarkan arvonimi. Kreikan kaupungit Gaza, Gadara (Hammath-Gadar) ja Susita (Hippos) liitettiin Syyrian maakuntaan. Sillä välin Juudeaan oli palautettu rauha Quintilius Varuksen kanssa käydyn sodan jälkeen. Arkelaus hallitsi vahvalla kädellä ja tukahdutti maan kapinalliset elementit äärimmäisen julmasti ja raa’asti. Hän korvasi ylipappi Joezerin veljellään Eleatsarilla, jonka puolestaan syrjäytti Joosua, Seetin poika. Hän peri isänsä intohimon rakentamiseen, ja hän pystytti Jerikon lähelle Arkelaisin kaupungin ja rakensi Jerikoon uuden palatsin levottomuuksien aikana tuhoutuneen palatsin tilalle. Hän istutti tasangolle palmuja ja asensi sinne kastelujärjestelmän. Hänen huonot suhteensa kansaan huonontuivat entisestään, kun hän meni naimisiin *Glaphyran kanssa, joka oli hänen velipuolensa *Alexanderin leski ja jonka kanssa hänellä oli lapsia, vaikka tällainen avioliitto oli raamatullisen lain mukaan kielletty (3. Moos. 18:18). Vuonna 6 jKr. kansanvaltuuskunta valitti hänestä jälleen Augustukselle. Tällä kertaa keisari erotti Arkelaoksen etnarkiasta, karkotti hänet Vienneen Galliaan ja takavarikoi hänen omaisuutensa. Juudea liitettiin Syyrian maakuntaan ja asetettiin prokuraattorin alaisuuteen, joka oli vastuussa Syyrian kuvernöörin viranomaisille. Arkelaus kuoli maanpaossa n. 16 jKr.

bibliografia:

Joos., Ant., 17:200-355; Jos., Wars, 1:668 ff; 2:1-100, 114-6; Matt. 2:22; Klausner, Bayit Sheni, 4 (19502), 167, 170 ff.

.