Marraskuussa 1961

Lokakuussa 1961 SNCC:n kenttäsihteerit Charles Sherrod ja Cordell Reagon, joihin Charles Jones myöhemmin liittyi, matkustivat Albanyyn, Georgiaan, jossa paikalliset asukkaat, erityisesti Albany State Collegen (nyk. Albany State University) opiskelijat, HBCU:n opiskelijat, kiihdyttivät kansalaistapahtumia. He olivat tulleet pitämään väkivallattomuutta käsitteleviä työpajoja ja käynnistämään äänestäjien rekisteröintiä. Vaikka Albanyn väestöstä 40 prosenttia oli mustia, vain harvat olivat tuolloin rekisteröityneet äänestämään. Kaupunki itsessään oli täysin eriytynyt. Sherrod muisteli: ”Kun tulimme Albanyyn, ihmiset pelkäsivät, todella pelkäsivät…”. Paikalliset pelkäsivät valkoisten kostotoimia poliisipäällikkö Laurie Pritchettin luoman pelkokulttuurin vuoksi.

Jotta he voisivat ”leikata tuon pelon läpi”, kuten Sherrod asian ilmaisi, SNCC:n järjestäjät kääntyivät paikallisten opiskelijoiden puoleen. He alkoivat työskennellä Albany State Collegen, Monroe High ja Carver Junior High Schoolin oppilaiden kanssa. Jotkut näistä opiskelijoista olivat NAACP:n nuorisoyhdistyksen jäseniä. Ensimmäinen yhteisön kokous pidettiin samassa kuussa kuin he saapuivat Bethel A.M.E. Churchin kellarissa, jossa pastorina toimi pastori Ben Gay. Kaksi SNCC:n työntekijää opetti paikallisille vapauslauluja ja kertoi Albanyn oloista. Pian he alkoivat pitää pienryhmätapaamisia ja työpajoja suorasta toiminnasta, boikoteista, istumalakoista ja muista väkivallattomista suoran toiminnan vastarintamenetelmistä.

1. marraskuuta 1961 opiskelijat päättivät testata valtioiden välisen kauppakomission päätöstä, jonka mukaan yksikään linja-autoasema, linja-auto tai kuljettaja ei saanut kieltää pääsyä tiloihinsa rodun perusteella. NAACP:n johtajat eivät pitäneet päätöstä testata tätä päätöstä hyvänä, mutta suostuivat siihen, koska pelkäsivät menettävänsä vaikutusvaltaa paikallisten opiskelijoiden keskuudessa SNCC:lle.

Noin kello 15.00 tuona iltapäivänä, kun mustat yhteisön jäsenet tulivat ulos seuraamaan tilannetta lounasravintoloista, biljardihuoneista ja muista julkisista tiloista, yhdeksän opiskelijaa lähti linja-autoasemalle. Sherrodin mukaan ”linja-autoasema oli täynnä sinipukuisia miehiä, mutta ylös ihmismassan läpi, ohi miesten, joilla oli aseet ja biljardit valmiina, terminaaliin he marssivat hiljaa ja siististi”. Kun poliisi käski heidät ulos, opiskelijat poistuivat asemalta suunnitelman mukaisesti ilman pidätyksiä ja tekivät sen jälkeen välittömästi uuden päätöksen mukaisen valituksen ICC:lle.

Slater King ja Irene Asbury Wright johtivat Albanyssa mielenosoittajien ryhmää, Cochran Studios/A.E. Jenkins Photography, New Georgia Encyclopedia

Tämän uhman teon jälkeen muodostettiin koalitio Ministerial Alliance, NAACP, Federation of Women’s Clubs, Negro Voters League ja SNCC. Sitä kutsuttiin nimellä Albany Movement, ja sen tavoitteena oli kaikenlaisen segregaation ja syrjinnän lopettaminen alueella.

Marraskuun 22. päivänä, vain muutama päivä ennen kiitospäivän juhlapäivää, kolme nuorta NAACP:n nuorisoneuvostosta ja kaksi SNCC:n vapaaehtoista Albanyn osavaltiosta pidätettiin Trailwaysin terminaalissa. NAACP:n nuorisoneuvoston jäsenet vapautettiin takuita vastaan heti pidätyksen jälkeen. SNCC:n vapaaehtoiset Bertha Gober ja Blanton Hall kieltäytyivät kuitenkin maksamasta takuita ja päättivät jäädä vankilaan pyhien ajaksi dramatisoidakseen oikeudenmukaisuuden vaatimustaan.

Pyhien jälkeen yli 100 Albany Staten opiskelijaa marssi kampukselta oikeustalolle, jossa he osoittivat mieltään Goberin ja Hallin pidätystä vastaan. Mt. Zionin baptistikirkossa järjestettiin joukkokokous – Albanyn historian ensimmäinen – protestoimaan pidätyksiä, segregaatiota ja vuosikymmeniä jatkunutta rotusyrjintää vastaan. Etenkin musiikki oli voimakasta, ja se kuvasti liikettä, joka oli alkanut syntyä. Pohdiskellessaan tätä hetkeä Bernice Johnson Reagon sanoi: ”Kun avasin suuni ja aloin laulaa, sisälläni oli voima ja voima, jota en ollut koskaan ennen kuullut. Jotenkin tämä musiikki … vapautti jonkinlaista voimaa ja vaati sellaista keskittynyttä energiaa, jota en tiennyt itselläni olevan.”