ANAD

Mutta degludeciin liittyi tutkimuksessa vähemmän yöllisiä ja vakavia hypoglykemioita kuin sen kilpailijaan.

Degludec-insuliinin ja glargiini-insuliinin 300 yksikköä/ml tehon ja turvallisuuden vertailu perusinsuliinilla ja suun kautta otettavilla diabeteslääkkeillä riittämättömästi hoidetuilla DM2-tautia sairastavilla henkilöillä – CONCLUDE-tutkimuksen (Degludec-insuliinin ja glargiini-insuliinin 300 yksikköä/ml tehon ja turvallisuuden vertailu) tulokset esiteltiin 19. syyskuuta 19. syyskuuta MD Athena Philis-Tsimikas, Scripps Whittier Diabetes Institute, San Diego, Kalifornia, täällä Euroopan diabeteksen tutkimusyhdistyksen (European Association for the Study of Diabetes -yhdistys, EASD:n) vuotuisessa vuoden 2019 kokouksessa .

Philis-Tsimikas kuvaili useita tutkimukseen vaikuttaneita ongelmia, jotka tekivät tulkinnan hieman monimutkaiseksi.

Pyynnöstä istunnon moderaattori, lääketieteen tohtori Tim Heise, Neussissa Saksassa sijaitsevan Profil-instituutin johtava tutkija, kertoi Medscape Medical Newsille:

”Mielestäni kaikkien on nähtävä tiedot sellaisina kuin ne ovat.”

”Jos minun pitäisi hoitaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa potilasta, joka on taipuvainen hypoglykemiaan, yöllisiä hypoglykemioita on edelleen vähemmän ja ne ovat vähemmän vakavia, joten voisin käyttää Degludec-insuliinia”, hän sanoi.

”Toiset voivat olla eri mieltä. Mielestäni on aina tutkittava kaikki todisteet. Kliinistä tutkimusta ei voi pelkistää vain yhteen päätepisteeseen”, hän jatkoi.

Riippumaton kommentoija Stefano del Prato, MD, Pisan yliopisto, Italia, esitti seuraavat huomiot:

”Hypoglykemian ehkäisy on tärkeä tehtävä tyypin 2 diabetesta sairastavien, erityisesti insuliinihoitoa saavien henkilöiden hoidossa.”

Mutta ”monet epävarmuustekijät” estävät ketään tekemästä varmoja johtopäätöksiä CONCLUDE-tutkimuksesta, hän tiivisti.

Tutkimusta vaivaavat ongelmat

Tutkimus ei saavuttanut ensisijaista päätepistettään, joka koski vakavien tai verenglukoosin vahvistamien hypoglykemiaepisodien (<3,1 mmol/l) määrää ylläpitojakson aikana.

Tutkimuksen hierarkkisen rakenteen vuoksi tämä tarkoittaa, että toissijaiset päätetapahtumat, mukaan lukien yöllinen ja vakava hypoglykemia, A1c-arvo ja ruumiinpaino, eivät ole vakuuttavia ja niitä voidaan pitää vain hypoteeseja tuottavina, vaikka ne osoittivat Degludecin tilastollisen paremmuuden, Philis-Tsimikas sanoi.

Hän kuitenkin kehotti, että ”tietojen johdonmukaisuus eri päätepisteiden välillä olisi otettava huomioon… Minkä tahansa tutkimuksen kliinisessä tulkinnassa on otettava huomioon todistusaineiston kokonaisuus.”

CONCLUDEa haittasi myös se, että tutkimuksen puolivälissä havaittiin, että tutkimusmittareiden glukoosilukemat eivät olleet yhdenmukaisia kultakantaan kuuluvan keskuslaboratorion lukemien kanssa. Ne näyttivät liian korkeita lukemia matalilla alueilla, jolloin hypoglykemiajaksot jäivät huomaamatta.

Tutkijoiden oli vaihdettava mittarit uusiin ja muutettava tutkimusprotokollaa pidentämällä ylläpitojaksoa suunnitellusta 36 viikosta 88 viikkoon 16 viikon titrausjakson jälkeen.

Perimmäinen päätepiste ei muuttunut, mutta useita toissijaisia päätepisteitä jouduttiin mukauttamaan pidemmän seurannan vuoksi.

Heise epäilee, että ongelma ei ollut mittareissa vaan testiliuskaerässä.

Jokatapauksessa hän sanoi, että se on ”todellinen häpeä… Testaushierarkia olisi voitu hoitaa paremmin, mutta mittariongelma on vain huonoa tuuria”.

Epäselvyyttä ei saavutettu, mutta toissijaiset päätetapahtumat suosivat Degludecia

CONCLUDE oli monikeskuksinen, avoin, satunnaistettu, hoitoon tähtäävä satunnaistettu tutkimus, johon osallistui 1609 aikuista tyypin 2 diabetesta sairastavaa potilasta, jotka jo käyttivät basaalista insuliinia (glargin U100, detemir tai NPH) suun kautta otettavien glukoosia alentavien lääkkeiden (sulfonyylihappokuura-aineiden) kera tai niitä ilman.

Kaikilla osallistujilla oli suurentunut hypoglykemian riski, heillä oli ollut merkittäviä hypoglykemiatapahtumia edellisen vuoden aikana, he olivat altistuneet insuliinille yli viiden vuoden ajan, he olivat olleet hypoglykemiatietämättömiä tai heillä oli ollut keskivaikea krooninen munuaissairaus .

Degludec U200:a tai glargin U300:a annosteltiin kerran vuorokaudessa, aamulla tai illalla. Annokset titrattiin niin, että glukoositavoitteet olivat 4,0-5,0 mmol/l (71-90 mg/dl).

Ylläpitojakson aikana ei ollut merkittävää eroa ensisijaisessa päätetapahtumassa, hypoglykemiaa aiheuttavissa kokonaistapahtumissa, jotka olivat 40,6 % Degludec-valmisteella verrattuna 46,3 %:iin Glargine U300-valmisteella (nopeussuhde 0,88; p=0,17).

Oireisten yöllisten hypoglykemioiden määrä oli kuitenkin Degludec-valmisteella merkitsevästi alhaisempi (17,8 % vs. 24,8 %; 0,63; P=0,0014) ja vakavien hypoglykemiatapahtumien määrä oli alhaisempi (0,5 % vs. 24,8 %; 0,63; P=0,0027).

Kokonaisinsuliiniannos oli noin 12 % pienempi Degludecilla (P<0,0001), mutta ruumiinpaino oli itse asiassa 1,18 kg suurempi (P<0,0001).

Haittavaikutusten määrä ei eronnut ryhmien välillä, Philis-Tsimikas raportoi.

Philis-Tsimikas ilmoitti saaneensa tutkimus- ja konsultointipalkkioita Dexcomilta, Eli Lillyltä, Merckiltä, Novo Nordiskilta ja Sanofilta. Heise ilmoitti olevansa osakkaana Profilissa, joka on saanut tutkimusrahoitusta Adocialta, Boehringer Ingelheimilta, Dance Pharmaceuticalsilta, Eli Lillyltä, Johnson & Johnsonilta, MedImmunelta, MSD:ltä, Mylanilta, Nordic Bioscience:ltä, Novo Nordiskilta, Poxelilta, Roche Diagnosticsilta, Sanionalta, Sanofilta, Senseonicsilta ja Zealand Pharmalta. Hän toimii myös Novo Nordiskin neuvoa-antavassa paneelissa. Del Prato toimii tai on toiminut AstraZenecan, Boehringer Ingelheimin, Eli Lillyn, GlaxoSmithKlinen, Hanmi Pharmaceuticalsin, Intarcian, Janssenin, MSD:n, Novartisin, Novo Nordiskin, Sanofin, Servierin ja Takedan neuvottelukunnissa; Toimii tai toimi AstraZenecan, Boehringer Ingelheimin, Eli Lillyn, Janssenin, MSD:n, Novartisin, Novo Nordiskin, Sanofin ja Takedan puhujien toimistoissa;

EASD 2019 Annual Meeting. Esitetty 19. syyskuuta 2019.

Lähde: Medscape – Tekijä: Miriam E. Tucker, 26. syyskuuta 2019.

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.